Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.
Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa. Onko artikkelissa mielestäsi parannettavaa? Mitä haluaisit muutettavan? Meilaa osoitteeseen abitreenit@yle.fi. Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita!
Suomen sodan 1808–09 seurauksena Suomen alue liitettiin Venäjään itsehallintoalueena. Kansallisromantiikka-suuntauksen ideaksi muotoutui alusta lähtien suomalaisen kansallistunnon ja kulttuurin kehittäminen. Ensimmäinen maailmansota kärjisti Venäjän poliittisia epäkohtia vallankumouksiin asti, joiden pyörteissä Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917.
Epävakaat poliittiset olot suistivat Suomen sisällissotaan, jonka verisiä haavoja paranneltiin seuraavat vuosikymmenet. Vasta talvisotaa ja jatkosotaa seuranneena jälleenrakentamisen kautena alettiin puhaltaa yhteen hiileen. Neuvostoliitolle toimitettavat sotakorvaustavarat ja teollisuuden uudelleenjärjestelyt ja erityisehdot laajensivat Suomen teollisuuden pohjaa. Sotakorvausteollisuus itsessään työllisti, lisäsi vientiä ja kehitti perusteollisuutta ja yrittäjyyttä.
Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla. Suomi koki myös valtavan rakennemuutoksen ihmisten muuttaessa kasvukeskuksiin. Lisäksi 1960- ja 70-lukuja leimasi nuorison lisääntynyt poliittinen tietoisuus. Suomessakin nuoriso nousi "barrikadeille" amerikkalaisen uusvasemmiston ja ranskalaisen opiskelijaliikkeen kannustamina.
1980-luvulla koettiin nopean teknologisen kehittymisen ja uuden bisneskulttuurin nousu, jonka taituttua Suomi joutui historiansa syvimpään lamaan. Osasyynä lamalle oli Neuvostoliiton kaatuminen. Samalla Suomelle tarjoutui tilaisuus suuntautua yhä enemmän lännen markkinoille. Kylmän sodan päättymisen myötä Euroopan yhdentyminen alkoi toden teolla. ETA:n kautta Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Suomen kulttuuri 1800- ja 1900-luvulla
Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Samoihin aikoihin Suomeen teki tuloaan romantiikkana tunnettu aatevirtaus, joka jäsentyi Suomessa 1810-luvulla niin sanotuksi Turun romantiikaksi. Turun romantiikan tavoitteena oli suomalaisen kansallistunteen herättäminen ja suomenkielisen kulttuurin kehittäminen. Audiossa käsitellään, miten eri aatevirtaukset ja taidesuuntaukset ilmenivät suomalaisessa kulttuurissa sekä miten suomen kielen asema ja suomalainen koulu- ja yliopistojärjestelmä on kehittynyt.
Kaikki Etälukion historia-jaksot kuunneltavissa täällä.
Keisarit ja Suomi
Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.
Viisi keisaria ja viisi erilaista elämäntarinaa. Millaisia ihmisiä he olivat? Miten he rooleissaan maailman mahtavimpina monarkkeina ja Suomen hallitsijoina toimivat? Miten he vaikuttivat Suomeen ja suomalaisten elämään?
Katso 5-osainen Keisarit ja Suomi vuodelta 2008
Suomen autonomian synty
Suomen historian vaiheet ovat kietoutuneet yhteen Euroopan suurvaltojen historian kanssa. Vuonna 1807 Napoleon ja Aleksanteri I olivat sopineet, että Venäjä suostuttelee Ruotsin liittymään Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Kun Ruotsi ei suostunut, venäläiset joukot hyökkäsivät Suomeen vuonna 1808. Ruotsi hävisi sodan ja joutui luovuttamaan Suomen Venäjälle. Tästä alkoi Suomen autonomian kausi, joka päättyi vuonna 1917 itsenäistymiseen Venäjästä.
Itsenäistyminen ja kansalaissota
Itsenäistymisen jälkeen Suomen kansa jakautui kahtia punaisiin vasemmisto-sosialisteihin sekä valkoisiin porvareihin. Epäluulot ja sekavat yhteiskunnalliset olot laukaisivat sisällissodan tammikuussa 1918. Sodalle oli luonteenomaista poliittinen väkivalta ja terrori; sota jätti jälkeensä kipeät haavat.
