Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Filosofia pääkuva

Yhteiskunta- ja ympäristöfilosofia

Image from page 66 of "St. Nicholas [serial]" (1873)
Image from page 66 of "St. Nicholas [serial]" (1873) Kuva: Internet Archive Book Images / Flickr filosofia

Minkälainen on hyvä yhteiskunta? Meneekö ristiriitatilanteessa yksilön vai yhteiskunnan etu toisen edelle? Kuinka paljon yhteiskunnan tulisi huolehtia yksilöiden hyvinvoinnista? Paljonko yksilöt voivat vaikuttaa yhteiskunnan toimintamalleihin? Kenellä on valta ja kenellä se kuuluisi olla?

Mikä on filosofian anti yhteiskunnallista vallankäyttöä koskevassa keskustelussa? Tyytyykö filosofia kuvailemaan vallitsevia ja mahdollisia olosuhteita vai jopa antamaan ohjeita maailman muuttamiseksi?

Voisimmeko vain elää yksilöinä maailmassa välittämättä toisistamme? Yhteiskuntafilosofisissa teorioissa puhutaan usein niin sanotusta luonnontilasta tarkoittaen maailmantilaa, jossa yhteiskuntajärjestystä ei vielä ole luotu. Nyky-yhteiskunta monimutkaisine instituutioineen edustaa toisenlaista ääripäätä, vaikka hakeekin koko ajan edelleen muotojaan. Kuinka luonnontilasta on tultu tähän ja minkä vuoksi? Onko nykyinen järjestelmä joillakin perusteilla oikeutettavissa paremmin kuin joku toinen?

Ihmisoikeudet ja tasa-arvo

Amnesty on maailmanlaajuinen ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on edistää ja ylläpitää tasa-arvoa ja yksilön vapautta ympäri maailman. Mitä tasa-arvo ja ihmisoikeudet tarkoittavat ja miten ne toteutuvat eri puolilla Maapalloa? Joillekin tasa-arvo voi tarkoittaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, toisille turvallista ympäristöä ja mahdollisuuksia vaikuttaa.

Amnesty

Äänileikkeellä Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo järjestön historiasta, toiminnasta ja tavoitteista.

Älä ammu sanansaattajaa!

Etelä-Afrikassa lähes kaikki on muuttunut, kun valtio luopui apartheid-politiikastaan. Iltauutisten lukija on kuitenkin pysynyt samana.

Miksi demokratia? Nainen? mies

Miesten ja naisten yhtäläiset oikeudet Iranissa tarkoittavat jotain muuta kuin länsimaissa. Ohjelmassa seurataan iranilaisen bussikuskina työskentelevän naisen päivää.

Tingitty nuoruus

Vuonna 1997 tehdyssä reportaasissa pureudutaan nuorten ongelmiin laman jälkeisinä vuosina. Nuorisotyöntekijät olivat huolissaan nuorten ongelmien sysäämisestä ammattilaisille ja peräänkuuluttivat turvallista aikuisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Elävä arkisto: Wegeliuksen-Sundqvistin ajan perilliset

Kehitysvammaisten työllistyminen

Kehitysvammaisen Sami Helteen suurin haave on saada työskennellä lasten kanssa. Helle on askeleen lähempänä unelmaansa, sillä hän on työharjoittelussa Kallion seurakunnan päiväkerhossa ja opiskelee Helsingin diakonissalaitoksella.  Suomen kolmestakymmenestätuhannesta kehitysvammaisesta 3000 voisi olla aivan normaaleissa töissä, mutta tällä hetkellä työllistyneitä on sata.

Henry Laasanen ja miesten tasa-arvo-ongelmat

Yhteiskuntatieteilijä Henry Laasasen mukaan miehillä on Suomessa vakavampia tasa-arvo-ongelmia kuin naisilla. Laasanen saapui Aamu-tv:n vieraaksi vuoden 2008 karkauspäivänä.

Elävä arkisto: Henry Laasanen puhuu miesten tasa-arvosta

Yhteiskunnallinen vallankäyttö

Millä tavalla yhteiskunnassa oikein käytetään valtaa? Millainen poliittinen tilanne on Suomessa nyt, millainen se on historian aikana ollut? Kuinka Suomen poliittinen järjestelmä poikkeaa muiden maiden järjestelmistä? Mitkä ovat sen edut ja haitat? Millaisia arvoja vallankäytön avulla toteutetaan?

Kysymyksiä demokratiasta

Kuka hallitsee maailmaa?

Tunnetut vaikuttajat eri puolilta maailmaa esittävät perustellun mielipiteensä.

Onko hyviä diktaattoreita?

Vaikuttajat eri puolilta maailmaa esittävät perustellun kantansa kysymykseen, onko hyviä diktaattoreita olemassa.

Ovatko naiset demokraattisempia kuin miehet?

Vaikuttajat eri puolilta maailmaa esittävät perustellun kantansa kysymykseen, ovatko naiset miehiä demokraattisempia.

Milloin ryhtyisit vallankumoukseen?

Vaikuttajat eri puolilta maailmaa esittävät perustellun kantansa kysymykseen, milloin he ryhtyisivät vallankumoukseen.

Kenestä maailman presidentti?

Vaikuttajat eri puolilta maailmaa esittävät perustellun kantansa kysymykseen, kenestä tulisi maailman presidentti.

Suomen yhteiskunta

Turvallisuuspolitiikka

Tohtori Teija Tiilikainen kertoo turvallisuuspolitiikasta valtion perinteisenä tehtävänä. Muutokset turvallisuuspolitiikassa ovat yleensä hyvin hitaita, sillä Suomen kaltaisissa maissa, joissa sotilaalliset uhat ovat olleet vahvoja, tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi vankat perustelut uhan poistumisesta.

Yhtesikunnan eheytyminen 1930-luvulla

Suomalaista yhteiskuntaa eheytti 1930-luvulla Kajanderin johtama punamultahallitus ja sen demokratiaa alleviivaava linja.Kun talvisota alkoi, puna-armeija kohtasi vapauttaan ainutlaatuisen yksimielisesti puolustavan Suomen kansan. Kansalaissodan haavoja umpeutti ja yhteiskuntaa eheytti myös ns. tammikuun kihlaus vuonna 1940, kun työnantajat tunnustivat ammattijärjestöt tasavertaisiksi neuvottelukumppaneikseen ja vasemmistojärjestöt sallivat jäsentensä liittyvän suojeluskuntiin.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin 1995

Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio vuoden 1995 alussa. Suomen mahdollisuus jäsenyyteen otti suuren harppauksen, kun Ruotsi oli jättänyt oman hakemuksensa ja Neuvostoliitto romahtanut vuoden 1991 loppuun mennessä. Yhteisöön liittymisestä järjestettiin kansanäänestys, jossa 57 prosenttia äänestäneistä kannatti liittymistä. Jäsenmaana Suomi on kiistatta myös poliittisesti osa läntistä Eurooppaa.

Ympäristöpolitiikka

Onko vastuu ympäristöstä ensisijaisesti jokaisen yksityisen kansalaisen harteilla, vai tuleeko yhteiskunnan valvoa jäsentensä etujen lisäksi myös ympäristön tilaa? Luonnon ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus on tällä hetkellä ehkä tärkeämpi keskustelun aihe kuin koskaan. Onko luonto sinänsä arvokas, jopa omat oikeutensa omaava vai käsitetäänkö se vain välineeksi, välttämättömäksi resurssiksi? Millaisia ovat esimerkiksi eläinten oikeudet, vai onko niitä?

Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje

Saimaannorppa jäi eristyksiin noin 8000 vuotta sitten, kun Laatokka ja Saimaa kuroutuivat irti merestä. Järvialueille jääneiden norppien oli sopeuduttava erilaisiin oloihin kuin meressä asuvien yksilöiden.

Riittääkö ruoka kaikille?

Joudumme muuttamaan ruokatottumuksiamme kasvisruokapitoisemmiksi, jos haluamme olla maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisia.

Suomen vesistöjen suojelu

Suomalaisten vesistöjen suojelutilanne on kohtalaisen hyvä, mutta kaksijakoinen. Järvien suojelutilanne on melko hyvä. Niitä pidetään käyttökelvollisuusluokituksen mukaan hyvinä tai jopa erinomaisina. Jokivesien ja rannikkovesien osalta tilanne on päinvastanen.

Etälukio: kestävä kehitys, BKT

Bruttokansantuote ei ota huomioon taloudellisen kasvun ympäristövaikutuksia. Sen laskemisessa ei oteta huomioon kasvatetaanko taloutta inhimillisesti kestämättömällä tavalla.

Tehoviljely

Agroekologian professori Juha Helenius puhuu tehoviljelystä sekä siihen liittyvistä ongelmista kuten ylituotannosta.

Saamelaiskulttuuri ja kestävä kehitys

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio kertoo saamelaiskulttuurista ja sen näkökulmasta kestävään kehitykseen.

