Hyppää pääsisältöön

Polkkarallissa vallitsivat asfalttiviidakon säännöt

Vuoden 1973 polkan SM-kisakiertueella tanssittiin Huittisten urheilukentällä, Loimaan asfalttitorilla ja Forssan soramatolla. Toimittaja Raimo "Höyry" Häyrinen raportoi.

Kautta aikain toiset polkan suomenmestaruuskisat tanssittiin kesällä 1973. Kilvoittelu piti sisällään kolme erikoiskoetta, jotka tanssittiin Huittisissa, Loimaalla ja Forssassa. Kokonaiskisan lisäksi tanssitaitoja mitattiin alle 16-vuotiaiden sarjassa, 16–45-vuotiaiden "kuumassa ryhmässä" ja yli 45-vuotiaiden seniorisarjassa. Tanssiparit sijoitettiin ikäluokkaansa aina miespartnerin iän mukaan.

Kolmen erikoiskokeen jälkeen kymmenen parasta paria valittiin loppukilpailuun, joka tanssittiin Forssan urheilutalolla.

Ylen toimittaja Höyry Häyrinen raportoi SM-koitosta paikan päältä. Hän avaa reportaasin tyylilleen uskollisena ilmoittamalla: ”Tässä rallissa vallitsee pääpiirteittäin kilpailun aikana asfalttiviidakon laki, eli hammas hampaasta, paikka parhaasta.”

Polkka on arvostelulaji, jossa tuomarit kiinnittävät rytmitajun lisäksi huomiota "yksilölliseen inspiroimiseen". Suomalainen polkka poikkeaa kansainvälisestä kansantanssimuodosta, ollen astetta hyppivämpää ja terävämpää. "Suomi-polkassa hypätään aluksi, johon perään tulee sitten muuta. Kansainvälisessä polkassa on ensin vaihtoaskel ja vasta sen jälkeen hypätään", Suomen kansantanssin ystävien tuomariedustaja Jussi Hujanen valistaa.

Tanssikisan intensiivisen selostuksen ohessa Höyry haastatteli kisajärjestäjiä ja kävi muun muassa tiedustelemassa Ikaalisten harmonikkamiehiltä "oliko soittajille riittänyt soppaa".

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto