Hyppää pääsisältöön

Shakkiolympialaiset Helsingissä 1952

Järjestyksessään kymmenennet viralliset shakkiolympialaiset järjestettiin Helsingissä vuonna 1952. Neuvostoliitto teki kisadebyyttinsä ja aloitti vuosikymmenien dominoinnin shakin kuninkuuskisoissa.

Tietolaatikko

Helsingin shakkiolympialaisiin osallistuneet maat:
Argentiina, Länsi-Saksa, Tšekkoslovakia, Englanti, Tanska, Kuuba, Islanti, Saarin alue (nyk. Saarlandin osavaltio), Luxemburg, Ruotsi, Unkari, Jugoslavia, Itä-Saksa, Itävalta, Italia, Brazilia, Norja, Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Israel, Alankomaat, Puola, Sveitsi, Kreikka ja Suomi.
Suomen joukkue:Kaarle Ojanen(kapt.), Eero Böök, Osmo Kaila, Toivo Salo, Jalo Fred ja Aatos Niemelä

Helsingin shakkiolympialaisiin osallistui ensi kertaa maineikas Neuvostoliiton joukkue. Kaikkiaan kahdenkymmenenviiden osanottajamaan turnaus pelattiin vuoden 1952 elokuussa Helsingin kauppakorkeakoululla. Opetusministeri Reino Oittinen avasi kisat avajaisjuhlassa. Avajaisissa suoritettiin myös kisojen olympiavala, jonka vannoi Suomen joukkueen kapteeni Kaarle Ojanen.

Suomen Filmiteollisuuden kisaraportissa käydään läpi kisatapahtumien käänne- ja kohokohdat. Kaksikymmentäviisi joukkuetta jaettiin aluksi kolmeen alkulohkoon. Suomen joukkue selviytyi oman lohkonsa kolmantena finaaliin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kanssa. Kaikkiaan finaalisarjaan pääsi yhdeksän joukkuetta.

Henkisesti ja ruumiillisesti rasittavien kisojen lomassa vietettiin myös vapaapäiviä. Kisavieraita vietiin kaupunkiajelun lisäksi myös saaristoristeilylle.

Kisojen joukkuesarjan voiton vei lopulta Neuvostoliitto, joka aloitti samalla vakuuttavan mestaruussarjan: Helsingin kisojen ja vuoden 1990 Jugoslavian Novi Sadin olympialaisten välillä ainoastaan kaksi kertaa joukkuemestaruus meni muualle. Argentiina ja Jugoslavia olivat Helsingissä toinen ja kolmas. Suomen joukkue sijoittui lopulta finaalisarjan viimeiseksi. Joukkueen paras pistemies oli Osmo Kaila.

Teksti: Ville Matilainen

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto