Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Filosofia pääkuva

Tieto-oppi ja tieteenfilosofia

tieto-oppiin kuva
tieto-oppiin kuva Kuva: San Diego Air and Space Museum Archive / Flickr filosofia

Mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä? Osaatko eritellä ja arvioida kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä? Kaikki tieto ei ole tieteellistä tietoa vaan tieteelliseksi katsotun tiedon on täytettävä tietyt metodologiset kriteerit.

Tiedon meri on rannaton

Ilkka Niiniluoto luennoi: Tiedon meri on rannaton. Aina tulee olemaan monia avoimia kysymyksiä, joita ei voida ratkaista. Tieteen tuloksia voidaan kyseenalaistamalla parantaa koko ajan, siksi on myös olemassa paljon ristiriitaisia käsityksiä. Se mitä parhaillaan voimme tietää, on tutkimuksen eturintaman käsitys kullakin hetkellä. Tieto näistä tutkimustuloksista löytyy julkaisuista, kirjoista ja tiedekeskuksista, joissa otetaan vakavasti tieteen antaman tiedon merkitys.

Ihmisen kiinnostus tietoon

Ilkka Niiniluoto: Ihmisen kiinostus tietoon on kytketty hänen omaan arvomaailmaansa ja siihen, mikä merkitys tiedolla on hänen oman elämänsä kannalta. Tieto toimii arvojen kanssa. Hyvä tieto on kuin kartta, jonka avulla voidaan matkustaa. On tietenkin tiedettävä, mihin haluaa matkustaa, mutta kartta kertoo reitin, miten sinne päästään.

Tulevaisuuden tietäminen

Ilkka Niiniluoto puhuu aiheesta tulevaisuuden tietäminen. Tieteen mahdollisuudet ovat rajalliset. Voi vain tutkia miten menneisyys vaikuttaa maailman nykyiseen tilaan.

Näennäistieteitä?

Näennäistieteen ero tieteeseen on se, että näennäistieteet pitäytyvät dogmaattisesti omissa käsityksessään, eivät uusiudu eivätkä pysty osoittamaan perusväitteitään tieteellisesti todeksi. Kuuntele, mitä professori Ilkka Niiniluodolla on sanottavaa näennäistieteistä ja astrologiasta.

Näennäistieteet

Näennäistieteet eivät yleensä pyri korjaamaan itseään, eivätkä aseta itseään kumoamisen uhan alaisiksi vaan pitäytyvät dogmaattisesti omissa käsityksissään. Siinä mielessä ne eivät edisty kuin tiede. 

Astrologia

Professori Ilkka Niiniluoto puhuu astrologiasta. Astrologiaa tutkivat myös vakavat tähtitieteilijät aina uuden ajan alkuun asti. Taustalla oli oletus siitä, että maailma on ikään kuin suunniteltujärjestelmäksi, jossa makrokosmos heijastuu mikrokosmokseen. Taustalla on oletus siitä, että suurten ja pienten tapahtumien välillä vallitsee harmonia. Astrologia ei koskaan ole pyrkinyt uudistumaan. Siinä käytetään vanhoja tähtikarttoja, jotka tähtitieteessä muuttuivat jo kun tuli aurinkokeskeinen maailmankuva ja löydettiin uusia planeettoja. Astrologiassa ei vakavasti ole pyritty kysymään, mikä olisi se mekanismi, jolla syntymähetken tähtien asento voisi vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja hänen tulevaan kohtaloonsa. Korrelaatioita taivaanmerkin ja ihmisten luonteen välillä ei ole voitu tieteellisesti osoittaa.

Harjoittele

Seuraavat keväällä 2016 julkaistut filosofian tehtävät liittyvät tieto-oppiin ja tieteenfilosofiaan:

Videotehtävä: Kannattaako meedioon luottaa?
Tekstitehtävä: Hume
Metafysiikka, tietoteoria ja tieteenfilosofia I
Metafysiikka, tietoteoria ja tieteenfilosofia II
Empiirinen ja käsitteellinen totuus

Mitä tieto on?

Perinteisin tiedon määritelmä asettaa tietämiselle kolme ehtoa: on oltava ajatus, uskomus tai väite jostakin asiasta,  sen on oltava totta eli pidettävä paikkansa ja tuon ajatuksen on oltava oikeutettu eli sille on oltava hyvät perusteet.

Tietoa on siis tällöin ”hyvin perusteltu tosi uskomus”. Tätä kutsutaan myös ”klassiseksi” tiedon määritelmäksi siksi, että se löytyy jo antiikin Kreikan filosofi Platonilta.

  • Pohdi, onko määritelmä aina riittävä vai onko olemassa tietoa, joka ei mahdu tuohon määritelmään?

Tiedon olemusta on tärkeää tutkailla. Jos meillä ei ole käsitystä siitä, mitä tieto ylipäätään on ja mitä voidaan pitää tietona, on aiheetonta kiistellä myöskään siitä, mitä kukakin tietää tai ei tiedä. Tietokilpailukysymyksiä on turha pähkäillä, jos tiedon ja ei-tiedon rajaa ei osata arvioida.

Ohjelmasta huomataan, on tietoa ja tietämistä kuitenkin montaa eri lajia, ja näissä kaikissa tietäminen voi tarkoittaa hiukan erilaisia asioita. Pohdinnan voi aloittaa miettimällä suomen kielen sanaa ’tieto’.

  • Missä erilaisissa yhteyksissä sanaa tieto käytetään?
  • Millaisiin erilaisiin asioihin sillä viitataan?
  • Moninaisuutta voi jäsentää myös tarkastellen tieto-sanasta muodostettuja käsitteitä ja miettien, mihin tieto näissä viittaa, esim.: tietosanakirja, tietoyhteiskunta, tietokone, tiede, rajatieto, hiljainen tieto, taitotieto ...

Media ja muu ympäristömme on täynnä viestejä ja väitteitä, joissa koetetaan vakuuttaa meille todeksi milloin mitäkin ja vaikuttaa toimintaamme. Tiedon kriittisestä arvioinnista on siten tullut yhä tärkeämpi kansalaistaito.

  • Millä perusteilla viesteihin kannattaa luottaa?
  • Mitä keinoja meillä on niiden kriittiseen arviointiin?
  • Millaisia tarkentavia kysymyksiä kannattaa esittää, jotta pääsemme paremmin perille, voiko viesteihin ja niiden esittäjiin luottaa?

Ohjelmassa puhutaan ennen kaikkea omakohtaisesta, henkilökohtaisesta tiedosta. Tällaista henkilökohtaista tietoa voi kuvata myös varmuudeksi tai luottamukseksi: ”Sehän on vähän eri asia, mikä minulle on varmaa tietoa ja mikä muille on varmaa tietoa.”  Meillä on monesti keskenämme erilaisia näkemyksiä ja tuntemuksia siitä, minkä varaan haluamme luottamuksemme laskea. Toisaalta myös varmuudet ja luottamukset muuttuvat ihmisen elämän, ajattelun ja kokemusten myötä, kuten ohjelman lopussa muistutetaan: ”Tiedän sen, niin kauan kunnes joku todistaa, että olen väärässä.”

Filosofia on ajattelun taitoa. Toisinaan – tai useinkin – filosofia johtaa kyseenalaistamiseen ja varmuuksien ravisteluun. Kun sitä harrastetaan yhdessä toisten kanssa, on mahdollista saada toisilta ajattelun tukea vaikeilla hetkillä. Uusien näkymien avautuminen, luovien vastausten löytyminen ja ennen ajattelemattomien ajatusten oivaltaminen ovat yhteisten filosofisten keskustelujen suuria iloja.

  • Monet ajattelun ja tietämisen sanat ovat suomen kielessä peräisin konkreettisiin asioihin viitanneista sanoista. Mistä ovat saaneet alkunsa esimerkiksi seuraavat sanat: ajatella, pohtia, tietää, tutkia, ymmärtää, käsittää, päätellä?
  • Onko niiden nykymerkityksissä yhteyksiä niiden vanhempaan konkreettiseen merkitykseen?

    Kuuntele: Johdatus filosofiaan

    Mitä filosofia on? Etälukion johdantokurssi 90-luvulta kertoo filosofian synnystä, tieto-opista, etiikasta, arvofilosofiasta ja yhteiskuntafilosofiasta.

    Etälukion kuunneltava kurssi kokonaisuudessaan.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit