Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Historia pääkuva

Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa

Miten pyyntikulttuureista siirryttiin kauppavaltioihin? Entä millaisia olivat historiallisesti merkittävät Assyrian suurvalta sekä egyptiläiset ja arabialaiset kulttuurit? Ylen julkaisemia ohjelmia maailmanhistoriaan liittyen.

Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa. Onko artikkelissa mielestäsi parannettavaa? Mitä haluaisit muutettavan? Meilaa osoitteeseen abitreenit@yle.fi. Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita!

Viljelytaidon kehittymisen kautta ihminen siirtyi metsästäjä-keräilijästä ravinnontuottajaksi. Eurooppalainen kulttuuri on nuori, ja sen juuret ulottuvat Euroopan ulkopuolelle Aasiaan ja Afrikkaan. Länsi-Rooman tuhoutumisesta alkanut keskiaika kesti tuhat vuotta. Uudella ajalla kehittynyt teollisuuskulttuuri on hyödyntänyt ja tuhlannut lähes kaikki uusiutumattomat luonnonvarat ainoastaan viimeisen parin sadan vuoden aikana.

Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita

Assyria oli antiikin Kreikan ja Rooman veroinen valtio, joka vaikutti 2000 vuoden ajan Mesopotamiassa, Kaksoisvirtain maassa. Aaro Söderlundin toimittamassa 10-osaisessa sarjassa käydään läpi Assyrian suurvallan yhteiskuntaa, elämää, tiedettä ja kulttuuria.

Kuuntele: Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita (vuodelta 2005)

Kulttuurimatkalla muinaiseen Egyptiin

Jorma Kallenaution toimittamassa ohjelmasarjassa tutustutaan muinaisen Egyptin kulttuuriin ja egyptologian saloihin. Oppaana on professori Rostislav Holthoer.

Kuuntele: Kulttuurimatkalla muinaiseen Egyptiin (vuodelta 1996)

Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä

Islamilais-arabialaisessa kulttuuripiirissä toimi yliopistoja satoja vuosia ennen kuin niitä alettiin perustaa Länsi-Eurooppaan. Jorma Kallenautio ja professori Heikki Palva keskustelevat mm. islamilaisesta historiatieteestä, lääketieteestä ja filosofiasta.

Kuuntele: Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä (vuodelta 1998)

Etälukio: Kulttuurien synty

Olemme alkaneet yhä enemmän huolestua elinympäristöstämme ja sitä uhkaavasta tuhosta. Miten nykytilanteeseen on päädytty? Miten ihmiset elivät aikaisemmin ja miten he ovat päässeet maapallon herraksi? Audiossa käsitellään kulttuurien syntyä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tuloksena sekä varhaisten kulttuurien piirteitä ja niiden jättämää perintöä ihmiskunnalle.

Kaikki Etälukion historia-jaksot kuunneltavissa.

Etälukio: Väestö ja asutus

Kulttuurimaantiede tarkastelee maantieteellisiä asioita luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen pohjalta. Ihminen käyttää hyväkseen luontoa, sen luonnonvaroja, mutta ympäristö vaikuttaa myös ihmiseen ja hänen yhteiskuntaansa, kuten esim. väestön ja asutuksen keskittymiseen.

Kuuntele maantieteen Etälukiosta jakso, jossa käsitellään väestön ja asutuksen keskittymistä.

Viikinkien aika

Radio-ohjelmasarjassa Viikinkien aika vuodelta 2004 toimittaja Jorma Kallenautio ja arkkitehti Aaro Söderlund tarkastelevat viikinkiaikaa 700-luvulta 1000-luvulle. Ohjelma valottaa kiinnostavasti viikinkien kulttuuria, uskomuksia ja valloitusretkiä.

Kuuntele: Viikinkien aika 1/3

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään kuitenkin vielä varhaisempaa aikaa, antiikkia, jolloin kullan arvoa vastaava meripihka toi pohjoiset alueet Välimeren asukkaiden tietoisuuteen.

Jaksossa Ennen viikinkejä keskitytään mm. Pohjolan eri alueisiin ja asukkaisiin. Ohjelmassa kerrotaan hautapaikoista, kuten hautakummuista ja laivahaudoista.

Kolmannessa jaksossa kerrotaan, keitä olivat viikingit ja miksi viikinkiretkiä tehtiin. Yhtenä syynä retkille oli yksinkertaisesti alueiden valloitus.

Kuuntele: Viikinkien aika 2/3

Englanti-jaksossa tarkastellaan, kuinka Norjan viikingit hankkivat Englannista rikkauksia ryöstelemällä ja perimällä esimerkiksi pakkoveroa ruhtinailta. Viikinkejä asettui asumaan myös Englantiin, jossa he valloittivat kuningaskuntia ja ottivat jopa kuninkuuden itselleen.

Seuraavassa jaksossa käydään läpi Irlannin viikinkiaikaa, jota värittivät monivuotiset sota- ja ryöstelyvaiheet. Ohjelmassa pohditaan Irlannin lisäksi mm. Skotlannin luonnonoloja ja sijainnin hyödyllisyyttä viikinkien kannalta.

Toimittajat vierailivat myös viikinkien muinaiskauppapaikoilla Helgössä ja Birkassa. Millaisia rakennusjäännöksiä Helgöstä on löytynyt? Entäpä millainen oli Birkka, Skandinavian vanhin kaupunki ja kauppapaikka?

Kuuntele: Viikinkien aika 3/3

Vanhimmat kuvakivet ovat 400-luvulta löydettyjä hautakiviä. Myöhemmin kuvakiviä pystytettiin yleisille paikoille esimerkiksi kertomaan ohikulkevasta tiestä. Minkä näköisiä kuvakivet olivat? Millaisesta kivestä ne tehtiin? Entä kuka tarun mukaan löysi Gotlannin ja ajoi pimeät voimat pois? Miksi joka kolmas mies karkotettiin?

Toimittajat perehtyivät myös Pavikenin satamaan ja Gotlannin talonpoikaiskauppaan. Kaupan lisäksi harjoitettiin mm. laivanrakennusta ja käsitöitä. Millainen käsityöläiskulttuuri Gotlannissa oli? Miten Pavikenin satama erosi viikinkiajan muista kauppapaikoista?

Maailman historia: Magalhaes

Tutkimusmatkailija Magalhaes aloitti maapallon kutistamisen 1500-luvulla. Vuonna 1520 portugalilainen Magalhaes purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Kuuntele lyhyt Maailman historia -ohjelma Magalhaesista vuodelta 2008.

Etälukio: Kulttuurien kansainvälistyminen

Jo silkkitiet veivät aikoinaan kauppiaita aina Välimereltä Kiinaan asti. Kauppiaiden mukana kulkivat niin tiedot, taidot kuin elämänkatsomuksetkin. Maailman kansat ovat olleet yhteydessä toisiinsa kautta aikojen ja eri kulttuurit ovat saaneet vaikutteita toisiltaan.

Kaikki Etälukion historia-jaksot kuunneltavissa täällä.

Rahan historiaa

Rahan keksiminen on ollut yhteiskunnalle suuri edistysaskel. Rahalla on keskeinen sija ihmisten arkielämässä. Ennen rahan keksimistä kaupankäynti oli monimutkaista vaihtokauppaa. Kun kaupankäynti vähitellen laajeni, apuna alettiin käyttämään rahoja, jotka vastasivat kauppatavaroiden arvoa.

Tautien historia

Ihmiskunta on aina kamppailut terveyden puolesta sairauksia vastaan. Tautien historia -sarjan (vuodelta 2008) lähtökohtana ei ole lääketiede vaan itse sairaudet. Kuuntele, mitä lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorisella on kerrottavaa nälän ja huono-osaisuuden aiheuttamista puutostaudeista, pelottavista tappajista, psyykkisistä häiriöistä ja kansantaudeistamme diabeteksestä ja sydänsairauksista.

Nälkä ja huono-osaisuus

Mikä on nälän ja huono-osaisuuden merkitys sairastamisessa? Tilanne on terveyden kannalta vaarallisin, jos huono-osaisuuteen liittyvät nälkä, sota ja taudit. Puutostautien ymmärtäminen ja ehkäisy ovat 1900-luvun ansiota, mutta puutostauteja esiintyy edelleen ihmisillä, jotka elävät katastrofialueilla ruoka-avun varassa.

Suuret tappajat

Parempi ravitsemus ja hygienia sekä elintason parantuminen tehokkaan hoiton ja rokotusten myötä ovat mullistaneet maailmaa. Tartuntatautien leviämistä on ehkäisty monin tavoin. Maailman mittakaavassa tappavat taudit ovat edelleen olemassa.ektiot ja tartuntataudit ovat vaivanneet ihmisiä vuosituhansien ajan.

Rokot, sydäntaudit, syöpä ja diabetes

Ihminen on kautta aikojen toivonut elävänsä terveesti ja kuolevansa tuskattomasti. Kuka sitten elää terveenä vanhaksi? Vanheneminen ei ole mikään sairaus, mutta on selvää, että jokainen sairastuu jollakin tavoin tai sitten elimistön toiminta heikkenee iän myötä.

Psyykkiset häiriöt

Mielenterveyden häiriöitä on hoidettu kautta aikojen, vaikka taudin aiheuttajasta ei ole ollut aina tarkkaa käsitystä. Häiriön määrittely ja sen hoito on vaihdellut myös sen mukaan, kuka on päättänyt siitä, mikä on poikkeavaa häiriökäyttäytymistä.

Opetusohjelma: Rokotteet ja antibiootit

Lepra, rutto, polio, isorokko, influenssa ja tuberkuloosi ovat herättäneet kauhua ja surmanneet ihmisiä kautta historian. Hammastulehdus tai tulehtunut haava saattoi entisaikaan viedä hengen hyvinkin nopeasti. Tartuntataudit ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä. Isorokkoon menehtyi 1900-luvulla 300 miljoonaa ihmistä.

Ihmisen elinikä hyvinvointivaltioissa on kaksinkertaistunut 70 vuodessa. Se on seurausta ravinto-olojen paranemisesta, sekä viemäriverkostojen yleistymisestä ja puhtaan veden saannin helpottumisesta. Erityisesti on kuitenkin kiittäminen rokotteita ja antibiootteja, joilla on taisteltu menestyksekkäästi pieneliöitä vastaan. Rokotteet ja antibiootit ovat pelastaneet ihmishenkiä enemmän kuin mikään muu lääketieteen edistysaskel.

Katso Opettaja.tv:n ohjelma vuodelta 2005.

Etälukio: Ihminen luonnonvarojen käyttäjänä

Laajasti ajateltuna luonnonvarat ovat yhtä kuin maa ilma-, vesi-, kivi- ja eliökehineen sekä auringon energia. Nämä luonnonvarat mahdollistavat ihmisen elämän maapallolla. Taloudelliset tekijät ja keksinnöt vaikuttavat niin, että uusia luonnon resursseja voidaan ottaa käyttöön ja vanhoja jättää pois käytöstä. Raaka-aineiden tarve on muuttunut eri yhteiskunnan kehitysvaiheissa.

Afrikan korkeakulttuurien historiaa

Afrikassa oli ollut suuria valtakuntia vuosisatoja ennen eurooppalaisten saapumista mantereelle. Malin sulttaani kuunteli hovissaan kulta- ja hopeakitaroiden soitantaa, ja Timbuktun suuressa kauppakaupungissa toimi yksi maailman varhaisimmista yliopistoista.

Kuuntele: Afrikka – maanosa ilman historiaa

  • 2017 syksy: historia

    Historian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Historian ylioppilaskoe ja ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet.

  • Oppimateriaalit: historia

    Lukion historian kursseihin liittyviä Ylen ohjelmia.

    Täältä löydät lukion historian kursseihin liittyviä Ylen ohjelmia. Kursseilla aiheina ovat nykypäivään johtanut kehitys, ihmisen ja ympäristön suhde sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutus.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Liika kikkailu englannin yo-kokeessa voi viedä pisteitä

    Englannin sensorin viime hetken vinkit yo-kokeeseen.

    Jos ylioppilastutkintolautakunnan sensori Sisko Mällinen olisi itse valmistautumassa kirjoituksiin, hän lukisi ja kuuntelisi juttuja, joista muutenkin on kiinnostunut – mutta kohdekielellä. Vuodesta 2010 lähtien sensorina toiminut Mällinen antaa vinkkejä englannin kirjoittajille ja muistuttaa, että YTL on kokelaan puolella. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Syksyn 2017 yo-kokeet löydät täältä!

    Ylioppilaskokeet ajalta 11.9.–4.10.2017

    Yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koesivuilla aina koepäivinä kokeiden päättymisen jälkeen. Kommenttiketjuissa voi keskustella muiden kokelaiden kanssa. Täältä löytyvät linkit kaikille yo-koesivuille.

  • Reaali I – yo-kokeet, koelähetys ja sensorien vastaukset

    Abitreenien reaalikoepäivän 18.9. aikataulu

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet. Abitreenien lähetyksessä keskustellaan psykologian, fysiikan ja biologian kokeista. Historian ja filosofian sensorit vastasivat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin.

  • Kuusi suoraa yo-koelähetystä – Abitreenit palvelee syksyn kirjoittajia!

    YTL: sensorit vastaavat kysymyksiin päivän kokeista.

    Yo-kirjoitusten ajaksi Abitreenit muuttuu vastauspalveluksi. Julkaisemme kaikki syksyn yo-kokeet vastauksineen ja käsittelemme niitä kuudessa suorassa lähetyksessä koepäivien iltoina. Lähetyksissä vierailee ylioppilastutkintolautakunnan sensoreita, opettajia ja kokeeseen osallistuneita abiturientteja. Sensoreille voi lähettää kysymyksiä etukäteen.

  • Tekstitaito – yo-kokeet ja sensorien vastaukset

    Tekstitaidon koe ja sensorien kirjalliset vastaukset.

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeen ja hyvän vastauksen piirteet. Äidinkielen sensorit vastaavat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin tekstitaidon kokeesta.

  • Tässä olemme, kuinka voimme auttaa?

    Abitreenien toimitus haluaa auttaa abeja

    Me Abitreeneissä haluamme auttaa sinua yo-kokeisiin valmentautumisessa. Sivuiltamme löydät yo-koelähetykset, pistarit, vanhat yo-kokeet ja -kuuntelut sekä kasapäin opiskeluvinkkejä ja -juttuja - jotta sinun, lukiolaisen, elämä olisi helpompaa. Suorat yo-koelähetykset keväisin ja syksyisin ovat Abitreenien keskeisimpiä sisältöjä.

  • Treenaa mieli parhaaseen mahdolliseen terään ylppäreitä varten – Hae mukaan ilmaiselle valmennuskurssille!

    Miten selvitä kirjoituksista kunnialla päätymättä lataamoon?

    Ylioppilaskirjoitukset ovat lukion stressaavin urakka. Monet vaativat itseltään paljon ja kokevat paineita menestyä kirjoituksissa. Vaikka ylioppilastutkinnolla on merkitystä jatko-opiskelua ajatellen, kenenkään ei ole syytä päätyä lataamoon luku-urakan vuoksi. Jokainen haluaisi kuitenkin puristaa itsestään parhaan suorituksen irti tärkeässä kokeessa. Abitreenien ja Mielenterveyden keskusliiton valmennuskurssilla treenataan mieli parhaaseen mahdolliseen terään asiantuntijoiden avulla.

  • 10 kysymystä filosofeista – katso miten pärjäät!

    Ylioppilaskokeessa hyötyy paljon filosofien tuntemisesta.

    Valmistaudu filosofiseen koetukseen vastaamalla kymmeneen kysymykseen kuuluisista filosofeista. Ylioppilaskokeessa filosofien tuntemuksesta on iso hyöty, joten ota testi treenin kannalta äläkä lannistu, jos et saa heti kaikkia oikein – tehtävä on haastavammasta päästä. Kun olet vastannut kaikkiin kohtiin, tarkista koe.

  • Terveystiedon pistokoe: Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

    Testaa tietosi kansantaudeista

    Mitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet? Kuinka paljon suomalaiset käyttävät alkoholia? Miten ykkös- ja kakkostyypin diabetekset eroavat toisistaan? Terveystiedon pistokokeella voit testata, kuinka hyvin tunnet suomalaisten kansantaudit. Lisää eri aineiden pistokokeita löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Osaatko nimetä kuuluisat maantieteelliset kohteet ja luonnonilmiöt maailmankartalla?

    Sopii luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen kertaajille

    Osaatko nimetä kuuluisan vuoren Aftikassa ja litosfäärilaatan Tyynellämerellä? Entä kirjoittaa Islannissa sijaitsevan tulivuoren nimen oikein? Testaa maantieteen osaamistasi Abitreenien pistokokeessa nimeämällä kuuluisat maantieteelliset paikat ja luonnonilmiöt maailmankartalle.

  • Kymmenen kiperää kysymystä yhteiskuntaopista

    Testaa, miten tietoinen olet suomalaisesta yhteiskunnasta.

    Mitä Euroopan unioni saa tehdä? Mitä tarkoittaa kiireelliseksi julistettu laki? Abitreenien uusi yhteiskuntaopin pistokoe testaa, kuinka huolellisesti olet yhteiskuntaoppia lukenut. Mikäli et suoriutunut niin hyvin, hätä ei ole tämän näköinen: voit harjoitella lisää vanhoilla ylioppilaskokeilla Abitreenien sivuilla!

  • Satoja matematiikan tehtäviä eri aihealueista

    Sujuuko yhtälön ratkaisu ja todennäköisyyslaskenta? Testaa!

    Osaatko jo ratkaista rationaaliepäyhtälöitä tai laskea keskihajontaa ja vuotuisia korkoja? Abitreeneissä on iso määrä matikan laskuja, joilla kerrata ja oppia uutta!

  • Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

    Terveystiedon sensori antaa vinkkejä yo-kokeeseen

    Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

Uusimmat sisällöt - Abitreenit