Hyppää pääsisältöön

Jyväskylän Kiri ja Kauhajoen Karhu Poronmaito-operaation neliottelussa

Jyväskylän Kirin ja Kauhajoen Karhun pesäpalloilijat kilpailivat leikkimielisesti Kauhajoen Kasinolla 1979, kun operaatio Poronmaito keräsi rahaa Suomen olympiaurheilijoille. Raimo "Höyry" Häyrinen juonsi ja ylituomaroi mittelön.

Yle TV2:n urheiluviihdetoimitus kiersi kesällä 1979 Suomen maakuntia ja keräsi Poronmaito-operaation nimissä varoja olympiaurheilijoiden valmentautumista varten. Kauhajoella vastakkain asettuivat Jyväskylän Kirin ja Kauhajoen Karhun pesäpalloilijat.

Ottelun kolme ensimmäistä lajia miteltiin ulkona, Kauhajoen Kasinon pihalla. Lajeissa koeteltiin pesäpalloilijoiden heitto- ja lyöntitarkkuutta, köydenvedossa mitattiin joukkuevoimaa.

Joukkueiden tulevaa sarjakohtaamista ennakoinut neliottelu huipentui kilpatanssiin aikaa vastaan Kasinon tanssisalissa. Edustajaparit tanssivat pallot kasvojensa väliin puristettuina. Sääntöjen mukaan, pallon tippuessa parin tuli poistua tanssiparketilta. Haastetta vaikeutti lennosta vaihtuva tanssilaji.

Kirin joukkueen tytöt ja pojat olivat sonnustautuneet t-paitoihin, kun taas isäntäjoukkueen edustajat olivat vetäneet sapattivehkeet päälleen. Solmioineen kaikkineen. Poronmaito-kiertueen isäntänä, kilpailuiden juontajana ja operaation ylituomarina toimi Ylen toimittaja Höyry Häyrinen.

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto