Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Historia pääkuva

Kansainväliset suhteet

Kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kansainvälisen politiikan ilmiöitä analysoidaan taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

Hegeliläinen oppi kansallisvaltiosta muutti poliittista kenttää paitsi Euroopassa, myös siirtomaissa. Nationalismin aate ja ajatus koko maailman johtamisesta johti pelkoon, asevarusteluun, erilaisiin liittosopimuksiin sekä lopulta maailmanlaajuiseen sotaan. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918 ei ratkaissut Euroopan kansojen välisiä tulehtuneita suhteita: ensimmäistä suursotaa seurasi vielä paljon tuhoisampi toinen maailmansota 1939–1945.

Valtalaki vuonna 1917

Ensimmäinen maailmansota vei Venäjän suuriin vaikeuksiin. Maassa puhkesi vallankumous ja keisari sysättiin syrjään. Venäjän väliaikainen porvarihallitus palautti Suomen oikeudet sellaisiksi kuin ne olivat olleet ennen sortokausia. Suomessa sosiaalidemokraatit katsoivat, että eduskunnan tulisi nyt keisarin sorruttua ottaa korkein valta Suomessa. Venäjän hallitus ei kuitenkaan vahvistanut valtalakia, vaan hajoitti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit.

Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa

1920–30-luvuilla Neuovostoliitto oli vasta rakentumassa ja vaikutti kaikkien työläisten luvatulta maalta.

Kaikki Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa -radiosarjan jaksot kuunneltavissa Yle Areenassa

Aselepo ja rauhanehdot vuonna 1944

Suomi taisteli toisessa maaimansodassa Neuvostoliittoa vastaan, ensin talvisodassa yksinään ja jatkosodassa Saksan rinnalla.

Kaikki Suomi jatkosodassa -radiosarjan jaksot Yle Areenassa

Jatkosodan jälkeen Suomen ulkopolitiikan suunta oli arvioitava uudelleen. Neuvostoliiton valvontakomissio pysyi Suomessa vuoteen 1947 valvomassa, että Suomi tinkimättä noudattaa vuonna 1944 solmitun välirauhan ehtoja.

Suomi oli säilyttänyt itsenäisyyden, mutta Suomen tahto oli käytännössä Moskovan taskussa. Sotakorvaukset oli maksettava ja niin sanotut sotasyylliset tuomittava ja sodanaikainen armeija kotiutettava.

Rauhansopimus ja YK:n jäsenyys

Neuvostoliitto esitti Suomelle vuonna 1948 YYA-sopimusta eli ystävyys-,yhteistyö- ja avunantosopimusta. Suomi hyväksyi sen, kunhan oli ensin saanut siihen joukon muutoksia.

Sopimus sitoi Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Suurvaltapolitiikassa vallitsi 1950-luvulla liennytysvaihe ja tämä antoi Suomelle lisää liikkumavaraa. Neuvostoliitto ei esittänyt vastalausetta, kun Suomen eduskunta päätti vuonna 1955 viedä Suomen pohjoismaiden neuvostoon. Loppuvuodesta 1955 Suomesta tuli myös Yhdistyneiden kansakuntien jäsen.

Suomi kylmässä sodassa

Kylmä sota alkoi toisen maailmansodan jälkeen ja kesti yli 40 vuotta aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Miten Suomi toimi kylmässä sodassa?

Kuuntele lisää Kalle Haatasen ohjelmia Yle Areenassa

Kylmän sodan aikana Suomi joutui suurvaltojen välissä moneen otteeseen hankalaan tilanteeseen teknologian saralla. Suomalaisille teknologiayrityksille Neuvostoliitto oli houkutteleva markkina, mutta Yhdysvallat suhtautui korkean teknologian vientiin itänaapuriin karsaasti.

Kuuntele kaksi muuta Suomi ja teknologia kylmässä sodassa -radiosarjan jaksoa Yle Areenassa

Kylmän sodan loppu ja Suomi

Mauno Koiviston presidenttikaudella tapahtui paljon Suomen ulko- ja talouspolitiikan kannalta merkittäviä asioita.

Lisää Kekkosen jälkeisestä ajasta Elävässä arkistossa

Berliinin juutalaismuseo

Berliinin juutalaismuseossa on vanha ja uusi puoli. Vanhalla puolella esitellään saksanjuutalaisten kadonnutta historiaa perinteisen esinemuseon tapaan. Uusi puoli muistuttaa viilleltyjä teräsmöhkäleitä eikä sisällä juuri mitään esineistöä., kun taas uusi puoli on tavaroista tyhjä muistomerkki, jonka täyttävät muistot ja ajatukset. Uusi rakennus sopii vanhan vierelle kuin suklaanappi maksalaatikkoon – ja niin sen täytyykin olla.

Kuuntele keskustelu "juutalaiskysymyksestä" vuodelta 1939, jota ei ollut tarkoitettu lähetettäväksi radiossa.

Pohjois-Korea

Pohjois-Korea, viralliselta nimeltään Korean demokraattinen tasavalta, on sosialistinen valtio, jota johtaa kommunistipuolue. Maa tunnetaan lähes olemattomista ihmisoikeuksistaan ja yhtenä Aasian köyhimmistä maista.

Korean sota päättyi vuonna 1953, minkä seurauksena Korea jakautui kahtia. Korean niemimaan tilanne on jäätynyt poliittisesti araksi pattitilanteeksi, joka kärjistyy aika ajoin.

Millainen maa Pohjois-Korea oli syksyllä 2016 ja miltä sen tulevaisuus näytti?

Lisää Leikolan ja Lähteen radio-ohjelmia Yle Areenassa

Pohjois-Korea on hyvin eristäytynyt yhteiskunta, eikä siellä käy paljon turisteja. Yle pääsi vuonna 1989 kuvaamaan dokumenttia Pohjois-Korean pääkaupunki Pjongjangissa järjestetylle nuorisofestivaalille. Maahan pääseville toimittajille ja muille vierailijoille näytetään Pohjois-Koreasta hyvin pintapuolinen ja siloteltu kuva.

Lisää Pohjois-Koreasta Ylen verkkosivuilla

Kim Il-sung (1912–1994) hallitsi Pohjois-Koreaa vuodesta 1946 kuolemaansa saakka. Häneen viitataan virallisesti nimellä ”Suuri johtaja”, ja hänet on nimetty ”ikuiseksi presidentiksi”.

Vuonna 1991 Pohjois-Korea hyväksyttiin YK:n jäseneksi ja Kim Il-sungin vanhin poika Kim Jong-il (1941–2011) nimitettiin asevoimien ylipäälliköksi. Isänsä kuoleman jälkeen hän nousi Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeriksi ja kansallisen puolustuskomitean puheenjohtajaksi vuonna 1997. Presidentin virka lakkautettiin Kim Il-sungin muiston kunniaksi.

Millaisia olivat Pohjois-Korean kaksi ensimmäistä diktaattoria Kim Il-sung ja Kim Jong-il?

Kaikki 12 diktaattoria -radiosarjan jaksot Yle Areenassa.

  • 2017 syksy: historia

    Historian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Historian ylioppilaskoe ja ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet.

  • Oppimateriaalit: historia

    Lukion historian kursseihin liittyviä Ylen ohjelmia.

    Täältä löydät lukion historian kursseihin liittyviä Ylen ohjelmia. Kursseilla aiheina ovat nykypäivään johtanut kehitys, ihmisen ja ympäristön suhde sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutus.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Kuusi suoraa yo-koelähetystä – Abitreenit palvelee syksyn kirjoittajia!

    YTL: sensorit vastaavat kysymyksiin päivän kokeista.

    Yo-kirjoitusten ajaksi Abitreenit muuttuu vastauspalveluksi. Julkaisemme kaikki syksyn yo-kokeet vastauksineen ja käsittelemme niitä kuudessa suorassa lähetyksessä koepäivien iltoina. Lähetyksissä vierailee ylioppilastutkintolautakunnan sensoreita, opettajia ja kokeeseen osallistuneita abiturientteja. Sensoreille voi lähettää kysymyksiä etukäteen.

  • Syksyn 2017 yo-kokeet löydät täältä!

    Ylioppilaskokeet ajalta 11.9.–4.10.2017

    Yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koesivuilla aina koepäivinä kokeiden päättymisen jälkeen. Kommenttiketjuissa voi keskustella muiden kokelaiden kanssa. Täältä löytyvät linkit kaikille yo-koesivuille.

  • Näytä meille miltä ylppärit tuntuvat! — Osallistu Instagram-kisaan ja voita lahjakortti!

    Lähetä kuvasi häsällä Abitreenit ja osallistu kilpailuun!

    Abitreenit järjestää syksyn kirjoitusten kunniaksi Instagram-kuvakilpailun. Miten sinä kuvailisit kirjoitusten aikaista tunnelmaa? Ota kuva ja julkaise se Instagramissa hashtagilla #abitreenit ja voit voittaa 100 euron hyvinvointi-lahjakortin! Kilpailu jatkuu 29.9. asti, jolloin myös voittaja julkistetaan suorassa yo-koelähetyksessämme klo 17—19.30! Muista myös seurata Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit

  • Reaali I – yo-kokeet, koelähetys ja sensorien vastaukset

    Abitreenien reaalikoepäivän 18.9. aikataulu

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet. Abitreenien lähetyksessä keskustellaan psykologian, fysiikan ja biologian kokeista. Historian ja filosofian sensorit vastasivat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin.

  • Tässä olemme, kuinka voimme auttaa?

    Abitreenien toimitus haluaa auttaa abeja

    Me Abitreeneissä haluamme auttaa sinua yo-kokeisiin valmentautumisessa. Sivuiltamme löydät yo-koelähetykset, pistarit, vanhat yo-kokeet ja -kuuntelut sekä kasapäin opiskeluvinkkejä ja -juttuja - jotta sinun, lukiolaisen, elämä olisi helpompaa. Suorat yo-koelähetykset keväisin ja syksyisin ovat Abitreenien keskeisimpiä sisältöjä.

  • Tekstitaito – yo-kokeet ja sensorien vastaukset

    Tekstitaidon koe ja sensorien kirjalliset vastaukset.

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeen ja hyvän vastauksen piirteet. Äidinkielen sensorit vastaavat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin tekstitaidon kokeesta.

  • 10 kysymystä filosofeista – katso miten pärjäät!

    Ylioppilaskokeessa hyötyy paljon filosofien tuntemisesta.

    Valmistaudu filosofiseen koetukseen vastaamalla kymmeneen kysymykseen kuuluisista filosofeista. Ylioppilaskokeessa filosofien tuntemuksesta on iso hyöty, joten ota testi treenin kannalta äläkä lannistu, jos et saa heti kaikkia oikein – tehtävä on haastavammasta päästä. Kun olet vastannut kaikkiin kohtiin, tarkista koe.

  • Terveystiedon pistokoe: Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

    Testaa tietosi kansantaudeista

    Mitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet? Kuinka paljon suomalaiset käyttävät alkoholia? Miten ykkös- ja kakkostyypin diabetekset eroavat toisistaan? Terveystiedon pistokokeella voit testata, kuinka hyvin tunnet suomalaisten kansantaudit. Lisää eri aineiden pistokokeita löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Osaatko nimetä kuuluisat maantieteelliset kohteet ja luonnonilmiöt maailmankartalla?

    Sopii luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen kertaajille

    Osaatko nimetä kuuluisan vuoren Aftikassa ja litosfäärilaatan Tyynellämerellä? Entä kirjoittaa Islannissa sijaitsevan tulivuoren nimen oikein? Testaa maantieteen osaamistasi Abitreenien pistokokeessa nimeämällä kuuluisat maantieteelliset paikat ja luonnonilmiöt maailmankartalle.

  • Kymmenen kiperää kysymystä yhteiskuntaopista

    Testaa, miten tietoinen olet suomalaisesta yhteiskunnasta.

    Mitä Euroopan unioni saa tehdä? Mitä tarkoittaa kiireelliseksi julistettu laki? Abitreenien uusi yhteiskuntaopin pistokoe testaa, kuinka huolellisesti olet yhteiskuntaoppia lukenut. Mikäli et suoriutunut niin hyvin, hätä ei ole tämän näköinen: voit harjoitella lisää vanhoilla ylioppilaskokeilla Abitreenien sivuilla!

  • Satoja matematiikan tehtäviä eri aihealueista

    Sujuuko yhtälön ratkaisu ja todennäköisyyslaskenta? Testaa!

    Osaatko jo ratkaista rationaaliepäyhtälöitä tai laskea keskihajontaa ja vuotuisia korkoja? Abitreeneissä on iso määrä matikan laskuja, joilla kerrata ja oppia uutta!

  • Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

    Terveystiedon sensori antaa vinkkejä yo-kokeeseen

    Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

Uusimmat sisällöt - Abitreenit