Hyppää pääsisältöön

Polkkarallissa vallitsivat asfalttiviidakon säännöt

Vuoden 1973 polkan SM-kisakiertueella tanssittiin Huittisten urheilukentällä, Loimaan asfalttitorilla ja Forssan soramatolla. Toimittaja Raimo "Höyry" Häyrinen raportoi.

Kautta aikain toiset polkan suomenmestaruuskisat tanssittiin kesällä 1973. Kilvoittelu piti sisällään kolme erikoiskoetta, jotka tanssittiin Huittisissa, Loimaalla ja Forssassa. Kokonaiskisan lisäksi tanssitaitoja mitattiin alle 16-vuotiaiden sarjassa, 16–45-vuotiaiden "kuumassa ryhmässä" ja yli 45-vuotiaiden seniorisarjassa. Tanssiparit sijoitettiin ikäluokkaansa aina miespartnerin iän mukaan.

Kolmen erikoiskokeen jälkeen kymmenen parasta paria valittiin loppukilpailuun, joka tanssittiin Forssan urheilutalolla.

Ylen toimittaja Höyry Häyrinen raportoi SM-koitosta paikan päältä. Hän avaa reportaasin tyylilleen uskollisena ilmoittamalla: ”Tässä rallissa vallitsee pääpiirteittäin kilpailun aikana asfalttiviidakon laki, eli hammas hampaasta, paikka parhaasta.”

Polkka on arvostelulaji, jossa tuomarit kiinnittävät rytmitajun lisäksi huomiota "yksilölliseen inspiroimiseen". Suomalainen polkka poikkeaa kansainvälisestä kansantanssimuodosta, ollen astetta hyppivämpää ja terävämpää. "Suomi-polkassa hypätään aluksi, johon perään tulee sitten muuta. Kansainvälisessä polkassa on ensin vaihtoaskel ja vasta sen jälkeen hypätään", Suomen kansantanssin ystävien tuomariedustaja Jussi Hujanen valistaa.

Tanssikisan intensiivisen selostuksen ohessa Höyry haastatteli kisajärjestäjiä ja kävi muun muassa tiedustelemassa Ikaalisten harmonikkamiehiltä "oliko soittajille riittänyt soppaa".

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto