Hyppää pääsisältöön

Tuotesuunnittelu ja elintasokilpailu saa turhuuden markkinat kukoistamaan

Millainen olisi maailma, jossa vaatteilla ja tavaroilla ei olisi arvoa statussymboleina eivätkä ne voisi mennä pois muodista? Todennäköisesti kulutustavoiltaan kohtuullisempi, mutta kohtuus on tuotantoideologian vihollinen.

Erkki Saarisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa dokumentissa Turhuuden markkinat (1972) tarkasteltiin kulutusyhteiskuntaa erittäin kriittisellä otteella.

Olemme vähitellen tukehtumassa saasteisiin ja silti ihminen kuvittelee selviävänsä tästä kilpailemalla elintasosta muiden ihmisten kanssa.

Ohjelma alkaa esimerkkitapauksella useita onnettomuuksia aiheuttaneesta automallista. Kolarien syynä kerrotaan olevan auton leventäminen kuluttajien vaatimuksesta ja siitä aiheutunut tuhkakupin siirtäminen niin kauaksi, että siihen kurottelu aiheutti vaaratilanteita. Dokumentin selostaja tiukkaa katsojalta:

"Ihmiset halusivat lisää hevosvoimia, lisää huippunopeutta, virtaviivaista ulkonäköä ja kromattuja listoja. Ihmiset eivät halunneet turvallista autoa, koska se olisi maksanut liikaa, he eivät halunneet puhtaampia pakokaasuja, koska se olisi pienentänyt huippunopeutta. Miksi ihmiset haluavat tappaa itsensä?"

Syypäänä loputtoman kasvun tavoittelulle nähdään kansainvälinen kilpailu, joka pakottaa jatkuvasti kiihtyvään tuotantoon ja kulutukseen. "Vauhtia ei voida vähentää, sillä kohtuus on tuotantoideologian vihollinen."

Tavaroiden ostotiheyttä on pyritty jo pitkään lisäämään myös tuotteiden kestoaikaa rajaamalla. Dokumentissa kerrotaan amerikkalaisten talouden asiantuntijoiden kutsuvan käytäntöä nimellä suunniteltu vanheneminen.

Jotta kasvu jatkuisi tarvitaan useita tapoja lisätä ihmisten kulutushaluja. Teollisen muotoilun alkuperäinen tarkoitus oli vähentää valmistuskustannuksia ja tehdä esineistä helpommin käsiteltäviä ja tarkoituksenmukaisia, mutta designin huomattiin olevan myös hyvä myyntikeino. Samaan tarkoitukseen valmistetut esineet pyritään yksilöimään ja tekemään haluttavaksi muotoilun ja koristelun avulla. Mekaanisen kulumisen sijasta tuote voikin "vanhentua" jo aiemmin tyyliltään ja mennä pois muodista.

Sinä historian ajankohtana, jolloin taloudellisesta kasvusta tuli itsetarkoitus ja teknologiasta tuli ihmisen herra, teollistuva maailma astui valtavaan satimeen, jonka leuat ovat nyt hitaasti sulkeutumassa.

Muotoilija Markku Kähkönen näkee suunnittelijat markkinoiden orjina: "Muotoilijoiden ja muotoilukriitikkojen tarkoituksena on nähtävästi kouliintua yhteiskunnan kustannuksella keräämään teollisuudelle liikevoittoja sekä yhteiskunnan kustannuksella jatkaa melkoisen epämielekästä olemassaolaan ryhmänä. PR-työ designin hyväksi on yhtäkuin PR-työtä tarkoituksettomalla bluffille."

Dokumentissa vuorottelevat kuvat tuotepaljoudesta äärimmäiseen köyhyyteen. Katsojaa muistutetaan, että ostajan tulisi olla kiinnostunut tuotteen todellisesta hinnasta, luonnonvarojen käyttö mukaan luettuna. Luonnonvarojen tuhlauksen nähtiin vievän toivon tulevilta sukupolvilta.

Opetusneuvos Yrjö Kallinen oli huolissaan ihmisarvon mittaamisesta tavaran määrällä. Välttämättömät tavarat eivät riitä vaan tavaroista on tullut statussymboleita, hän toteaa. Kilpavarustelu näkyi hänen mielestään sekä ihmisten keskinäisissä, että valtioiden välisissä suhteissa. Kallinen viittaa kilpailuyhteiskuntaan ja kertoo mm. karsastavansa urheilun suuntausta, jossa liikunnan ilon ohi ajaa kilpailu ja voittaminen.

Kallinen kertoo amerikkalaisen ystävänsä sanoneen: "Amerikka on maa, jossa kukaan ei kysy millä keinoilla olet dollarisi saanut, mutta jokainen kysyy kuinka paljon sinulla niitä on." Saman ajattelumallin hän pelkäsi vahvistuvan muuallakin.

Ohjelma päättyy synkkään näkemykseen: "Sinä historian ajankohtana, jolloin taloudellisesta kasvusta tuli itsetarkoitus ja teknologiasta tuli ihmisen herra, teollistuva maailma astui valtavaan satimeen, jonka leuat ovat nyt hitaasti sulkeutumassa."

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.