Sota päättyi valkoisten voittoon saksalaisten avustamina vuoden 1918 huhti-toukokuussa.
Kansalaissodan jälkeen kansa oli jyrkästi kahtiajakautunut, tarvittiin eheyttämistä: maareformein parannettiin torppareiden ja maattomien asemaa, säädettiin punavankien armahduslait ja vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki lisäsi sivistyksellistä tasa-arvoa, myös talouden suotuisa kehitys rauhoitti poliittista tilannetta.
Suomen itsenäistyminen
Maaliskuussa 1917 Venäjällä puhkesi vallankumous, jonka johdosta keisari sysättiin syrjään. Keisarin syrjäyttäminen sai Suomessa aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä vuonna 1917. Audiossa käsitellään Suomen itsenäisyyden vaiheita aina sisällissodasta ja valtiomuodon päättämisestä Suomen liittymiseen Euroopan unioniin.
Vuoden 1918 kansalaissota
Ennen vuoden 1918 kansalaissotaa kuilu oikeiston ja sosialistien välillä kävi ylitsepääsemättömäksi ja Suomen kansa jakautui kahtia. Sosiaalidemokraattisen puolueen vaalitappio 1917 eduskuntavaaleissa radikalisoi mieliä ja puolueen parlamentaarinen linja kärsi tappion vallankumousta ajaville. Levottomuutta lisäsivät 1918 vuoden alussa yhä Suomessa olevat venäläiset vallankumouksen innostamat sotilaat. Senaatti antoi kenraali C.G.Mannerheimin tehtäväksi luoda maahan luja järjestysvalta ja Mannerheim julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi
Suomen valtiojärjestys 1919
Nuoresta Suomen valtiosta haluttiin tehdä kuningaskunta ja hankkia hallitsija Saksasta. Suunnitelma kuitenkin kaatui, kun majesteetti ei edes ehtinyt saapua kuningaskuntaansa, vaan Saksan keisarikunnan romahdettua luopui kruunusta. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa tasavaltalaiset saivat enemmistön eduskunnassa ja uuden eduskunnan tärkein tehtävä oli säätää tasavaltainen hallitusmuoto.Hallitusmuoto asetti vallan painopisteen eduskunnan, mutta myös valtion päämies sai huomattavat valtaoikeudut. Ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi valittiin K.J.Ståhlberg.
1920-luvun kansallisesta eheyttämispolitiikasta Lapuanliikkeeseen
Kansalaissodan jälkeen presidentiksi valittiin K.J.Ståhlberg, joka edisti kahtia jakautuneen Suomen eheytymispolitiikkaa. Poliittinen kuohunta jatkui 1930-luvulle, jolloin Lapuan liike muilutti kommunistien kannattajiksi katsomiaan henkilöitä. Kansa sai tarpeekseen Lapuanliikkeestä nk. Mäntsälän kapinan jälkeen, jolloin liike yritti kaataa istuvan hallituksen
Kansallinen äänigalleria: K.J.Ståhlberg
K. J. Ståhlbergin virkaanastujaispuhe 26.7.1919. Jälkiäänitys 1930-luvulta. Eduskunta hyväksyi maallemme tasavaltalaisen hallitusmuodon 21.6.1919. Valtionhoitaja Mannerheim vahvisti sen 17.7.1919. Tasavallalle oli saatava vielä valtionpäämies. Eduskunta valitsi 25.7.1919 ensimmäiseksi presidentiksemme K. J. Ståhlbergin. Hän löi vastaehdokkaansa Mannerheimin äänin 143-50. Ståhlberg astui virkaansa jo seuraavana päivänä. Aluksi poliittinen oikeisto ei hyväksynyt Ståhlbergia, mutta muutamassa vuodessa hän saavutti laajojen poliittisten piirien tuen.
Suomen sisäpolitiikka 1920-luvulla
Kansalaissodan jälkeen alkoi Suomessa itsenäisen valtion rakennustyö. Kansa oli sodan jälkeen kahtiajakautunut, tarvittiin kansallista eheytystä. Maareformit vuosina 1918 ja 1921 edistivät vuokraviljelijöiden ja maattomien maatyöläisten asemaa. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki lisäsi sivistyksellistä tasa-arvoa. Vuosina 1926-1927 Suomessa hallitsi sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus, pääministerinään Väinö Tanner.
Lapuanliike
Kun kommunistinuoret järjestivät Lapualla marraskuussa 1929 juhlan, tuohtunut väkijoukko hajoitti tilaisuuden. Tästä käynnistyi lapuanliike, joka vaati hallitusta lopettamaan kommunistien toimet. Kommunistien kannattajiksi epäiltyjen muilutukset aloitettiin, kun lapuanliike siirtyi ulkoparlamentaarista toimintaa ajavien käsiin. Lapuasta tuli Helsingin rinnalle toinen Suomen voimakeskus. Syksyllä 1930 eduskunta hyväksyi kommunistien poliittisen toiminnan lakkauttavan lain. Lapuanliikkeen viimeinen leimahdus oli Mäntsälän kapina alkuvuodesta 1932. Kapinan johtoa vastaan nostettiin syyte tuomioistuimessa ja lapuanliike kiellettiin.
Yhteiskunnan eheytyminen 1930-luvulla
Suomalaista yhteiskuntaa eheytti 1930-luvulla Kajanderin johtama punamultahallitus ja sen demokratiaa alleviivaava linja.Kun talvisota alkoi, puna-armeija kohtasi vapauttaan ainutlaatuisen yksimielisesti puolustavan Suomen kansan. Kansalaissodan haavoja umpeutti ja yhteiskuntaa eheytti myös ns. tammikuun kihlaus vuonna 1940, kun työnantajat tunnustivat ammattijärjestöt tasavertaisiksi neuvottelukumppaneikseen ja vasemmistojärjestöt sallivat jäsentensä liittyvän suojeluskuntiin.
Suomi talvisodassa
Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan syttymisestä. Yle Radio 1 muisti kansakunnan kohtalonhetkiä mittavalla 12-osaisella sarjalla. Äänessä ovat aikalaiskokijat ja asiantuntijat.
Suomi talvisodassa 1/12: Sodan alla
Suurpoliittinen ilmapiiri on kireä syksyllä 1939. Neuvostoliitto esittää Suomelle tiukkoja aluevaatimuksia. Olisiko sota kenties ollut vältettävissä? Haastateltavina Henrik Meinander, Matti Klinge, Kauko Rumpunen, Olavi Eronen ja Salme Sulonen.
Suomi talvisodassa 2/12: Sodan syttyminen ja torjuntataistelut
Sodan syttyminen on yllätys. Alueluovutuksiin suostumaton hallitus vaihdetaan pikaisesti. Neuvostoliiton paraatimarssi Suomeen karahtaa kiville. Haastateltavina Henrik Meinander, Ari Raunio, Kauko Rumpunen, Olavi Eronen ja Maire Rimmi. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 3/12: Suurhyökkäys ja rauhanteko
Neuvostojohto arvioi tilanteen Suomen rintamalla uudelleen ja käynnistää suurhyökkäyksen väsyneitä suomalaisjoukkoja vastaan. Rauhanneuvottelut käynnistyvät. Olisiko sotaa voitu pitkittää länsiliittoutuneiden apuun saakka? Haastateltavina Henrik Meinander, Ari Raunio, Lasse Laaksonen, Martti Siimes ja Olavi Eronen. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 4/12: Välirauha
Rauhantulo on helpotus vaikka ehdot ovatkin hyvin ankarat. Suomella on edessään mittavat alueluovutukset ja evakkojen asuttaminen. Suomi alkaa lähentyä Saksaa. Haastateltavina Henrik Meinander, Ari Raunio, Aron Livson, Olavi Eronen ja Hilkka Tirronen.
Suomi talvisodassa 5/12: Talvisodan sotilaat
Sotilasylijohdossa esiintyy erimielisyyksiä heti sodan alkuvaiheista lähtien. Minkälainen mies oli Mannerheim, ja mitä rivimiehet talvisodasta muistavat. Haastateltavina ovat Lasse Laaksonen, Matti Klinge, Aron Livson ja Olavi Eronen. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 6/12: sodanajan poliitikot Ryti ja Kallio
Risto Ryti nousi pääministeriksi yhdessä yössä ja pyrki aktiivisesti rauhaan. Talvisodan ajan presidenttiä Kyösti Kalliota on pidetty usein aliarvostetuimpana presidenttinä. Miksi? Haastateltavina Kauko Rumpunen ja Kari Hokkanen. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 7/12: sodanajan poliitikot Paasikivi ja Tanner
Alueluovutusneuvotteluja kävivät JK Paasikivi ja Väinö Tanner. Mikä heidän merkityksensä oli? Haastateltavina Mikko Majander ja Kauko Rumpunen. Lukijana Marko Pulkkinen. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 8/12: Naisten sota
Sota ei koskenut vain rintamalla olevia miehiä vaan naiset kantoivat raskaan taakan kotirintamalla sekä lottina myös rintamalla. Naisten elämästä sodan varjossa kertovat Tiina Kinnunen, Sari Näre, Kari Hokkanen, Salme Sulonen, Kaino Heikkinen ja Sisko Isotalo.
Suomi talvisodassa 9/12: Lasten sota
Sotaa kävivät myös lapset. Isät olivat rintamalla, äidit tekivät kahta työtä ja taivaalta satoi pommeja. Se ei voinut olla vaikuttamatta herkkään lapsen mieleen. Haastateltavina Sari Näre, Martti Siimes, Maire Rimmi, Kaino Heikkinen ja Sisko Isotalo. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 10/12: Talvisota mediassa
Talvisodan aikana Suomessa oli kattava sensuuriorganisaatio. Elokuvia, lehtiä ja radio-ohjelmia sensuroitiin. Myös propaganda osattiin. Ulkomaiset lehtimiehet pitivät Suomen maailman ykkösuutisena koko talvisodan ajan. Haastateltavina ovat Jari Sedergren ja Martti Julkunen. Lukijoina ovat Marko Pulkkinen ja Mia Paju. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 11/12: Talvisodan tulkinnat
Suomalaisella ja venäläisellä osapuolella on ollut vuosikymmenet talvisodasta hyvin erilaiset tulkinnat. Eivätkä tulkinnat Suomessakaan ole pysyneet vuosikymmenestä toiseen samanlaisina. Haastateltavina Markku Jokisipilä ja Jukka Rantala. Lukijoina Marko Gustavsson, Marko Pulkkinen ja Harri Alanne. Toimittajana Seppo Heikkinen.
Suomi talvisodassa 12/12: Talvisodan myytit
Talvisotaan liittyy vieläkin monenlaisia myyttejä. Ohjelmasarjan viimeisessä osassa tutkijat purkavat niitä. Haastateltavina Jari Eloranta, Sari Näre, Tiina Kinnunen ja Henrik Meinander. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Sota-Helsingin kasvot
Sota-Helsingin kasvot -arkistofilmi dokumentoi talvista katukuvaa ja arkielämää 1940-luvun Helsingistä. Arkistofilmiä on käytetty materiaalina dokumenttiohjelmassa Pula-aika.
Pula-ajan kertomuksia
1940-luvulla Kansanhuoltoministeriön propagandapäällikkönä toimi Untamo Utrio. Professori L.A. Puntilan pyynnöstä Utrio saneli vuosina 1979–1980 nauhalle laajat muistelmat toiminnastaan kansanhuoltoministeriössä. Muistelmia sanellessaan hän käytti hyväkseen omia sodanaikaisia päiväkirjojaan sekä suurta määrää muuta tallettamaansa aineistoa, kuten propagandasuunnitelmia ja muistioita
Untamo Utrio aloittaa muistelmiensa sanelemisen
Untamo Utrio lukee päiväkirjastaan arvioita sodan kulusta
Untamo Utrio kertoo muistelmissaan vuoden 1941 lopun huononevasta huoltotilanteesta
Aselepo ja rauhanehdot vuonna 1944
Suomi taisteli toisessa maaimansodassa Neuvostoliittoa vastaan, ensin talvisodassa yksinään ja jatkosodassa Saksan rinnalla. Jatkosodan jälkeen Suomen ulkopolitiikan suunta oli arvioitava uudelleen. Neuvostoliiton valvontakomissio oli vuoteen 1947 paikanpäällä valvomassa, että Suomi tinkimättä noudatti vuonna 1944 solmitun välirauhan ehtoja. Suomi oli säilyttänyt itsenäisyyden, mutta Suomen tahto oli käytännössä Moskovan taskussa. Sotakorvaukset oli maksettava, niin sanotut sotasyylliset tuomittava ja sodanaikainen armeija kotiutettava.
Pisteparaati
1940-luvulla oli pulaa elintarvikkeiden ohella myös kankaista. Vaatteita pyrittiin uusiokäyttämään mahdollisimman pitkään. Arkistofilmi Pisteparaati näyttää sota-aikaisen muotinäytöksen.
Pula-aika ja jälleenrakentaminen
Irrottauduttuaan sodasta Suomi aloitti rauhanehtojen toimeenpanon 1944–45. Neuvostoliitolle toimitettavat sotakorvaustavarat ja teollisuuden uudelleenjärjestelyt ja erityisehdot laajensivat Suomen teollisuuden pohjaa. Sotakorvausteollisuus itsessään työllisti, lisäsi vientiä ja kehitti perusteollisuutta ja yrittäjyyttä. Sotatarviketuotannon johdosta osattiin tehdä korkeaa laatua ja vientimarkkinat alkoivat vetää myös muualle. Vuosi 1952 muistetaan erityisesti sotakorvausten päättymisestä, Armi Kuuselasta ja Helsingin Olympialaisista.
Paasikiven linja
J.K.Paasikivi esitti ulkopoliittisen linjansa perustan vuonna 1944 pitämässään puheessa. Hänen mukaansa Suomen kansan perusetujen mukaista oli, ettei Suomen ulkopolitiikka tulevaisuudessa kulkisi Neuvostoliittoa vastaan. Rauha, sopu ja luottamuksellinen suhde suuren Neuvostoliiton kanssa palveli Paasikiven mukaan molempien maiden etuja.
Kiireestä kantapäähän
1940-luvulla on pula paitsi elintarvikkeista, niin monista muistakin mm. teollisuuden tarvitsemista raaka-aineista. Arkistofilmi Kiireestä kantapäähän näyttää, kuinka hiuksia käytettiin tekstiiliteollisuudessa ja niistä valmistettiin kangasta. Filmiä on käytetty materiaalina dokumenttiohjelmassa Pula-aika.
Jonoja, aina vain jonoja
Arkistofilmi Jonoja, aina vain jonoja näyttää 1940-luvun pula-ajan katukuvaa Helsingistä. Lähes kaikkea säännösteltiin ja elintarvikkeista oli kova pula. Vaikka tuotteita sai lunastaa kaupoista erillisillä ostokorteilla, niitä joutui kuitenkin useimmiten jonottamaan.
Koulupojat tukkijätkien jäljillä
1940-luvulla myös nuoret joutuivat osittain aikuisten töihin. Koulupojat tekivät mm. tukkimiesten töitä. Kahdeksanminuuttinen filmi on kuvattu Joensuun pohjoispuolella Ristisaaressa. Lukijana Topo Leistelä. Arkistofilmiä on käytetty dokumenttiohjelmassa Pula-aika.
Eläintarhan ajot 1949
Videossa nähdään vanhaa mustavalkoista arkistomateriaalia Eläintarhan ajoista. Videossa ei ole ääntä.
Tennismaaottelu Ruotsin kanssa 1951
Vanha arkistofilmi, jossa Suomi ja Ruotsi pelaavat tennismaaottelua vuonna 1951.
Moottorivenekilpailu Suomi-Ruotsi 1951
Moottorivenekilpailu Helsingin edustalla 1950-luvulla.
Speedwayn SM-kilpailut 1951
Vanhassa filmissä näytetään Speedwayn Suomen-mestaruuskilpailujen kulku vuodelta 1951. Kilpailutilanteita ja radan huoltoa.
Suomi-Norjaa jalkapallo-ottelu
Vanhassa mustavalkofilmissä Suomi-Norja jalkapallo-ottelu Helsingin olympiastadionilla vuonna 1951.
