Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Historia pääkuva

Ruotsin itämaasta Suomeksi

Millainen oli Suomi kivi-, pronssi- ja rautakausilla? Ylen julkaisemia ohjelmia kerättynä Suomen varhaiskehitykseen liittyen.

Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa. Onko artikkelissa mielestäsi parannettavaa? Mitä haluaisit muutettavan? Meilaa osoitteeseen abitreenit@yle.fi. Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita!

Esihistoriallisella ajalla tarkoitetaan aikaa, jolta ei ole olemassa kirjoitettua tietoa. Ristiretkien myötä, 1100-luvulla, Suomi liitettiin läntiseen kristikuntaan ja Ruotsin vallan alaisuuteen. Keskiaika toi Suomeen uskonnon ja vallan tunnusmerkkejä. Kruunu rakennutti linnoja ja hengellinen valta kirkkoja. Piispan rooli korostui valtiollisena johtajana ja verojen kerääjänä. 

Keskiajalla Suomi oli idän ja lännen taistelukenttänä. Jakautunut kirkko, idän ortodoksit ja lännen katoliset, taistelivat pitkään väliinsä jääneistä reuna-alueista. Suomen osalta asia ratkaistiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Länsikarjalaiset ja savolaiset tulivat läntisen kirkon vaikutuspiiriin, kun taas Laatokan alue jäi ortodoksisen kirkon tukialueeksi.

1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa innostui Martti Lutherin uskonpuhdistuksesta, mutta ei uskonnollisista tai kirkkopoliittisista syistä: hän tahtoi vahvistaa kruunun asemaa kirkon kustannuksella. Aggressiivista ulkopolitiikkaa harjoittavasta Ruotsista tuli 1600-luvun Itämeren suurvalta, jossa säätyjako vakiintui. 

Suuressa Pohjan sodassa 1700–1721 Ruotsin suurvalta-asema romahti ja valta siirtyi säädyille. Venäjän noustua Itämeren mahtivaltioksi Suomen puolustusta tehostettiin, ja Helsingin edustan saarille alettiin rakentaa Sveaborgin eli Viaporin linnoitusta (nykyinen Suomenlinna).

Ruotsin valta Suomessa päättyi 1808–1809 Venäjän ja Ruotsin välillä käytyyn Suomen sotaan, jonka seurauksena Suomesta tuli itsehallinnollinen ja autonominen osa Venäjän keisarikuntaa.

Aristoteleen kantapää: Viestejä jääkauden jälkeiseltä ajalta

Kalliomaalaukset ovat esihistoriallisten ihmisten jättämiä muistoja kaukaisesta menneisyydestä. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, miten kalliomaalauksia tulisi tulkita: ovatko ne kenties muistiinmerkittyjä tarinoita, liikennemerkkejä vai reviirimerkkejä?

Maan povesta: Kivikausi

Maan povesta -ojelmassa (vuodelta 2006) kerrotaan, mitä arkeologisten kaivausten avulla on paljastunut muinaisten suomalaisten asumisesta, elintavoista ja kulttuurista. Sarjan klipeissä arkeologit ja muut asiantuntijat kertovat, mitä DNA-tutkimukset kertovat suomalaisten alkuperästä, miten kivikaudella, pronssikaudella ja rauta-aikana elettiin ja miten Turun kaupunki syntyi.

Kivikauden (n. 10 000–1 500 eaa.) kulttuurivaiheita määritetään mm. kiinteiden muinaisjäännösten ja esinetyyppien kuten keramiikan perusteella. Noin 10 500 vuotta sitten Lähi-idässä opittiin valmistamaan saviastioita. Suomessa taito opittiin noin 7 000 vuotta sitten. Silloin alkoi neoliittinen eli nuorin kivikausi. Suomi kuului laajaan kampakeraamiseen kulttuuripiiriin, jonka alue ulottui Pohjanlahdelta Uralille ja Itämeren kaakkoiskulmilta Jäämerelle. Kampakeramiikka on saanut nimensä kamman jälkeä muistuttavasta koristeellisesta leimakuviosta.

Vanhimpia merkkejä ihmisen liikkumisesta maassamme jääkauden jälkeen on yli 10 000 vuoden takaa. Kivikauden nimitys juontuu siitä, että kivi oli tärkeä materiaali aseiden ja työkalujen valmistuksessa, toki muitakin luonnosta saatavia aineita käytettiin. Kivikauden elämästä ja ihmisen toiminnasta on jäänyt jälkiä ja esineitä, mutta löytömateriaali ei kerro koko totuutta kivikauden ihmisten elämästä. Vain osa käytetyistä esineistä on säilynyt ja säilyneistäkin vain osa on löydetty. Löydöt myös kertovat enimmäkseen vain kivikauden esineellisestä kulttuurista, eivät niinkään henkisestä puolesta.

Molekyyliantropologia

Suomalaiset eivät ole tulleet Volgan mutkasta yhdessä muuttoaallossa n. 2 000 vuotta sitten. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että muuttoaaltoja on ollut enemmän kuin yksi. Tämänhetkisen käsityksen mukaan suomalaiset ovat eurooppalaisia. Ei ole ollut olemassa mitään erillistä geneettistä esivanhempien populaatiota, josta suomalaiset olisivat saaneet alkunsa.

Kivikauden työt

Patrik Franzén Kierikkikeskuksesta arvioi, että kivikaudella työpäivä oli kohtuullisen lyhyt, ehkä neljä tuntia. Saalista oli niin paljon, että muuhunkin, kuten käsitöihin, jäi paljon aikaa.

Saamelaisten genetiikka

Saamelaiset eroavat suomalaisesta valtaväestöstä jonkin verran geneettisesti. Tietyt äitilinjat, jotka ovat erittäin yleisiä suomalaisilla ja myös Euroopassa, ovat harvinaisempia saamelaisilla. Isälinjoissa näkyy sama itäinen isälinja kuin valtaväestöllä. Isälinjoista voidaan päätellä migraatioreittejä, joita pitkin ihmiset ovat siirtyneet pohjoiseen.

Kalastus kivikaudella

Koukuista vanhin on launi. Kalastuksessa on käytetty myös nykyistä koukkua muistuttavia yksikertaisia puukoukkuja. Myös erilaiset yhdistelmäkoukut ovat olleet suosittuja. Kalastusvälineet ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina, vain materiaalit ovat muuttuneet. On käytetty verkkoja, mertoja, erilaisia sulkulaitteita ja patoja.

 Kampakeraaminen kausi

Esineistöä kampakeraamisen kulttuurin ajalta Suomen kansallismuseon kokoelmista: vuolukivinen hirvenpää, kampakeramiikkaa, eläinpäiset puulusikat ja piikärkiä.

Rantaviivan siirtyminen ja asuinpaikka

Asuinpaikat ovat sijainneet yleensä lähellä vettä. Vettä on käytetty ruoanlaittoon ja se on ollut kulkuväylä, joten on harvinaista, että asuinpaikat sijaitsevat kauempana rannasta. Ehkä järvi on laskenut sen sijaan, että se olisi kohonnut kivikauden jälkeen. Voi olla niin, että maankuori on kallistunut, kun se on palautunut jäätikön jäljiltä, joten järvi on noussut enemmän etelä- kuin pohjoispäästä. Entinen lasku-uoma etelästä, joka laskee Utsjoelle päin, on saattanut mennä tukkoon ja uusi lasku-uoma on auennut Tenojoelle. Tässä yhteydessä järvi on saattanut alkaa laskea.

Vetsijärvi

Volgan mutka -teorian mukaan Suomeen olisi tullut asutusta vuoden nolla tienoilla. Vetsijärven asutus ajoittuu kuitenkin huomattavasti aikaisempaan aikaan, noin 9 000 vuotta sitten. Silloin kun jäätikkö vetäytyi, suurin osa Etelä-Suomesta oli veden alla. Lapissa maa oli korkeammalla meren pinnan yläpuolella, joten asumaan on voinut tulla heti, kun paikalle on syntynyt kasvillisuutta ja siirtynyt eläimistöä. Suomeen on tullut asutusta eri suunnilta eri aikoina ja väestö on pikkuhiljaa sekoittunut.

Tulenteon välineet

Kivikaudella tuli on tehty yleisimmin käsiporalla. Käsiporassa materiaalien valinta on tärkeää, sillä väärillä materiaaleilla tuli ei syty. Kitkatulimenetelmällä saadaan aikaan ainoastaan hehku, joka täytyy kasvattaa liekiksi sytykepallon tai -rullan avulla.

Kalliomaalaus

Kalliomaalauksessa nähdään pieni venekuvio, jossa on hirvenpäinen kokka. Neljästä ihmiskuviosta yksi on nuolimainen ja päätö

Nuorakeramiikka

Nuorakeraaminen astia ja vasarakirves kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Jätinkirkkojen rakenne

Jätinkirkkojen muoto vaihtelee, osa on soikeita, mutta suurin osa reunoiltaan pyöristyneitä nelikulmioita. Osassa on kaksoisvalleja. Valleissa on oviaukkoja, joiden merkitystä voidaan tulkita eri tavoilla. Arkeologit ovat vuosisatojen aikana etsineet yhtä yksiselitteistä vastausta kysymykseen, mitä jätinkirkot ovat. Tämä on Okkosen mukaan johtanut tutkimuksen pois pääkysymyksestä: mitä tämä monumentaalirakentaminen on merkinnyt kivikautisille yhteisöille laajemmin.

Pattijoen Kastellin jätinkirkko

1800-luvulla J. V. Calamnius arveli jätinkirkkojen olevan puolustusvarustuksia tai jonkinlaisia kulttikeskuksia. Hjalmar Appelgrenin teorian mukaan rakennelmat olivat vanhoja poroaitauksia tai rautakautisten rakennusten perustoja. 1920-luvulla Julius Ailio ja Sakari Pälsi tekivät Pattijoen Kastellissa kaivauksia ja olettivat jätinkirkon olevan enemmän tai vähemmän geologinen muodostelma. 1970-luvulla Oulun yliopisto aloitti tutkimukset uudestaan lähellä olevassa jätinkirkossa. Paikalta löydettiin ns. Pöljän tyypin keramiikkaa kivikaudelta. Näin varmistettiin, että jätinkirkot ovat nimenomaan kivikautisen kulttuurin tuotetta neoliittisen kauden keskivaiheilta.

Esineistöä Suomusjärven kulttuurin ajalta

Piirtokoristeltu pallonuija ja kvartsi-iskokset kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Maan povesta: Pronssikausi

Suomen pronssikautiseen (n. 1500–500 eaa.) kulttuuriin vaikuttivat väestöryhmien yhteydet eri suunnille: maa oli jakautunut kahteen kulttuuripiiriin. Rannikolla pronssi tuli tunnetuksi, kun metalli levisi Itämeren alueelle, ja sisämaahan pronssi levisi idästä. Suomesta ei löytynyt pronssiesineisiin tarvittavaa kuparia ja tinaa, joten raaka-ainetta tuotiin muualta.

Pronssikauden esineistöä

Pronssinen olkakirves ja keihäänkärki, kaksi partaveistä, pinsetit ja paimensauvaneula kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Radiohiili- ja termoluminesenssimenetelmä

Kun kysymyksessä on arkeologisesti nuori kohde, radiohiilimenetelmä ei ole kovin hyvä, sillä sen tarkkuus ei ole suuri. Kivikauden esineitä tutkittaessa radiohiilimenetelmä voittaa, mutta nuoremmissa ja taas toisaalta erittäin vanhoissa tutkimuskohteissa on järkevää käyttää termoluminesenssimenetelmää.

Maan povesta: Rauta-aika

Rautaa alettiin käyttää noin 1200 eaa. nykyisen Turkin alueella, josta sen käyttö levisi nopeasti laajalle. Rauta oli aikaisempia raaka-aineita kestävämpi ja monipuolisempi aines työkalujen, aseiden ja tarve-esineiden valmistukseen. Raudan valmistus oli helpompaa kuin pronssin, ja rautamalmia esiintyy luonnossa melko yleisesti.

Suomeen rauta levisi suhteellisen myöhään. Rautakauden (500 eaa.–1300 jaa.) kulttuuri oli jatkoa pronssikauden perinteille. Maa oli jakautunut sisämaan itäiseen ja rannikon läntiseen kulttuuripiiriin.

Rauta-ajalla sekä viikinkiajalla asutusta oli etenkin lounaisrannikolla, mutta myös Hämeessä ja Karjalassa. Yhteiskunta koostui heimoista ja maat olivat kyläyhteisöjen yhteisessä omistuksessa. Käsityöammatit olivat yleisiä. Elämä oli jatkuvaa kahakointia eri heimojen välillä. Suomalaisten jumalat olivat haltijoita, joiden tehtävät liittyivät sen aikaisiin elinkeinoihin: metsästykseen, kalastukseen ja maanviljelyyn.

Savukosken käyrät tikarit

Esiroomalaiselle ajalle, n. 500-luvulle eaa., ajoitetut Savukosken käyrät tikarit ovat Suomen vanhimmat rautaesineet. Ne on löydetty Korvatunturin läheltä, jonne ne ovat kulkeutuneet todennäköisesti Etelä-Venäjältä.

Muinaistulokaskasvit ilmaisevat rautakautista asutusta

Rautakautisina kasveina pidetään sikoangervoa, mäkitervakkoa, ahdekauraa, nurmilaukkaa ja jänönapilaa. Nämä kasvit menestyvät valoisilla ja lämpimillä etelänpuoleisilla rinteillä. Parhaiten tutkittu on alun perin euraasialainen arokasvi sikoangervo. Kasvi oli tärkeä rautakautisille ihmisille säilyvyytensä ja tuottamiensa mukuloiden vuoksi.

Merovingiajan esineistöä

Kupurasolki, keritsimet ja tasavarsisolki Ahvenanmaalta, spiraalisormus ja käärmesolki sekä Euran hautalöydön esineistö kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Nuoremman roomalaisajan esineistöä

Lasinen juomasarvi, lasihelmet ja kultainen kääty kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Turun perustaminen

Turun kaupunkia ruvettiin rakentamaan 1200-luvun lopussa Aurajoen itäpuolelle. On arveltu, että Turun kaupunki on perustettu ja että perustajina olisivat olleet kruunu, kirkko ja dominikaanijärjestö. Aurajokilaakso on ollut pitkään asutettu. Rautakauden lopulla asutus oli vahvaa, siellä oli kaupan keskittymiä, mahtitaloja ja 1200-luvulla kirkko organisoituneena liikkeenä muutti Koroisiin Nousiaisista. Samoihin aikoihin kruunu otti haltuunsa Liedon Vanhalinnan. Nämä tekijät lisäsivät Aurajokilaakson luonnetta keskeisenä paikkana.

Euran muinaispuku

Eräänä päivänä kaivauksilla töissä ollut nuori poika tuli ilmoittamaan Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille, että jotain erikoista oli löytynyt. Maassa näkyi rahoja. Vähitellen esineitä tuli esille enemmän ja enemmän.

Luistarin kalmiston esittely

Luistarista on kaivettu yli 1 300 hautaa. Kalmistosta on löydetty muuten harvinaisia rautaesineitä pronssi- ja rautakauden rajalta noin 500 eaa. Luistariin on haudattu sekä köyhiä että rikkaita. Viikinkiajalta on useita miekkahautoja.

 Vanhemman roomalaisajan esineistöä

Kolme pronssisolkea, torvipäinen kaularengas ja keramiikka-astia kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin

Viikinkiajan esineistöä

Kaksi päihin levenevää pronssirannerengasta, pienen tytön hauta-antimet ja kaksi skandinaavista solkea kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Suomen muinaiset kuninkaat - tarua vai totta?

1600-luvun alussa kirjoitettu Suomen kronikka luetteli viisitoista kuningasta, jotka olisivat hallinneet maata ennen Ruotsin vallan aikaa. Muuan heistä edisti rauhaa ja naapurisopua, toinen keksi perintöveron.

Kuuntele: Tarut kertovat Suomen muinaiskuninkaista (vuodelta 1988)

Ristiretkeläisten jäljillä

Kuningas Eerikin ja Henrik-piispan 1150-luvulla tekemää Suomen-retkeä pidettiin pitkään kristinuskon alkulaukauksena Pohjanlahden tällä puolen. Kristillisyyden omaksumisesta on täällä kuitenkin löydetty merkkejä jo toistasataa vuotta varhaisemmalta ajalta.

Suomalaiset eivät myöskään olleet mikään villiheimo vaan tyypillinen pohjoismainen talonpoikaiskansa, joka oli monipuolisessa kanssakäymisessä naapuriensa kanssa.

Eerikin ja Henrikin hanke oli tuon ajan ruotsalaisten tyypillinen merisotaretki, joka oli toki saattanut saada innoituksensa eurooppalaisesta ristiretkiaatteesta.

Kuuntele: Ristiretkiläisten jäljillä (vuodelta 1955)

Kajaanin linna

14-vuotias koulutyttö Tittamari tutustuu Kajaanin linnan vaiherikkaseen historiaan. Kajaanin linna rakennettiin kuningas Kaarle IX:n käskystä Ämmäkosken saareen 1600-luvun alkuvuosina. Kajaanin linnaa ei ehditty käyttää pitkään. Vuonna 1716 Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset valtasivat linnan ja räjäyttivät sen.

Kuuntele: Kajaanin linna (vuodelta 1983)

Koulupoika muuntuu keskiajan aateliseksi

Turku on laskeutunut keskiaikaan. Markkinahulinan keskellä 90 harrastajanäyttelijää vie yleisön mukaan keskiaikaiseen tunnelmaan markkinanäytelmän muodossa. Yksi markkinanäytelmän esiintyjistä on Ola Valonen.

Turkulaisia tarinoita

Turkulaisten paikannimien takaa löytyy monia historiallisia henkilöitä ja kiehtovia tarinoita. Hannu Laaksonen ja Timo Niitemaa opastavat kaupungin paikannimien historiaan.

Kuuntele: Turkulaisia tarinoita (vuodelta 1999)

Luther ei puhdistanut uskoa vaan muovasi kirkkoa

Kuuntele Horisontti-ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista vuodelta 2012.

Kristillisten kirkkojen historiaa keskiajalta nykypäivään

Keskiajan Eurooppa oli hengellinen yhteisö, poliittisia rajoja ei ollut ja varsinaiset kansallisvaltiot syntyivät vasta keskiajan lopulla. Lännen katolinen kirkko oli saavuttanut lähes ylivaltion aseman. 1300-luvulle tultaessa katolinen yhtenäiskulttuuri alkoi kuitenkin rapistua ja kirkko menettää otettaan poliittiseen, sivistykselliseen ja uskonnolliseen elämään. Yhtenäiskulttuurin hajoaminen loi mahdollisuudet uuden historiallisen aikakauden, uuden ajan syntymiselle. Audiossa kerrotaan, miten kirkko on vastannut erilaisiin kirkon sisältä syntyneisiin sekä yhteiskunnan muutosten asettamiin haasteisiin eri historian vaiheissa.

Kaikki Etälukion uskonto-jaksot kuunneltavissa täällä.

Kuninkaantie Turusta Viipuriin

Keskiaikainen Suuri Rantatie oli nykyisen valtatie 1:n edeltäjä. Toimittaja Jari Hakkarainen perehtyi kansainvälisen valtaväylän vaiheisiin polkupyörällä.

Kuuntele: Kuninkaantie Turusta Viipuriin (vuodelta 1993)

Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista

Matka 1800-luvun Lappiin -sarja kertoo pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansojen ja uudisasukkaiden vaiheista. Kuusiosaisen sarjan toimittaja on radion historiasarjojen konkari Jorma Kallenautio ja asiantuntijana Suomen historian dosentti Maria Lähteenmäki.

Kuuntele: Matka 1800-luvun Lappiin (vuodelta 2006)

  • 2017 syksy: historia

    Historian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Historian ylioppilaskoe ja ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet.

  • Oppimateriaalit: historia

    Lukion historian kursseihin liittyviä Ylen ohjelmia.

    Täältä löydät lukion historian kursseihin liittyviä Ylen ohjelmia. Kursseilla aiheina ovat nykypäivään johtanut kehitys, ihmisen ja ympäristön suhde sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutus.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Liika kikkailu englannin yo-kokeessa voi viedä pisteitä

    Englannin sensorin viime hetken vinkit yo-kokeeseen.

    Jos ylioppilastutkintolautakunnan sensori Sisko Mällinen olisi itse valmistautumassa kirjoituksiin, hän lukisi ja kuuntelisi juttuja, joista muutenkin on kiinnostunut – mutta kohdekielellä. Vuodesta 2010 lähtien sensorina toiminut Mällinen antaa vinkkejä englannin kirjoittajille ja muistuttaa, että YTL on kokelaan puolella. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Syksyn 2017 yo-kokeet löydät täältä!

    Ylioppilaskokeet ajalta 11.9.–4.10.2017

    Yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koesivuilla aina koepäivinä kokeiden päättymisen jälkeen. Kommenttiketjuissa voi keskustella muiden kokelaiden kanssa. Täältä löytyvät linkit kaikille yo-koesivuille.

  • Reaali I – yo-kokeet, koelähetys ja sensorien vastaukset

    Abitreenien reaalikoepäivän 18.9. aikataulu

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet. Abitreenien lähetyksessä keskustellaan psykologian, fysiikan ja biologian kokeista. Historian ja filosofian sensorit vastasivat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin.

  • Kuusi suoraa yo-koelähetystä – Abitreenit palvelee syksyn kirjoittajia!

    YTL: sensorit vastaavat kysymyksiin päivän kokeista.

    Yo-kirjoitusten ajaksi Abitreenit muuttuu vastauspalveluksi. Julkaisemme kaikki syksyn yo-kokeet vastauksineen ja käsittelemme niitä kuudessa suorassa lähetyksessä koepäivien iltoina. Lähetyksissä vierailee ylioppilastutkintolautakunnan sensoreita, opettajia ja kokeeseen osallistuneita abiturientteja. Sensoreille voi lähettää kysymyksiä etukäteen.

  • Tekstitaito – yo-kokeet ja sensorien vastaukset

    Tekstitaidon koe ja sensorien kirjalliset vastaukset.

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeen ja hyvän vastauksen piirteet. Äidinkielen sensorit vastaavat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin tekstitaidon kokeesta.

  • Tässä olemme, kuinka voimme auttaa?

    Abitreenien toimitus haluaa auttaa abeja

    Me Abitreeneissä haluamme auttaa sinua yo-kokeisiin valmentautumisessa. Sivuiltamme löydät yo-koelähetykset, pistarit, vanhat yo-kokeet ja -kuuntelut sekä kasapäin opiskeluvinkkejä ja -juttuja - jotta sinun, lukiolaisen, elämä olisi helpompaa. Suorat yo-koelähetykset keväisin ja syksyisin ovat Abitreenien keskeisimpiä sisältöjä.

  • Treenaa mieli parhaaseen mahdolliseen terään ylppäreitä varten – Hae mukaan ilmaiselle valmennuskurssille!

    Miten selvitä kirjoituksista kunnialla päätymättä lataamoon?

    Ylioppilaskirjoitukset ovat lukion stressaavin urakka. Monet vaativat itseltään paljon ja kokevat paineita menestyä kirjoituksissa. Vaikka ylioppilastutkinnolla on merkitystä jatko-opiskelua ajatellen, kenenkään ei ole syytä päätyä lataamoon luku-urakan vuoksi. Jokainen haluaisi kuitenkin puristaa itsestään parhaan suorituksen irti tärkeässä kokeessa. Abitreenien ja Mielenterveyden keskusliiton valmennuskurssilla treenataan mieli parhaaseen mahdolliseen terään asiantuntijoiden avulla.

  • 10 kysymystä filosofeista – katso miten pärjäät!

    Ylioppilaskokeessa hyötyy paljon filosofien tuntemisesta.

    Valmistaudu filosofiseen koetukseen vastaamalla kymmeneen kysymykseen kuuluisista filosofeista. Ylioppilaskokeessa filosofien tuntemuksesta on iso hyöty, joten ota testi treenin kannalta äläkä lannistu, jos et saa heti kaikkia oikein – tehtävä on haastavammasta päästä. Kun olet vastannut kaikkiin kohtiin, tarkista koe.

  • Terveystiedon pistokoe: Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

    Testaa tietosi kansantaudeista

    Mitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet? Kuinka paljon suomalaiset käyttävät alkoholia? Miten ykkös- ja kakkostyypin diabetekset eroavat toisistaan? Terveystiedon pistokokeella voit testata, kuinka hyvin tunnet suomalaisten kansantaudit. Lisää eri aineiden pistokokeita löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Osaatko nimetä kuuluisat maantieteelliset kohteet ja luonnonilmiöt maailmankartalla?

    Sopii luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen kertaajille

    Osaatko nimetä kuuluisan vuoren Aftikassa ja litosfäärilaatan Tyynellämerellä? Entä kirjoittaa Islannissa sijaitsevan tulivuoren nimen oikein? Testaa maantieteen osaamistasi Abitreenien pistokokeessa nimeämällä kuuluisat maantieteelliset paikat ja luonnonilmiöt maailmankartalle.

  • Kymmenen kiperää kysymystä yhteiskuntaopista

    Testaa, miten tietoinen olet suomalaisesta yhteiskunnasta.

    Mitä Euroopan unioni saa tehdä? Mitä tarkoittaa kiireelliseksi julistettu laki? Abitreenien uusi yhteiskuntaopin pistokoe testaa, kuinka huolellisesti olet yhteiskuntaoppia lukenut. Mikäli et suoriutunut niin hyvin, hätä ei ole tämän näköinen: voit harjoitella lisää vanhoilla ylioppilaskokeilla Abitreenien sivuilla!

  • Satoja matematiikan tehtäviä eri aihealueista

    Sujuuko yhtälön ratkaisu ja todennäköisyyslaskenta? Testaa!

    Osaatko jo ratkaista rationaaliepäyhtälöitä tai laskea keskihajontaa ja vuotuisia korkoja? Abitreeneissä on iso määrä matikan laskuja, joilla kerrata ja oppia uutta!

  • Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

    Terveystiedon sensori antaa vinkkejä yo-kokeeseen

    Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

Uusimmat sisällöt - Abitreenit