Hyppää pääsisältöön

Egyptiläinen vallankumous Tahririn aukiolla

Hosni Mubarakin valtakausi Egyptin johdossa päättyi vuonna 2011, kun niin kutstuttu arabikevät levisi Egyptiin. Kansa oli kyllästynyt korruptioon, epätasa-arvoon ja huonoon ihmisoikeustilanteeseen. Lähi-idän itsevaltiaat saivat yksi toisensa jälkeen väistyä, eikä vuodesta 1981 hallinnut Mubarak ollut poikkeus.

Egyptin vallankumouksen päänäyttämöksi muodostui Tahririn aukio Kairossa. Sille kokoontui satojatuhansia ihmisiä päivä toisensa jälkeen keväällä 2011 osoittamaan tyytymättömyyttään silloiseen hallitukseen. Moni sai myös surmansa tuolla aukiolla.

"Se oli fantastinen kokemus. Tahririlla oli utopia oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta", kertoi opiskelija Sarah Abd El Kader.

Vallankumous ei suinkaan alkanut Kairosta, vaan teollisuuskaupungista Niilin suistosta, jossa tekstiilityöntekijänaiset alkoivat vaatia oikeuksiaan.

"3000 naista jätti työasemansa ja alkoi protestoida. He huusivat iskulauseita: Missä miehet, me naiset olemme jo lakossa. Miehet eivät kehdanneet olla liittymättä mukaan", kertoo toimittaja ja vallankumouksellinen Hossam El-Hamalawy.

Egyptin vallankumousta on Suomessa ja muissa länsimaissa kutsuttu Facebook-vallankumoukseksi. Miten näin voi olla maassa, jossa vain pieni osa tavallisesta kansasta edes käyttää internettiä. Selvisi, että sosiaalisen median rooli on ollut lähinnä hyväosaisten nuorten silmien avaamisessa.

"Vääryyksistä ja poliisin raakuuksista ei saa tietoa muuta kuin Youtuben kautta. Maan televisiossa puhutaan aivan toista", El Kader sanoi. Hän aktivoitui kaduille juuri sosiaalisessa mediassa näkemiensä todisteiden perusteella.

Armeijan 7 439 ystävää

Paradoksaalisesti myös Egyptin sotilashallinto on omaksunut vahvan sosiaalisen median käytön. Ulkolinjan dokumentissa Varastettu vallankumous lakitieteen professori Amr Shalakany esittelee sotilasneuvoston Facebook-sivua. Armeijalla on 7439 ystävää.

"Se on taas yksi farssimainen piirre koko tässä touhussa. Sotilasneuvoston ei pitäisi olla Facebookissa vaan sillä pitäisi olla oma www-sivusto, jossa se tiedottaisi", Shalakany naurahtaa. Armeija hyväksyy kaveriksi kenet vain.

Hämmentävä vallankumouksen piirre oli muukalaisvihan leviäminen. Tekstiviestein ja televisiossa jaettiin ksenofobisia viestejä ja uhka muodostui todelliseksi monelle ulkomaalaiselle toimittajalle. A-studion ohjelmassa helmikuulta 2011 näytetään saksalaista kuvamateriaalia, jossa toimittaja katkaisee suoran lähetyksen, kun häneen kuvaajaansa ilmestyy laserpiste. He olivat tarkka-ampujien tähtäimessä.

Poikkeuslaista toiseen

Egyptissä asuvalle Päivi Arvoselle vallankumous tuli yllätyksenä. Hänen mielestään suurin syy kansan aktivoitumiselle oli vuodesta 1981 asti voimassa ollut poikkeustilalaki, jonka turvin hallinnolla ja armeijalla oli paljon vapauksia.

"Laki tarkoitti käytännössä sitä, että kuka tahansa kadulta voidaan viedä vankilaan koska tahansa ilman mitään syytä ja hän voi hävitä maailmankartalta", suomalaiset Egyptissä-yhdistyksen puheenjohtaja Arvonen kertoi Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa.

Egyptin tapahtumat olivat osa niin sanottua arabikevättä, jolloin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän arabivaltioissa kansat alkoivat vaatia oikeuksiaan ja vallankumoukset seurasivat toisiaan. A-studio pohti Pekka Haaviston kanssa, miksi Mubarakin Egypti kelpasi Suomelle asevientimaaksi ja kuinka Suomen tulisi nyt suhtautua uudelleen järjestäytyviin arabimaihin.

Radiosarjassa Arabikevään historiaa dosentti Pertti Multanen raottaa Mubarakin aikakautta ja vallankumoukseen johtaneita tapahtumia.

"Lähtökohta Mubarakin aikakaudelle olivat vaikeat. Yhteiskunnallinen kuohunta oli suurta. Alkuvaiheessa hän otti itselleen kompromissinetsijän leimaa. Ulkopolitiikassa hän orientoitui länttä kohti. W. Bushin aikakaudella Egypti oli laajasti mukana terrorisminvastaisessa sodassa. Tämä on varmasti ollut yksi syy kansannousun takana", sanoo Multanen.

Tahririn aukio – kahden vallankumouksen symboli

Vuonna 2013 kansa lähti jälleen Tahrirille. Mubarakin vallasta syöksemisen jälkeen vaalit oli voittanut muslimiveljeskunta ja presidentiksi nimitetty Mohammed Mursi. Kansa pettyi nopeasti muslimiveljeskunnan politiikkaan.

Egyptiläisistä tuntui, että vallankumouksen tulokset uhkaavat valua hiekkaan. Armeija on edelleenkin vallassa ja ihmisoikeusrikoksia tapahtuu vieläkin. Poikkeustilamääräykset ovat vielä kovempia kuin Mubarakin aikaan. Mikään ei tuntunut muuttuvan. Armeija lähti tukemaan kansaa ja Mursi syöstiin vallasta.

"Opposition massat koostuvat vanhan vallan kannattajista ja vallankumouksellisista. Eli oli tuo armeijan ehdotus tulevaisuudelle mikä tahansa, aivan varmasti massat alkavat riidellä keskenään", kommentoi toimittaja Kalliomäki Tahririn aukiolta.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.