Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Historia pääkuva

Kansainväliset suhteet

Kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kansainvälisen politiikan ilmiöitä analysoidaan taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

Hegeliläinen oppi kansallisvaltiosta muutti poliittista kenttää paitsi Euroopassa, myös siirtomaissa. Nationalismin aate ja ajatus koko maailman johtamisesta johti pelkoon, asevarusteluun, erilaisiin liittosopimuksiin sekä lopulta maailmanlaajuiseen sotaan. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918 ei ratkaissut Euroopan kansojen välisiä tulehtuneita suhteita: ensimmäistä suursotaa seurasi vielä paljon tuhoisampi toinen maailmansota 1939–1945.

Valtalaki vuonna 1917

Ensimmäinen maailmansota vei Venäjän suuriin vaikeuksiin. Maassa puhkesi vallankumous ja keisari sysättiin syrjään. Venäjän väliaikainen porvarihallitus palautti Suomen oikeudet sellaisiksi kuin ne olivat olleet ennen sortokausia. Suomessa sosiaalidemokraatit katsoivat, että eduskunnan tulisi nyt keisarin sorruttua ottaa korkein valta Suomessa. Venäjän hallitus ei kuitenkaan vahvistanut valtalakia, vaan hajoitti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit.

Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa

1920–30-luvuilla Neuovostoliitto oli vasta rakentumassa ja vaikutti kaikkien työläisten luvatulta maalta.

Kaikki Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa -radiosarjan jaksot kuunneltavissa Yle Areenassa

Aselepo ja rauhanehdot vuonna 1944

Suomi taisteli toisessa maaimansodassa Neuvostoliittoa vastaan, ensin talvisodassa yksinään ja jatkosodassa Saksan rinnalla.

Kaikki Suomi jatkosodassa -radiosarjan jaksot Yle Areenassa

Jatkosodan jälkeen Suomen ulkopolitiikan suunta oli arvioitava uudelleen. Neuvostoliiton valvontakomissio pysyi Suomessa vuoteen 1947 valvomassa, että Suomi tinkimättä noudattaa vuonna 1944 solmitun välirauhan ehtoja.

Suomi oli säilyttänyt itsenäisyyden, mutta Suomen tahto oli käytännössä Moskovan taskussa. Sotakorvaukset oli maksettava ja niin sanotut sotasyylliset tuomittava ja sodanaikainen armeija kotiutettava.

Rauhansopimus ja YK:n jäsenyys

Neuvostoliitto esitti Suomelle vuonna 1948 YYA-sopimusta eli ystävyys-,yhteistyö- ja avunantosopimusta. Suomi hyväksyi sen, kunhan oli ensin saanut siihen joukon muutoksia.

Sopimus sitoi Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Suurvaltapolitiikassa vallitsi 1950-luvulla liennytysvaihe ja tämä antoi Suomelle lisää liikkumavaraa. Neuvostoliitto ei esittänyt vastalausetta, kun Suomen eduskunta päätti vuonna 1955 viedä Suomen pohjoismaiden neuvostoon. Loppuvuodesta 1955 Suomesta tuli myös Yhdistyneiden kansakuntien jäsen.

Suomi kylmässä sodassa

Kylmä sota alkoi toisen maailmansodan jälkeen ja kesti yli 40 vuotta aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Miten Suomi toimi kylmässä sodassa?

Kuuntele lisää Kalle Haatasen ohjelmia Yle Areenassa

Kylmän sodan aikana Suomi joutui suurvaltojen välissä moneen otteeseen hankalaan tilanteeseen teknologian saralla. Suomalaisille teknologiayrityksille Neuvostoliitto oli houkutteleva markkina, mutta Yhdysvallat suhtautui korkean teknologian vientiin itänaapuriin karsaasti.

Kuuntele kaksi muuta Suomi ja teknologia kylmässä sodassa -radiosarjan jaksoa Yle Areenassa

Kylmän sodan loppu ja Suomi

Mauno Koiviston presidenttikaudella tapahtui paljon Suomen ulko- ja talouspolitiikan kannalta merkittäviä asioita.

Lisää Kekkosen jälkeisestä ajasta Elävässä arkistossa

Berliinin juutalaismuseo

Berliinin juutalaismuseossa on vanha ja uusi puoli. Vanhalla puolella esitellään saksanjuutalaisten kadonnutta historiaa perinteisen esinemuseon tapaan. Uusi puoli muistuttaa viilleltyjä teräsmöhkäleitä eikä sisällä juuri mitään esineistöä., kun taas uusi puoli on tavaroista tyhjä muistomerkki, jonka täyttävät muistot ja ajatukset. Uusi rakennus sopii vanhan vierelle kuin suklaanappi maksalaatikkoon – ja niin sen täytyykin olla.

Kuuntele keskustelu "juutalaiskysymyksestä" vuodelta 1939, jota ei ollut tarkoitettu lähetettäväksi radiossa.

Pohjois-Korea

Pohjois-Korea, viralliselta nimeltään Korean demokraattinen tasavalta, on sosialistinen valtio, jota johtaa kommunistipuolue. Maa tunnetaan lähes olemattomista ihmisoikeuksistaan ja yhtenä Aasian köyhimmistä maista.

Korean sota päättyi vuonna 1953, minkä seurauksena Korea jakautui kahtia. Korean niemimaan tilanne on jäätynyt poliittisesti araksi pattitilanteeksi, joka kärjistyy aika ajoin.

Millainen maa Pohjois-Korea oli syksyllä 2016 ja miltä sen tulevaisuus näytti?

Lisää Leikolan ja Lähteen radio-ohjelmia Yle Areenassa

Pohjois-Korea on hyvin eristäytynyt yhteiskunta, eikä siellä käy paljon turisteja. Yle pääsi vuonna 1989 kuvaamaan dokumenttia Pohjois-Korean pääkaupunki Pjongjangissa järjestetylle nuorisofestivaalille. Maahan pääseville toimittajille ja muille vierailijoille näytetään Pohjois-Koreasta hyvin pintapuolinen ja siloteltu kuva.

Lisää Pohjois-Koreasta Ylen verkkosivuilla

Kim Il-sung (1912–1994) hallitsi Pohjois-Koreaa vuodesta 1946 kuolemaansa saakka. Häneen viitataan virallisesti nimellä ”Suuri johtaja”, ja hänet on nimetty ”ikuiseksi presidentiksi”.

Vuonna 1991 Pohjois-Korea hyväksyttiin YK:n jäseneksi ja Kim Il-sungin vanhin poika Kim Jong-il (1941–2011) nimitettiin asevoimien ylipäälliköksi. Isänsä kuoleman jälkeen hän nousi Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeriksi ja kansallisen puolustuskomitean puheenjohtajaksi vuonna 1997. Presidentin virka lakkautettiin Kim Il-sungin muiston kunniaksi.

Millaisia olivat Pohjois-Korean kaksi ensimmäistä diktaattoria Kim Il-sung ja Kim Jong-il?

Kaikki 12 diktaattoria -radiosarjan jaksot Yle Areenassa.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Syksyn 2017 yo-kokeet löydät täältä!

    Ylioppilaskokeet ajalta 11.9.–4.10.2017

    Yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koesivuilla aina koepäivinä kokeiden päättymisen jälkeen. Kommenttiketjuissa voi keskustella muiden kokelaiden kanssa. Täältä löytyvät linkit kaikille yo-koesivuille.

  • 10 kysymystä filosofeista – katso miten pärjäät!

    Ylioppilaskokeessa hyötyy paljon filosofien tuntemisesta.

    Valmistaudu filosofiseen koetukseen vastaamalla kymmeneen kysymykseen kuuluisista filosofeista. Ylioppilaskokeessa filosofien tuntemuksesta on iso hyöty, joten ota testi treenin kannalta äläkä lannistu, jos et saa heti kaikkia oikein – tehtävä on haastavammasta päästä. Kun olet vastannut kaikkiin kohtiin, tarkista koe.