Hyppää pääsisältöön

Polkkarallissa vallitsivat asfalttiviidakon säännöt

Vuoden 1973 polkan SM-kisakiertueella tanssittiin Huittisten urheilukentällä, Loimaan asfalttitorilla ja Forssan soramatolla. Toimittaja Raimo "Höyry" Häyrinen raportoi.

Kautta aikain toiset polkan suomenmestaruuskisat tanssittiin kesällä 1973. Kilvoittelu piti sisällään kolme erikoiskoetta, jotka tanssittiin Huittisissa, Loimaalla ja Forssassa. Kokonaiskisan lisäksi tanssitaitoja mitattiin alle 16-vuotiaiden sarjassa, 16–45-vuotiaiden "kuumassa ryhmässä" ja yli 45-vuotiaiden seniorisarjassa. Tanssiparit sijoitettiin ikäluokkaansa aina miespartnerin iän mukaan.

Kolmen erikoiskokeen jälkeen kymmenen parasta paria valittiin loppukilpailuun, joka tanssittiin Forssan urheilutalolla.

Ylen toimittaja Höyry Häyrinen raportoi SM-koitosta paikan päältä. Hän avaa reportaasin tyylilleen uskollisena ilmoittamalla: ”Tässä rallissa vallitsee pääpiirteittäin kilpailun aikana asfalttiviidakon laki, eli hammas hampaasta, paikka parhaasta.”

Polkka on arvostelulaji, jossa tuomarit kiinnittävät rytmitajun lisäksi huomiota "yksilölliseen inspiroimiseen". Suomalainen polkka poikkeaa kansainvälisestä kansantanssimuodosta, ollen astetta hyppivämpää ja terävämpää. "Suomi-polkassa hypätään aluksi, johon perään tulee sitten muuta. Kansainvälisessä polkassa on ensin vaihtoaskel ja vasta sen jälkeen hypätään", Suomen kansantanssin ystävien tuomariedustaja Jussi Hujanen valistaa.

Tanssikisan intensiivisen selostuksen ohessa Höyry haastatteli kisajärjestäjiä ja kävi muun muassa tiedustelemassa Ikaalisten harmonikkamiehiltä "oliko soittajille riittänyt soppaa".

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto