Moderni psykologinen tieto ei perustu arkitietoon tai -kokemukseen, vaan empiirisiin, kokemusperäisiin tutkimuksiin. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat ihmisen toimintojen sekä yksilöiden muodostamien kokonaisuuksien selittäminen ja luokittelu. Ihminen nähdään fyysis-psyykkis-sosiaalisena kokonaisuutena ja ihmisen toiminnan monimutkaisia ilmiöitä lähestytään useista eri koulukunnista eli teoriasuuntauksista käsin.
Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa.
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Psykologia tieteenä
Psykologiassa ihmisen toimintaa lähestytään useasta eri näkökulmasta. Neuropsykologiassa voidaan tutkia aivojen välittäjäaineiden tai yksittäisten hermosolujen toimintaa, persoonallisuuspsykologiassa verrataan yleensä yksilöitä toisiin yksilöihin ja sosiaalipsykologiassa pohditaan ihmisryhmien sisäisiä ja välisiä ilmiöitä. Näkökulmien ja tutkimusmenetelmien laaja kirjo on rikkaus, jota tarvitaan moniulotteisen inhimillisen toiminnan ymmärtämiseen.
Moderni psykologinen tieto ei perustu arkitietoon tai -kokemukseen, vaan empiirisiin, kokemusperäisiin tutkimuksiin. Psykologia käyttää tieteellistä metodia ja tiedonhankintatapoja, joiden luotettavuutta voidaan kriittisesti arvioida. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat ihmisen toimintojen sekä yksilöiden muodostamien kokonaisuuksien selittäminen ja luokittelu. Ihminen nähdään fyysis-psyykkis-sosiaalisena kokonaisuutena ja ihmisen toiminnan monimutkaisia ilmiöitä lähestytään useista eri koulukunnista eli teoriasuuntauksista käsin.
Mitä on psykologia?
Psykologiaa tarvitaan selittämään tieteellisesti arkielämän ilmiöitä. Miten arkipsykologiaa erotellaan sitten tieteestä? On määriteltävä tarkkaan käsitteet ja yhteydet puhuttaessa kausaalisuhteista.
Psykologia on tieteenä nuori
Psykologia irtautui omaksi tieteenalakseen vasta 1800-luvun puolivälissä.
Psykologian tutkimusmenetelmiä
Psykologisia tutkimusmenetelmiä ovat kokeelliset tutkimukset, laboratoriokokeet ja fysiologiset mittaukset sekä kenttätutkimukset, haastattelut, kyselyt ja havainnoinnit.
Psykologinen tutkimus
Miten psykologista tietoa hankitaan ja miten tutkimusta suunnitellaan? Mikä on omaleimaista juuri psykologiselle tutkimukselle? Psykologian opettaja Eija Nieminen selventää psykologisen tutkimuksen ominaispiirteitä.
Kaikki Etälukion jaksot kuunneltavissa.
Älykkyystestit
Älykkyystestejä käytetään länsimaissa mittaamaan ihmisten älykkyyttä. Testit ovat kulttuurisidonnaisia ja vaativat standardit analysoinnille. Älykkyystestit mittaavat millä tavoin ihmiset vastaavat kysymyksiin, mutta eivät kartoita välttämättä kokonaisälykkyyttä. Yhtenäinen välineistö on tarpeellinen kuitenkin esimerkiksi kliiniseen käyttöön.
Persoonallisuuden testaus
Persoonallisuutta testataan monilla eri tyyppisillä testeillä. Testeillä mitataan muun muassa yksilön tyypillistä tapaa toimia ja motivaatiota.
Oppiminen
Miten ihminen oppii parhaiten? Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen oppii? Miten musiikki ja luovuus edistävät oppimista? Katso ja kuuntele, mitä Abitreenien asiantuntijaklipeissä on sanottavaa oppimisesta.
Studio Kotro: Luovuus peliin
Millaisia ovat luova koulu, luova opettaminen ja luova oppiminen? Saako koulussa päästää mielikuvituksen irti? Arno Kotron vieraina näyttelijä-muusikko Reino Nordin, stand up -koomikko, luokanopettaja Marko Kämäräinen ja tutkija Teppo Turkki.
Lapsen oppiminen
Pienen lapsen aivot ovat erilaiset kuin aikuisen. Pieni lapsi oppii muun muassa nukkuessaan, toisin kuin aikuinen.
Hyppytunti: Aivot ja oppiminen
Musiikki aktivoi tutkimuksen mukaan laajoja alueita aivoista. Erityisesti laulamisen on osoitettu edistävän kielten oppimista. Miten näitä aivotutkimuksen tietoja voitaisiin hyödyntää opetustyössä?
Oppiminen aiheuttaa muutoksia hermoverkoissa
Professori Heikki Hämäläinen kertoo oppimisen aiheuttamista muutoksista aivojen hermoverkoissa.
Oppiminen muokkaa aivojamme
Oppiminen muovaa aivojamme syntymästä vanhuuteen asti. Kyky moppia ja mukauttaa omaa toimintaansa säilyy koko ihmisen eliniän.
Miten ihminen käsittelee tietoa?
Ihmisen tiedonkäsittely on monen eri tekijän summa. Tiedonkäsittelyyn osallistuvia toimintoja nimitetään kognitiivisiksi toiminnoiksi. Niitä ovat mm. ajattelu, havaitseminen, kieli, muisti ja oppiminen. Kognitiivisista toiminnoista vastaa ihmisen aivokuori.
Aivot ja psyyke
Kuuntele, miten mielen ja aivojen toiminta kytkeytyy yhteen nykyaikaisen aivotutkimuksen näkökulmasta.
Vuorovaikutusleiri
Kertaa ryhmän vaiheet muodostumisvaiheesta ryhmän päättämisvaiheeseen. Vuorovaikutusleiri-ohjelmasarjassa etsitään työkaluja hyvään vuorovaikutukseen. Miten muodostaa ryhmä erilaisista persoonista? Ja miten voidaan harjoitella ja hyödyntää näitä taitoja koulumaailmassa? Sarjassa muodostetaan uusi ryhmä, joka luo itselleen pelisäännöt, jonka jäsenet kohtaavat ja ratkovat ristiriitoja ja hyvästelevät ryhmän eli irrottautuvat ryhmästä.
Ryhmään liittyminen
Sarjassa etsitään työkaluja hyvään vuorovaikutukseen ja harjoitellaan toimivan ryhmän pelisääntöjä. Ensimmäisessä osassa leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja muodostavat uuden ryhmän.
Ryhmäläisten roolit ja vuorovaikutus
Leiriläiset luovat ryhmälleen pelisäännöt ja kehittävät pihapelin. Jaksossa tutkitaan rooleja.
Ristiriidat
Leiriläiset saavat tehtäväkseen rakentaa majan seuraavaa yötä varten. Rakentamisen aikana leiriläiset kohtaavat ristiriitoja ja ratkovat niitä.
Ryhmästä irrottautuminen
Sarjan viimeisessä osassa leiriläiset pohtivat opittua. He kattavat toisilleen juhlalounaan ja jättävät jäähyväiset tutuksi käyneelle ryhmälle.
