Hyppää pääsisältöön

Shakkiolympialaiset Helsingissä 1952

Järjestyksessään kymmenennet viralliset shakkiolympialaiset järjestettiin Helsingissä vuonna 1952. Neuvostoliitto teki kisadebyyttinsä ja aloitti vuosikymmenien dominoinnin shakin kuninkuuskisoissa.

Tietolaatikko

Helsingin shakkiolympialaisiin osallistuneet maat:
Argentiina, Länsi-Saksa, Tšekkoslovakia, Englanti, Tanska, Kuuba, Islanti, Saarin alue (nyk. Saarlandin osavaltio), Luxemburg, Ruotsi, Unkari, Jugoslavia, Itä-Saksa, Itävalta, Italia, Brazilia, Norja, Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Israel, Alankomaat, Puola, Sveitsi, Kreikka ja Suomi.
Suomen joukkue:Kaarle Ojanen(kapt.), Eero Böök, Osmo Kaila, Toivo Salo, Jalo Fred ja Aatos Niemelä

Helsingin shakkiolympialaisiin osallistui ensi kertaa maineikas Neuvostoliiton joukkue. Kaikkiaan kahdenkymmenenviiden osanottajamaan turnaus pelattiin vuoden 1952 elokuussa Helsingin kauppakorkeakoululla. Opetusministeri Reino Oittinen avasi kisat avajaisjuhlassa. Avajaisissa suoritettiin myös kisojen olympiavala, jonka vannoi Suomen joukkueen kapteeni Kaarle Ojanen.

Suomen Filmiteollisuuden kisaraportissa käydään läpi kisatapahtumien käänne- ja kohokohdat. Kaksikymmentäviisi joukkuetta jaettiin aluksi kolmeen alkulohkoon. Suomen joukkue selviytyi oman lohkonsa kolmantena finaaliin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kanssa. Kaikkiaan finaalisarjaan pääsi yhdeksän joukkuetta.

Henkisesti ja ruumiillisesti rasittavien kisojen lomassa vietettiin myös vapaapäiviä. Kisavieraita vietiin kaupunkiajelun lisäksi myös saaristoristeilylle.

Kisojen joukkuesarjan voiton vei lopulta Neuvostoliitto, joka aloitti samalla vakuuttavan mestaruussarjan: Helsingin kisojen ja vuoden 1990 Jugoslavian Novi Sadin olympialaisten välillä ainoastaan kaksi kertaa joukkuemestaruus meni muualle. Argentiina ja Jugoslavia olivat Helsingissä toinen ja kolmas. Suomen joukkue sijoittui lopulta finaalisarjan viimeiseksi. Joukkueen paras pistemies oli Osmo Kaila.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto