Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Psykologia pääkuva

Ihmisen psyykkinen kehitys

Ihmisen psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat toisaalta perintötekijät, toisaalta fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön kuuluvat tekijät. Psyykkinen kehitys jatkuu läpi elämän. Eri ikävaiheet tuovat mukanaan erilaisia psyykkisiä kehitystehtäviä.

Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa. Onko artikkelissa mielestäsi parannettavaa? Mitä haluaisit muutettavan? Meilaa osoitteeseen abitreenit@yle.fi. Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita!

Sisällys:

Esittely

Geenit ohjaavat ihmisen kehitystä syntymästä lähtien, mutta myös esimerkiksi äidin elintavat vaikuttavat sikiöön. Syntymän jälkeen lapsen saama hoiva pitää hänet fyysisesti hengissä mutta vaikuttaa myös suoraan psyykkiseen kehitykseen.

Eri ikävaiheet tuovat mukanaan erilaisia psyykkisiä kehitystehtäviä. Onnistumisia tapahtuu, mutta usein myös ongelmia ilmaantuu. Psykologista tietoa sovelletaan etsittäessä ratkaisuja kehityksen ongelmiin – ovat kyseessä sitten koulunkäyntiin tai vaikkapa ikääntymiseen liittyvät vaikeudet.

On olemassa useita näkemyksiä siitä, mitkä yksilön ikäkaudet ovat kehityksellisesti tärkeimpiä hänen koko elämäänsä ajatellen.  Elämänkaaripsykologia on ihmisen kehityksen tutkimusta läpi koko ihmisen eliniän. Yksilön kehitystä voidaan tutkia monella eri tavalla ja näkökulmasta. Elämänkaaren käsite voidaan ymmärtää eri tavalla eri kulttuureissa. Mikä määrää kehitystämme? Perimä, ympäristö vai yksilön oma suuntautuminen?

Kuuntele: Etälukio – Kehittyvä ihminen ja elämänkaari (vuodelta 1997)


Kaikki Etälukion jaksot kuunneltavissa.

Lapsuus

Lapsuudessa fyysinen kehitys on nopeaa ja nuoruusiässä kasvetaan aikuisen fyysiseen ulkomuotoon. Leikki-ikäiselle ja nuorelle sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Nuoruusiässä kuitenkin suhde ikätovereihin lähentyy ja vanhempiin otetaan etäisyyttä. Sekä varhaislapsuuteen että nuoruuteen liittyy itsenäistymistä. Jos varhaislapsuudessa lapsen itsenäistymistä ei tueta, on nuoruusikä toinen mahdollisuus itsenäistyä ja ottaa etäisyyttä vanhempiin. Nuoruudelle on tyypillistä oman identiteetin etsiminen, minäkäsityksen monipuolistuminen ja ajattelutaitojen kehitys.

Kuuntele: Tiedeykkönen – Elämän psykologiaa: Vauvat (vuodelta 2013)

Kuuntele: Tiedeykkönen – Elämän psykologiaa: Lapsuus (vuodelta 2013)

Kuuntele: Haastava heinäkuu – Taaperot (vuodelta 2009)

Taaperoikäisen tulisi antaa kehittyä aikuisten hoivissa kaikessa rauhassa. Yle Radio 1:ssä vuonna 2009 lähetetty juttu taaperoista. Haastateltavana erityispedagogi Eira Suhonen.

Mitä kehitystehtäviä nollasta kuuteen ikävuoteen liittyy?

Pienen lapsen ensimmäinen kehitystehtävä on oppia, että maailma on turvallinen paikka ja ihmisiin voi luottaa. Olisi tärkeää, että median kautta koetut ja nähdyt asiat olisivat lapsen ikätasolle sopivia.

Miten lapsen havaintokyky kehittyy?

Lasten aistimaailma on valmis jo hyvin pienenä. Heillä on valmiudet ottaa vastaan monimutkaistakin informaatiota, mutta tulkintataito kehittyy hitaammin. Alle kolmevuotiaat lapset havainnoivat kaiken, myös mediamaailman, aivan totena. Kouluikään mennessä aletaan hahmottaa sadun ja toden rajat.

Kouluikäiset lapset ja media

Kouluikäiset lapset pelaavat yhdessä tietokonepelejä tai katsovat televisiota yhdessä. Psykologian tohtori Anu Mustonen on havainnut, että kouluiässä on erittäin tärkeä tuntea ja tietää mitä mediassa tapahtuu.

Sukupuoli-identiteetti kehittyy lapsuudessa

Lasten sukupuoli ilmenee tyttöjen ja poikien erilaisissa leikeissä. Tytöillä on enemmän roolileikkejä pienissä ryhmissä. Poikien leikeissä on selvä hierarkia ja kilpailua. Pojat suosivat enemmän kilpailuja ja pelejä. Lasten sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä jo kaksi vuotiaana ja lopullinen tiedostus tapahtuu kun lapsi ymmärtää sukupuolen pysyvyyden. Sukupuoli-identiteetin kehitykseen vaikuttaa ympäristö, roolimallit ja lapsen oma valinta.

Median suurkulutus kuuluu varhaisnuoruuden kehitykseen

Lapset ovat ahmijoita, he lukevat, katsovat televisiota ja pelaavat paljon. Ilmiö menee kuitekin pikkuhiljaa ohi, kun murrosiässä kaverit ja seurustelu alkavat kiinnosta. Varsinaisesta riippuvuudesta voidaan puhua murroiän jälkeen. Jos pelaaminen jää päälle ja sosiaalinen vuorovaikutus on kapeaa, eikä ole muita harrastuksia tai koulunkäynti, nukkuminen ja syöminen unohtuvat, voidaan puhua riippuvuudesta. Riippuvuuteen liittyy myös kaikki muu netin käyttö, ei vain pelaaminen.

Prinsessat ja ritarit, lasten sukupuoliroolit

Viisivuotiaat lapset ovat jo ymmärtäneet olevansa tyttöjä ja poikia. Rooleja testataan rautalankamalleilla. Tytöistä tulee tyttömäisiä prinsessoja ja pojista maskuliinisia sankareita. Sukupuoli-identiteetin rakentaminen vaatii alkuvaiheessa aika mustavalkoista asetelmaa, mutta vaihe menee yleensä ohi.

Kouluvalmisutestit ja koulukypsyys

Koulupsykologi Hanna Lukkarinen kertoo lapsen kouluvalmiuksiin vaikuttavista tekijöistä ja niiden mittaamisesta. Testin aikana havainnoidaan ja mitataan oppimisen valmiuksiin liittyviä asioita. Kouluvalmiuksiin kuuluu esimerkiksi halu mennä kouluun, kyky odottaa omaa vuoroa ja luoda kaverikontakteja.

Nuoruus

Murrosiässä median käyttö vähenee, kun tulee muita kiinnostuksen kohteita. Tärkeintä nuoruusiässä on identiteetin rakentaminen: kuka minä olen, miten minä toimin. Omaa minuutta peilataan muihin, myös media toimii minän peilinä. Uusmedian kautta on mahdollista saada reaktioita omiin kommentteihin ja kuviin. Samalla ollaan kuitenkin hauraita: palautteesta voi tulla ongelma, jos ei olla riittävän kestäviä ottamaan sitä vastaan. Yksi tärkeä osa identiteetin rakentamista on virtuaalisten identiteettien muodostaminen. Eri roolien kokeileminen on hauskaa ja rakentavaa, mutta jos valheellisiin identiteetteihin alkaa uskoa itsekin, voivat ne muuttua ongelmaksi ja olla riski mielenterveydelle.

Lapsuus, murrosikä ja negatiiviset käsitteet

Nykyään lapset haluavat yhä nopeammin tulla nuoriksi aikuisiksi. Lapsellisuutta pidetään negatiivisena asiana ja nuoruutta ihannoidaan.

Murrosikäiset ja vanhempien tunteet

Vanhemmilla saattaa olla vaikeuksia kommunikoida murrosikäisen nuoren kanssa. Nuori saattaa ärsyttää vanhempia tahallaan nauttien tilanteesta. Tämä saattaa herättää ristiriitaisia tunteita niin nuorelle kuin vanhemmillekin.

Kuuntele: Tiedeykkönen – Elämän psykologiaa: Nuoruus (vuodelta 2013)

Kuuntele: Reseptori – Murrosikä loppuu vasta parikymppisenä (vuodelta 2008)

Aikuisen pitää tarjota nuorelle turvallinen vastus, jota vastaan kapinoida ja koetella voimiaan ja tahtoaan, sanoo propessori Veikko Aalberg. Lähetetty Yle Radio 1:llä vuonna 2009.

Aikuisuus

Aikuisuuden määrittely vaihtelee ihmisestä ja kulttuurista riippuen. Aikuisuus voidaan rajata esimerkiksi työn, perhe-elämän ja velvoitteiden tai pelkästään täysi-ikäisyyden perusteella. Aikuistumiseen liittyvät itsenäisyys ja vastuullisuus: aikuinen ihminen sietää yksinoloa ja kykenee itsenäisiin ratkaisuihin. Aikuisuuden kehitystehtäviä ovat pysyvän parisuhteen ja perheen perustaminen. Pysyvä parisuhde luo turvallisuuden tunnetta, mutta myös uhan omalle itsemääräämisoikeudelle.

Aikuisuus: Parisuhde ja perhe

Parisuhde ja perheen perustaminen ovat aikuistumiseen liittyviä keskeisiä haasteita. Pysyvä parisuhde on yksi kehitystehtävä, jota useimmat aikuiset pyrkivät toteuttamaan. Parisuhteen turvallisuus korvaa lapsuuskodin vanhempien antaman turvallisuudentunteen.

Stenbergin rakkauden kolme komponenttia

Joensuun yliopiston psykologian lehtori Merja Korhonen kertoo Stenbergin triangeli-teoriasta. Teorian mukaan parisuhteessa on kolme ulottuvuutta: intimiteetti eli läheisyys, intohimo ja sitoutuminen. Nämä ulottuvuudet voivat liittyä toisiinsa eri tavoin, jolloin syntyy erilaisia parisuhteen laatuja.

Intohimon katoaminen parisuhteesta

Parisuhteeseen oletetaan liittyvän hehkua. Lasten synnyttyä puolisot alkavat puhutella toisiaan isänä ja äitinä. Tässä piilee yksi ansa siihen, että suhde alkaa epäerotisoitua; pari alkaa näyttäytyä päätoimisena äitinä ja isänä.

Jaettu vanhemmuus

Jaettu vanhemmuus tarkoittaa lasten kanssa vietetyn ajan jakamista, ei kotiin littyvien askareiden jakamista. Vanhemmuuden jakamisen tulisi olla arjessa jollakin tavalla tasasuhtaista. Se, milloin molemmat puolisot kokevat jakavansa vanhemmuuden tasapuolisesti, on perhekohtainen asia. Ulkopuolisen arvio jaetun vanhemmuuden toteutumisesta perheessä ei välttämättä osu oikeaan.

Ydinperheen historiaa

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että ydinperhe on nostettu eräänlaiseksi ideaaliperheeksi. Esimerkiksi 1950- ja 1960-luvuilla amerikkalaiset perhetutkijat väittivät, että ydinperhe on sopiva rakenne nopeasti muuttuvaan teolliseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisten muutosten myötä perhemalleja on kuitenkin tullut lisää.

Perhemallit monipuolistuvat

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että perhemallit monipuolistuvat ja samalla legitimoituvat myös sellaiset kombinaatiot, kuten samaa sukupuolta olevien perheet. Ydinperhe on kuitenkin vielä erittäin vaikutusvaltainen perhemalli ideologisesti.

Perheen ja suvun yhteys on heikentynyt

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo kaikkien 1960-luvulta lähtien tehtyjen pitkäaikaistutkimusten osoittavan, että sukuyhteyden merkitys on pikkuhiljaa heikentynyt. Sukulaiset voivat olla yhä tärkeitä, mutta vuorovaikutus rakentuu ennen kaikkea verisiteiden ympärille.

Nykyajan pirstoutunut perhe

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että perhe-elämä ei tarkoita enää perinteistä tiivistä pienperhettä, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen tai jossa voidaan selvästi määritellä, mitä perhe on.

Aikuisuus: Isänä ja äitinä oleminen

Nykyaikana perinteisen äidin ja isän roolit ovat monipuolistuneet. Esimerkiksi hyvät isät ovat entistä enemmän mukana lastensa elämässä kun taas huonot isät saattavat jättää lapsensa kokonaan heitteille. Nykyaikana äidiksi tullaan yhä vanhemmalla iällä ja kotiäitiys ei enää ole ainut äitiyden malli.

Isyys

Kasvatustieteen tohtori isyystutkija Jouko Huttunen kertoo, että perinteinen isyys on hajonnut kahteen suuntaan. On olemassa entistä huonompia isiä verrattuna vanhaan aikaan ja toisaalta entistä parempia isiä. Toisaalta koko isyyden käsite on hajoamassa ja on sen vuoksi hankalasti hallittavissa.

Kasvatustieteen tohtori isyystutkija Jouko Huttunen kertoo, että huonolla isyydellä tarkoitetaan sitoutumattomuutta tai sitoutumisen köyhyyttä isyyteen.

Kasvatustieteen tohtori, isyystutkija Jouko Huttunen pohtii hoivaisyyden toteuttamisen mahdollisuuksia käytännön elämässä ja mitä vaikutuksia hoivaisyydellä olisi yhteiskuntaan.

Kasvatustieteen tohtori isyystutkija Jouko Huttusen mukaan ei riitä, että muutamme käsityksiä isyydestä ja yritämme opastaa nuoria isiä hoivaavaan isyyteen. Tarvitaan myös hoivaavan äitiyden ideologian romuttamista.

Kasvatustieteen tohtori, isyystutkija Jouko Huttunen pohtii hoivaisyyden toteuttamisen mahdollisuuksia käytännön elämässä ja mitä vaikutuksia hoivaisyydellä olisi yhteiskuntaan.

Äitiys

Kasvatustieteen maisteri Minna Kelhä tutkii äitiyden asettumisesta naisen elämänkulkuun. Hän tutkii äitien ja naisten valintoja ja valintojen syitä sekä äitiydestä käytyä keskustelua mediassa.

Kasvatustieteen maisteri Minna Kelhä kertoo, että mediassa nuoriin äiteihin suhtaudutaan usein ongelmalähtöisesti ja heihin liitetään jopa syrjäytymistä. Minna Kelhän tutkimuksessa nuoresta äitiydestä välittyy kuitenkin myönteinen kuva.

Kasvatustieteen maisteri Minna Kelhä kertoo, että Internetissä käydään paljon keskustelua äitydestä: kotiäitiys vai palkkatyöäitiys, nuori äitiys vai varttunut äitiys. Aiheesta syntyy mielenkiintoista keskustelua siitä, kenen esittämä paras on lapselle parasta.

Jaettu vanhemmuus

Jaettu vanhemmuus tarkoittaa lasten kanssa vietetyn ajan jakamista, ei kotiin littyvien askareiden jakamista. Vanhemmuuden jakamisen tulisi olla arjessa jollakin tavalla tasasuhtaista. Se, milloin molemmat puolisot kokevat jakavansa vanhemmuuden tasapuolisesti, on perhekohtainen asia.

Aikuisuus: Työelämä ja perhe

Aikuistuminen, pysyvän parisuhteen ja perheen perustaminen ovat haastavie kehitystehtäviä. Nykyajan haasteena on kaiken lisäksi yhä vaativamman työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Joskus perhemyönteinen organisaatiokulttuuri on tukemassa perhe-elämän laatua.

Työelämän laatu tuo laatua myös perhe-elämään

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että työelämän laatua pitäisi kehittää. Tutkimusten pohjalta tiedetään, minkälainen työ aiheuttaa esimerkiksi työuupumusta ja stressiä. Toisaalta tiedetään myös, että työelämän kuormitus ja stressi vaikuttavat välittävien mekanismien kautta myös lapsiin.

Työn ja perheen yhteensovittaminen - sukupuolierot

Vaikka kokemukset sukupuolten välillä ovatkin aika samanlaisia, on esimerkiksi johtotehtävissä toimivien miesten ja naisten välillä tutkimuksissa tullut esille joitakin eroja. Usein miehen kokevat, että perhe-elämä haittaa työntekoa. Naiset taas kokevat, että työ haittaa perhe-elämää. Konkreettisimmin työn ja perheen yhteensovittamista tekevät kuitenkin naiset: naiset käyttävät suurimman osan niin perhe-, vanhempain-kuin vuorotteluvapaistakin. Naiset myös käyttävät suurimman osan mahdollisuuksista osa-aikatyöhön.

Työelämä ja hoivaava vanhemmuus

Nykyajan hektinen työelämä on uhkaamassa perinteistä perhettä ja hoivaavaa vanhemmuutta.

Perhemyönteinen organisaatiokulttuuri

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että perhemyönteisessä organisaatiokulttuurissa työntekijä nähdään kokonaisuutena: Työntekijällä on työn lisäksi myös muuta elämää, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyviä tavoitteita.

Kuuntele: Tiedekkönen – Elämän psykologiaa: Aikuisuus (vuodelta 2013)

Vanhuus

Vanhuuden kehitystehtävät ovat haastavia. Iäkkään ihmisen tulee sopeutua oman fyysisen voiman ja terveyden heikkenemiseen. Eläkkeelle jäämisen jälkeen täytyy sopeutua elämään ilman työyhteisön antamaa turvaa ja mukautua pieneneviin tuloihin. Myös puolison kuolema täytyy hyväksyä.

Vanheneminen

Ihmisen elinikä on pidentynyt dramaattisesti sadassa vuodessa. Aluksi eliniän pitenemiseen vaikutti imeväis- ja lapsikuolleisuuden väheneminen, myöhemmin kuolleisuuden pieneneminen myös muissa ikäryhmissä. Pitkään ikään suhtaudutaan ristiriitaisesti: toisaalta sitä hurrataan, mutta suuresta ikääntyvien joukosta on tullut myös ongelma. Yhä suurempi osa ihmisistä saa kokea vanhuuden, ja sitä voidaan pitää saavutuksena. Meidän on työskenneltävä sen eteen, että vanhuus olisi mahdollisimman monelle mielekäs ja tarkoituksellinen elämänvaihe.

Eläkkeelle jääminen muuttaa ihmisen sosiaalista roolia

Eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös ihmisen sosiaalisen elämän muuttumista. Ihminen jää syrjään työyhteisöstä. Ei kannata olettaa, että työtoverit olisivat ystäviä eläkkeelläkin. Ystävät kannattaisi hankkia erikseen, ettei eläkkeellä jää tyhjän päälle.

Perheen merkitys - isovanhemmat ja lapsenlapset

Oman puolison äkkikuolema on aina raskas asia. Leskelle turvana saattavat toimia kuitenkin lastenlapset, joiden kautta voidaan nähdä oman elämän jatkuvuus. Lastenlasten kanssa isovanhemmilla on myös mahdollisuus viettää aikaa. Omien lasten ollessa pieniä, työ vei valtaosan ajasta.

Vanhusten yksinäisyys

Monet vanhukset kärsivät yksinäisyydestä. Yksinäisyyden tunteita oppii sietämään yllättävän hyvin, mutta ilman sosiaalista kanssakäymistä voi monella henkinen tasapaino kuitenkin horjua.

Onnellinen vanheneminen

Miten seniorit sopeutuvat ikääntyvän kropan tuomiin kremppoihin ja miten ikäihmiset pysyvät tyytyväisinä? Ainakin oma asenne ja aktiivisuus sekä kyky surea ja käsitellä ikääntymiseen kuuluvia luopumisia edistää onnellisuutta ja hyvinvointia.

Myönteinen suhde toiseen ihmiseen auttaa pysymään aktiivisena

Asikaisen pariskunta solmi avioliiton 20 vuotta sitten. Liitto on molemmille toinen. Asikaiset elävät yhdessä onnellista elämää. 90-vuotiaiksi selvinneet ovat yleensä optimistisia, heillä on hyvä itsetunto, eivätkä he ole marmattajia. Elämänilo ja motivaatio pitää ison pyörän käynnissä.

Arvostetaanko vanhuksia?

Suomalaisessa kulttuurissa vanhuksia ei kunnioiteta kuten esimerkiksi somalikulttuurissa, jossa vanhukset ovat kuin oma isä tai äiti. Vanhuksia ei kunnioiteta menneisyyden tekojen vuoksi, vaan kunnioitus on ansaittava tässä hetkessä. Vanhuuden viisaus käsitteenä alkoi menettää merkitystään, kun yhteiskunta teollistui. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa vanhukset tiesivät paljon enemmän kuin nuoret sukupolvet. He olivat kirjoittamattoman muistin varasto, mikä tarkoitti myös kirjoittamatonta lakia.

Yhteiskunnan kielteiset käsitykset vanhuksista

Vanhuuteen suhtaudutaan yhteiskunnassamme helposti kielteisesti. Vähittäisestä senioriteetin arvonnoususta on kuitenkin alkanut viime aikona näkyä merkkejä merkkejä mm. työelämässä.

Temperamentti

Temperamentti on yksilöllinen tapa reagoida ja käyttäytyä. Temperamentti on synnynnäinen ominaisuus, joka perustuu yksilön biologiseen ja geneettiseen rakenteeseen. Vaikka synnynnäinen temperamentti näkyy ihmisen tavoissa ja käyttäytymisessä, kasvun ja kehityksen kautta ihminen saa uusia piirteitä ja oppii hallitsemaan temperamenttiaan.

Temperamentti on persoonallisuuden biologinen ydin

Ihmisten tapa tehdä asioita kertoo temperamentista. Temperamentillä on fysiologinen ja biologinen puolensa ja sanotaankin, että temperamentti on persoonan biologinen ydin. Temperamentti on synnynnäinen piirre ja yhdessä kasvatuksen kanssa se muodostaa persoonallisuuden.

Temperamentti on pysyvä ominaisuus

Temperamentti on pysyvä ominaisuus ja taipumus esimerkiksi ärtymykseen säilyy läpi elämän. Aikuisen ärtymys on kuitenkin erilaista kuin esimerkiksi 3-vuotiaan. Aikuinen käyttäytyy haluamallaan tavalla, eikä välttämättä niin, kuin temperamentti määräisi hänet käyttäytymään. Selitys perheen lapsien luonteiden erilaisuuteen löytyy temperamentista.

Kehityspsykologian tutkiminen

Kumpi vaikuttaa enemmän ihmisen psyykkiseen kehitykseen, perimä vai ympäristö? Nykykäsityksen mukaan ympäristö- ja perintötekijät vaikuttavat psyykkiseen kehitykseen vuorovaikutuksessa toisiinsa. Lisäksi yksilön omat motiivit, tavoitteet ja valinnat vaikuttavat kehitysprosessiin ja sen lopputulokseen.

Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet liittyvät keskittymisen ja käytöksen hallinnan vaikeuksiin. Tutkimusten mukaan oppimishäiriöt ovat jossakin määrin perinnöllisiä. On myös selvitetty, että oppimisvaikeuksiin voisi liittyä eroavuuksia hermotoimintojen järjestymisessä. Myös ympäristön vaikutus oppimisvaikeuksiin on suuri.

Adhd & Add

Adhd ja add ovat samankaltaisia tarkkavaisuuden häiriöitä, jotka voidaan erotella muutamalla pirteellä. Adhd tulee esiin ylivilkkautena, tarkkaavaisuuden häiriöinä ja impulsiivisuutena. Add:ssä ei esiinny ylivilkkautta vaan päinvastoin hitautta, kertoo neuropsykologi Mia Nykopp. Viime aikoina myös aikuiset ovat itse havainneet, että hankalat asiat heidän elämässään johtuvat juuri keskittymishäiriöstä.

Neuropsykologi Mia Nykopp kertoo, että Adhd - tyttöjä on huomattavasti vähemmän kuin poikia. Noin puolellla tytöistä, joilla on Adhd tai Add on yleensä oppimisvaikeus, lukemis- tai kirjoittamisvaikeus.

Sanat sekaisin

Videoleikkeessä käsitellään lukihäiriöitä, niiden ilmenemismuotoja ja syitä. Seuraamme ala-asteen ensimmäisiä luokkia käyvää Leena Monosta, jolla dysfasia todettiin jo vauvaiässä.

Millaista on olla lukihäiriöinen?

Juha Hauta-aho (40) kertoo lukihäiriöstään. Juha sai vasta kolmekymppisenä lukihäiriödiagnoosin, joka helpotti hänen arkielämäänsä. Ennen diagnoosia Juhalle saattoi tulla lukiessa paniikki ja hän näki edessään vain valkoisen sivun. Juha kertoo siitä, millaista on ollut hienoista unelmista ja tavoitteista luopuminen lukihäiriön vuoksi. Toisaalta hän löytää lukihäiriöstään positiivisiakin puolia.

Lukihäiriön taustalla voi olla pieni erilaisuus aivoissa

Lukihäiriö vaikuttaa lapsen oppimiseen ja motivaatioon. Hyvinkin pieni poikkeama aivoissa saattaa johtaa havaittavaan oppimisvaikeuteen.

Lapsen oppiminen

Pienellä lapsella on huikea kyky oppia, myös silloin kun hän ei sitä tiedä. Aikuinen ei voi oppia ollessaan unessa, mutta lapsen kohdalla tilanne on toine

Ihmisen kehityksen tarkastelu

Eri koulukunnat pyrkivät selittämään ihmisen kehitystä, ja jokaisella on oma pilkottu käsitys ihmisen psyykestä. Psykologia ei näin ole yhtenäinen tiede vaan joukko erilaisia teorioita.

Matteusvaikutus

Psykologiassa matteusvaikutukseksi kutsutaan ilmiötä, että ongelmilla on tapana kertautua yksilön kohdalla ja heijastus muille elämänalueille. Oppimishäiriöihin tulee puuttua ajoissa, sillä myöhemmin ne vaikuttavat yksilön kuvaan itsestään oppijana ja itsetuntoon.

Ristikkäissiirräntä

Kun elämässä yksi elämänalue vaikuttaa toiseen elämänalueeseen puhutaan siirrännästä. Esimerkiksi oma työ tuo vaikutuksia perhe-elämään. Ristikkäissiirrännästä puhutaan silloin, kun toisen puolison kokemukset heijastuvat toisen kokemuksiin.

Kasvatustaidon gigantit

Tv-sarja Kasvatustaidon gigantit kertoo aikaansa edellä olleista pedagogeista, joiden ajatukset ovat muovanneet tämän päivän kasvatusta ja koulua. Sarjassa esitellään Maria Montessori, Rudolf Steiner, Lev Vygotski, Ellen Key, John Dewey, Loris Malagussi, Jean Piaget ja Celestin Freinet.

Osa 1/3: Rudolf Steiner ja Maria Montessori

Jaksossa tutustutaan Rudolf Steinerin ja Maria Montessorin pedagogiikan syntyyn ja metodeihin. Vanhemmille ja kasvattajille suunnattu sarja kertoo aikaansa edellä olleista pedagogeista, joiden ajatukset ovat muovanneet tämän päivän kasvatusajattelua ja koulua.

Osa 2/3: Celestin Freinet ja Reggio Emilia

Jaksossa tutustutaan Celestin Freinet'n ja Reggio Emilian pedagogiikan syntyyn ja metodeihin. Vanhemmille ja kasvattajille suunnattu sarja kertoo aikaansa edellä olleista pedagogeista, joiden ajatukset ovat muovanneet tämän päivän kasvatusajattelua ja koulua.

Osa 3/3: Lev Vygotski ja Jean Piaget

Jaksossa tutustutaan Lev Vygotskin ja Jean Piaget'n pedagogiikan syntyyn ja metodeihin. Vanhemmille ja kasvattajille suunnattu sarja kertoo aikaansa edellä olleista pedagogeista, joiden ajatukset ovat muovanneet tämän päivän kasvatusajattelua ja koulua.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Kolme syytä, miksi vanhoja yo-kokeita kannattaa harjoitella Abitreenien sivuilla

    Abitreenit tarjoaa hyvät mahdollisuudet ylppäritreeniin.

    Vanhojen ylioppilaskokeiden harjoittelu on nyt helpompaa kuin koskaan, sillä niitä on mahdollista tehdä suoraan Abitreenien sivuilla – koetta ei siis tarvitse enää erikseen ladata omalle koneelle. Kokeita harjoitellessa kannattaa myös ottaa kaikki hyöty irti Yle Tunnuksesta.

  • Näin teet lukusuunnitelman

    Järkevä lukusuunnitelma auttaa valmistautumisessa.

    Olennaista on arvioida luku-urakkaa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja omaan jaksamiseen. Lukeminen on helpompi pitää kohtuuden rajoissa, kun myös tauot ja vapaa-aika on kirjattuna kalenteriin.

  • Lukiolainen, näissä paikoissa voit opiskella kesällä

    Abitreenien kesäkamppis tutustui kesäopiskelupaikkoihin.

    Abitreenien kesäkamppis tutustui lukiolaisen kesäopiskelumahdollisuuksiin. Valmistaudut sitten kirjoituksiin, korotat arvosanoja tai punnitset jatko-opiskeluvaihtoehtoja, tässä tiivis tietopaketti siitä, missä lukiolainen tai tuore valkolakki voi opiskella kesällä.

  • Mitä sähköisessä äidinkielen ylioppilaskokeessa kannattaa ottaa huomioon?

    Äidinkielen ylioppilaskoe uudistuu syksyllä 2018.

    Syksyllä 2018 luovutaan konsepteista, kun äidinkielen ylioppilaskoe tehdään ensimmäistä kertaa tietokoneella. Tämän lisäksi tekstitaidon koe ja esseekoe muuttuvat luku- ja kirjoitustaidon kokeiksi. Mitkä ovat kokeiden suurimmat muutokset ja mitä äidinkielen kokeen sähköistymisessä kannattaa ottaa huomioon?