Armi Kuusela, Miss Universum 1952
Miss Universum 1952 Armi Kuusela laskeutuu lentokoneesta juhlivan väkijoukon saattelemana.
Vapunviettoa Helsingissä 1959
Ylioppilaat juhlivat vappua Helsingissä vuonna 1959.
Rauhansopimus ja YK:n jäsenyys
Neuvostoliitto esitti Suomelle vuonna 1948 YYA-sopimusta eli ystävyys-,yhteistyö-ja avunantosopimusta. Suomi hyväksyi sopimuksen, kunhan oli ensin saanut siihen joukon muutoksia. Sopimus sitoi Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Suurvaltapolitiikassa vallitsi 1950-luvulla liennytysvaihe ja tämä antoi Suomelle lisää liikkumavaraa. Neuvostoliitto ei esittänyt vastalausetta, kun Suomen eduskunta päätti vuonna 1955 viedä Suomen pohjoismaiden neuvostoon. Loppuvuodesta 1955 Suomesta tuli myös YK:n jäsen.
Suomen talouden historiaa
1800-luvun alkupuoliskolla myöhäismerkantilistinen talouspolitiikka näkyi Suomen taloudessa niin, että maatalous oli vanhakantaista, viljelymenetelmät tehottomia ja teollisuus vähäistä. Muutos tapahtui, kun valtaistuimelle nousi vapaamielinen Aleksanteri II. Uusi keisari saneli Suomen taloudellisen kohentamisen ohjelman. Kun keisari halusi toteuttaa uudistuksia myös valtiollisessa elämässä, alkoi ennennäkemätön uudistusten kausi: valtiopäivät jatkoivat jälleen toimintaansa ja talouselämä alkoi vapautua. Audiossa käsitellään Suomen talouden kehitystä 1800-luvulta aina 1990-luvun lamavuosiin saakka.
Hyvinvointivaltion rakentaminen
Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla. Suomi koki myös valtavan rakennemuutoksen ihmisten muuttaessa kasvukeskuksiin. Lisäksi 1960- ja 70-lukuja leimasi nuorison lisääntynyt poliittinen tietoisuus. Suomessakin nuoriso nousi "barrikadeille" amerikkalaisen uusvasemmiston ja ranskalaisen opiskelijaliikkeen kannustamina. Taustalla olivat tietenkin ihanteina mm. Kiinan kulttuurivallankumous. Suomessa vasemmiston "vihaiset nuoret miehet" toimivat vanhaa kulttuuria ja politiikkaa vastaan.
Suomi 1960-luvulla
Yhtenäiskulttuuri sai 1960-luvulla väistyä moniarvoisuuden tieltä.Yhteiskunnan modernisoitumiskehitys lähti liikkeelle. Jyrkkä poliittisuus työnsi lonkeroitaan 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla niin massa- kuin eliittikulttuuriinkin. Vasemmistolainen taistelukulttuuri sai kuitenkin 1980-luvulla väistyä kaupallisuuden tieltä.
Helsingin elämää 1960-luvulla
Filmissä kerrotaan sanoin ja kuvin Helsingin nähtävyyksistä ja erilaisista tapahtumista.
Vanhaa arkistomateriaalia Helsingin ydinkeskustasta 1960-luvulta. Videossa ei ole ääntä.
1960-luvulta peräisin olevassa filminpätkässä esitellään kesäistä Helsinkiä, sen asukkaita ja aktiviteetteja. Videoleikkeessä ei ole ääntä.
1970-luvulla kansanliikkeistä tuli järjestöjä
Filosofian tohtori Aaro Harju kertoo kansanliikkeissä tapahtuneista muutoksista 1970-luvulla. Valtionavustuskäytäntö muuttui ja useimmat järjestöt pääsivät valtionavun piiriin. Kansanliikepohjaisista järjestöistä tuli selkeästi järjestöjä. Muutokseen liittyi byrokratiaa, hierarkkisuutta ja suunnitelmallisuutta. Siirryttiin byrokraattisen järjestötoiminnan aikaan ja vanhaa kansanliikepohjaisuutta hävisi.
Pariisin barrikadeilta Vanhan valtaukseen
Vuotta 1968 sanotaan hulluksi vuodeksi. Sodan jälkeen syntynyttä nuorta sukupolvea yhdisti kapina yhteiskunnan auktoriteetteja ja kolmannen maailman sortoa vastaan.
Suomettuminen
Keski-Euroopassa tuli suosituksi 1960-1970-lukujen taitteeessa puhua suomettumisesta, jolla tarkoitettiin maan joutumista Neuvostoliiton kaukokontrolliin ja Neuvostoliiton puuttumista maan sisäisiin asioihin. Idänsuhteet alkoivatkin hallita Suomessa myös sisäpolitiikkaa; Neuvostoliiton todelliset tai oletetut intressit otettiin huomioon myös silloin, kun siihen ei olisi ollut tarvetta.
Kansainvälistyminen ja Euroopan Unioni
1980-luvulla koettiin nopean teknologisen kehittymisen ja uuden bisneskulttuurin nousu, jonka taituttua Suomi joutui historiansa syvimpään lamaan. Osasyynä lamalle oli Neuvostoliiton kaatuminen. Samalla Suomelle tarjoutui tilaisuus suuntautua yhä enemmän lännen markkinoille. Kylmän sodan päättymisen myötä Euroopan yhdentyminen alkoi toden teolla. ETA:n kautta Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995.
Euroopan turvallisuuskokous ETYK Helsingissä vuonna 1975
Euroopan turvallisuuskokous ETYK Järjestettiin Helsingissä vuonna 1975. Tässä huippukokouksessa hyväksytyn asiakirjan pääkohtana oli Euroopan rajojen vahvistaminen. Tätä vahvistamista ajoi erityisesti Neuvostoliitto. Vastasuorituksena Neuvostoliitto hyväksyi asiakirjaan ihmisoikeuksia koskevia lausumia. Nämä lausumat lisäsivät Neuvostoliiton ja sen valvoman itäblokin maiden kansojen itsemääräämisoikeutta. Voidaan jopa sanoa, että Neuvostoimperiumin luhistuminen alkoi ETYK:istä.
Mauno Koiviston presidenttikausi
Mauno Koivisto valittiin vuonna 1982 tasavallan presidentiksi Kekkosen erottua virastaan. Koivisto tähdensi ulkopolitiikassaan jatkuvuutta ja Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittisen linjan vaalimista. Ulkopoliittiset muutokset, jotka alkoivat 1980-luvun lopulla, heijastuivat myös Suomeen. Henkinen ilmapiiri vapautui ja Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kasvoi, ennen kaikkea Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. Vuonna 1986 Suomi liittyi Efta:n täysjäseneksi ja vuonna 1989 Suomesta tuli viimein myös Euroopan neuvoston jäsen.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995
Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio vuoden 1995 alussa. Suomen mahdollisuus jäsenyyteen otti suuren harppauksen, kun Ruotsi oli jättänyt oman hakemuksensa ja Neuvostoliitto romahtanut vuoden 1991 loppuun mennessä. Yhteisöön liittymisestä järjestettiin kansanäänestys, jossa 57 prosenttia äänestäneistä kannatti liittymistä. Jäsenmaana Suomi on kiistatta myös poliittisesti osa läntistä Eurooppaa.
Euroopan parlamentilla on valtaa - kannattaa äänestää
Dosentti Teija Tiilikainen kertoo, onko Euroopan parlamentilla valtaa päätöksenteossa. Euroopan parlamentin asemaa on vahvistettu. Se alkaa jo olla tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston kanssa. Teija Tiilikainen toteaa, että Euroopan unionin parlamettivaaleissa kannattaa äänestää. Mitä vähemmän edustajia maalla on, sitä arvokkaampi on yksi edustajanpaikka.
Suomalaiset Euroopassa
Ville Luukkanen Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta kertoo, että Suomella on vaikea historia ja monia konflikteja takanaan. Ongelmista on kuitenkin selvitty ja demokratian avulla kyetty luomaan hyvinvointivaltio. Näitä kokemuksia kannattaa tuoda esille maailmalla. Suomalaisuuden puolesta voi liputtaa, mutta omia voimia ymmärtäen ja reflektoiden.
