Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Psykologia pääkuva

Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus

Moderni psykologinen tieto ei perustu arkitietoon tai -kokemukseen, vaan empiirisiin, kokemusperäisiin tutkimuksiin. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat ihmisen toimintojen sekä yksilöiden muodostamien kokonaisuuksien selittäminen ja luokittelu. Ihminen nähdään fyysis-psyykkis-sosiaalisena kokonaisuutena ja ihmisen toiminnan monimutkaisia ilmiöitä lähestytään useista eri koulukunnista eli teoriasuuntauksista käsin.

Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa. Onko artikkelissa mielestäsi parannettavaa? Mitä haluaisit muutettavan? Meilaa osoitteeseen abitreenit@yle.fi. Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita!

Psykologia tieteenä

Psykologiassa ihmisen toimintaa lähestytään useasta eri näkökulmasta. Neuropsykologiassa voidaan tutkia aivojen välittäjäaineiden tai yksittäisten hermosolujen toimintaa, persoonallisuuspsykologiassa verrataan yleensä yksilöitä toisiin yksilöihin ja sosiaalipsykologiassa pohditaan ihmisryhmien sisäisiä ja välisiä ilmiöitä. Näkökulmien ja tutkimusmenetelmien laaja kirjo on rikkaus, jota tarvitaan moniulotteisen inhimillisen toiminnan ymmärtämiseen.

Moderni psykologinen tieto ei perustu arkitietoon tai -kokemukseen, vaan empiirisiin, kokemusperäisiin tutkimuksiin. Psykologia käyttää tieteellistä metodia ja tiedonhankintatapoja, joiden luotettavuutta voidaan kriittisesti arvioida. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat ihmisen toimintojen sekä yksilöiden muodostamien kokonaisuuksien selittäminen ja luokittelu. Ihminen nähdään fyysis-psyykkis-sosiaalisena kokonaisuutena ja ihmisen toiminnan monimutkaisia ilmiöitä lähestytään useista eri koulukunnista eli teoriasuuntauksista käsin.

Mitä on psykologia?

Psykologiaa tarvitaan selittämään tieteellisesti arkielämän ilmiöitä. Miten arkipsykologiaa erotellaan sitten tieteestä? On määriteltävä tarkkaan käsitteet ja yhteydet puhuttaessa kausaalisuhteista.

Psykologia on tieteenä nuori

Psykologia irtautui omaksi tieteenalakseen vasta 1800-luvun puolivälissä.

Psykologian tutkimusmenetelmiä

Psykologisia tutkimusmenetelmiä ovat kokeelliset tutkimukset, laboratoriokokeet ja fysiologiset mittaukset sekä kenttätutkimukset, haastattelut, kyselyt ja havainnoinnit.

Psykologinen tutkimus

Miten psykologista tietoa hankitaan ja miten tutkimusta suunnitellaan? Mikä on omaleimaista juuri psykologiselle tutkimukselle? Psykologian opettaja Eija Nieminen selventää psykologisen tutkimuksen ominaispiirteitä.

Kaikki Etälukion jaksot kuunneltavissa.

Älykkyystestit

Älykkyystestejä käytetään länsimaissa mittaamaan ihmisten älykkyyttä. Testit ovat kulttuurisidonnaisia ja vaativat standardit analysoinnille. Älykkyystestit mittaavat millä tavoin ihmiset vastaavat kysymyksiin, mutta eivät kartoita välttämättä kokonaisälykkyyttä. Yhtenäinen välineistö on tarpeellinen kuitenkin esimerkiksi kliiniseen käyttöön.

Persoonallisuuden testaus

Persoonallisuutta testataan monilla eri tyyppisillä testeillä. Testeillä mitataan muun muassa yksilön tyypillistä tapaa toimia ja motivaatiota.

Oppiminen

Miten ihminen oppii parhaiten? Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen oppii? Miten musiikki ja luovuus edistävät oppimista? Katso ja kuuntele, mitä Abitreenien asiantuntijaklipeissä on sanottavaa oppimisesta.

Studio Kotro: Luovuus peliin

Millaisia ovat luova koulu, luova opettaminen ja luova oppiminen? Saako koulussa päästää mielikuvituksen irti? Arno Kotron vieraina näyttelijä-muusikko Reino Nordin, stand up -koomikko, luokanopettaja Marko Kämäräinen ja tutkija Teppo Turkki.

Lapsen oppiminen

Pienen lapsen aivot ovat erilaiset kuin aikuisen. Pieni lapsi oppii muun muassa nukkuessaan, toisin kuin aikuinen.

Hyppytunti: Aivot ja oppiminen

Musiikki aktivoi tutkimuksen mukaan laajoja alueita aivoista. Erityisesti laulamisen on osoitettu edistävän kielten oppimista. Miten näitä aivotutkimuksen tietoja voitaisiin hyödyntää opetustyössä?

Oppiminen aiheuttaa muutoksia hermoverkoissa

Professori Heikki Hämäläinen kertoo oppimisen aiheuttamista muutoksista aivojen hermoverkoissa.

Oppiminen muokkaa aivojamme

 Oppiminen muovaa aivojamme syntymästä vanhuuteen asti. Kyky moppia ja mukauttaa omaa toimintaansa säilyy koko ihmisen eliniän.

 

Miten ihminen käsittelee tietoa?

Ihmisen tiedonkäsittely on monen eri tekijän summa. Tiedonkäsittelyyn osallistuvia toimintoja nimitetään kognitiivisiksi toiminnoiksi. Niitä ovat mm. ajattelu, havaitseminen, kieli, muisti ja oppiminen. Kognitiivisista toiminnoista vastaa ihmisen aivokuori.

Aivot ja psyyke

Kuuntele, miten mielen ja aivojen toiminta kytkeytyy yhteen nykyaikaisen aivotutkimuksen näkökulmasta.

Vuorovaikutusleiri

Kertaa ryhmän vaiheet muodostumisvaiheesta ryhmän päättämisvaiheeseen. Vuorovaikutusleiri-ohjelmasarjassa etsitään työkaluja hyvään vuorovaikutukseen. Miten muodostaa ryhmä erilaisista persoonista? Ja miten voidaan harjoitella ja hyödyntää näitä taitoja koulumaailmassa? Sarjassa muodostetaan uusi ryhmä, joka luo itselleen pelisäännöt, jonka jäsenet kohtaavat ja ratkovat ristiriitoja ja hyvästelevät ryhmän eli irrottautuvat ryhmästä.

Ryhmään liittyminen

Sarjassa etsitään työkaluja hyvään vuorovaikutukseen ja harjoitellaan toimivan ryhmän pelisääntöjä. Ensimmäisessä osassa leiriläiset tutustuvat toisiinsa ja muodostavat uuden ryhmän.

Ryhmäläisten roolit ja vuorovaikutus

Leiriläiset luovat ryhmälleen pelisäännöt ja kehittävät pihapelin. Jaksossa tutkitaan rooleja.

Ristiriidat

Leiriläiset saavat tehtäväkseen rakentaa majan seuraavaa yötä varten. Rakentamisen aikana leiriläiset kohtaavat ristiriitoja ja ratkovat niitä.

Ryhmästä irrottautuminen

Sarjan viimeisessä osassa leiriläiset pohtivat opittua. He kattavat toisilleen juhlalounaan ja jättävät jäähyväiset tutuksi käyneelle ryhmälle.

 

Abitreenit

Kirjoitusten alkuun...

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit

  • Abi! Hae mukaan syksyn yo-koelähetyksiin!

    Hae mukaan suoraan lähetykseen.

    Abitreenien yo-koelähetykset alkavat tänä syksynä 18.9. äidinkielen lukutaidon kokeen käsittelyllä. Haluaisitko päästä keskustelemaan kirjoittamastasi aineesta heti kokeen jälkeen suorassa lähetyksessä? Hae mukaan Abitreenien lähetykseen!

  • Näin kirjoitat ällän paperit

    Älliä ei saada istumalla ympäripyöreitä päiviä kirjastossa.

    Abitreenit tapasi kolme ylioppilasta, jotka saivat yo-kokeista pelkkiä laudatureja. Kukaan heistä ei viettänyt ennen kirjoituksia ympäripyöreitä päiviä kirjastossa. Pänttäämisen sijaan he suosittelevat abikurssien käymistä ja vanhojen yo-kokeiden tekemistä.

  • Yo-kokeet tulossa ja pää jumissa – Mitä voin tehdä?

    Lue asiantuntijan vastaukset jaksamiseen.

    Entä jos jäädyn yo-kokeessa? Miten jaksan lukea tarpeeksi? Entä jos ei saa nukuttua juuri silloin, kun pitäisi olla skarppina opiskelemassa? Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Jyrki Rinta-Jouppi vastasi Abitreeneille lähetettyihin kysymyksiin jaksamisesta ja opiskelumotivaatiosta.