Ekologinen selkäreppu

Ekologinen selkäreppu on työkalu. Sen avulla mitataan kiloina koko se luonnonvarojen määrä, jonka tuote on elinkaarensa aikana kuluttanut.

Suojellaanko Suomen metsiä tarpeeksi?

Keskimäärin Suomen metsistä n. 8% on suojeltuja. Ongelmallisena pidetään sitä, että suojelualueet keskittyvät Pohjois-Suomeen, sillä valtion omistamaa maata on Pohjois- ja Itä-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Yksityismaiden lunastamiseen tarvitaan paljon rahaa.

Aineettomat ja aineelliset luonnonvarat

Luonnonvarat voidaan jakaa aineettomiin ja aineellisiin sekä uusiutuviin että uusiutumattomiin. Aineettomat luonnonvarat ovat elämys ja kokemusperäisiä. Niitä ovat esimerkiksi metsässä samoilu tai kulttuurimaiseman kauneus. Näiden luonnonvarojen arvoa on mahdotonta mitata rahassa.

Tunnetaanko oman toiminnan vastuu?

Tutkija Heidi Melasniemi-Uutela pohtii, tietävätkö ihmiset oman toimintansa ympäristövaikutuksista. Melasniemi-Uutelan mukaan ihmiset ovat kyllä ympäristömyönteisiä, eivätkä tahallisesti vastuuttomia. Kysymys on myös siitä, että ei tunneta oman toiminnan yhteyksiä ympäristöongelmiin. Etenkin energiankäytön ja ilmastonmuutoksen yhteys on monelle varsin vieras.

Lihantuotanto

Eläinravinnon käyttö on ongelma, jos eläinravinto on tuotettu syöttämällä eläimille ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvituotantoa tai käyttämällä eläinravinnnon tuottamiseen sellasia peltoja, jotka olisivat sopineet ihmisravinnon tuottamiseen

Jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeus on harvinaisuus, josta vain pohjoismaalaiset pääsevät osallisiksi. Jokamiehenoikeus antaa kansalaisille mahdollisuuden käyttää luontoa ja nauttia siitä omistus-ja hallintaoikeudesta riippumatta. Luonnonvarojen käytössä tulee muistaa, että emme ole perineet luontoamme keneltäkään, se on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta.

Elinympäristödirektiivi

Elinympäristödirektiivi määrittelee suojeltavat lajit ja niiden elinympäristöt. Liito-orava on esimerkki lajista, jonka elinympäristö pyritään suojelemaan Natura 2000- ohjelman avulla.

Reduce, reuse, recycle

Kolmen "ärrän" nyrkkisäännöllä (reduce, reuse, recycle) pyritään edistämään kestävää kulutusta ja vähentämään kulutustuotteiden ja hyödykkeiden käyttöä. Ensimmäinen ja luontoystävällisin vaihtoehto on käyttää hyödykkeet uudestaan. Jollei tuotetta voida käyttää uudelleen, pitää se viedä kierrätykseen. Kulutustottumukset ovat muuttuneet rajusti. Nykyään vain 20 % perheen rahoista menee ruokaan. Yli puolet varoista kuluu asumiseen ja liikkumiseen.

Metsästyksen vaikutukset eläinkantoihin

Limingan metsänhoitopiirin toiminnanjohtaja Tapio Järvelin kertoo eläinkantoihin vaikuttavista tekijöistä, esimerkiksi metsästyksestä. Järvelinin mukaan metsästäjät ovat melko aktiivisia luonnonsuojelijoita, sillä ympäristönsuojelu on ehdottomasti metsästäjien etu. Usein elinympäristöllä on suurempi vaikutus eläinkantoihin kuin metsästyksellä. Esimerkiksi metsäkanalintujen kantaan luonnon olosuhteet vaikuttavat enemmän kuin metsästys. Jotta elinympäristöjä voitaisiin suojella, tarvitaan yhteistyötä maanomistajien kanssa. Monet metsästäjät ovatkin myös maanomistajia.

Aktiivinen kansalainen

Miten kansalaiset voivat omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon? Voiko kansalainen vaikuttaa pelkästään äänestämällä vai onko olemassa muitakin vaikuttamisen väyliä? Tutustu kansalaistoiminnan historiaan ja kansalaisvaikuttamisen keinoihin Abitreenien audioiden ja videoiden avulla.

Kansalaistoiminnan historiaa

Filosofian tohtori Aaro Harju selvittää järjestäytyneen kansalaistoiminnan alkuajuuria ja kehitystä. Länsimaisessa yhteiskunnassa Suomi mukaanluettuna järjestäyt kansalaistoiminta sai alkunsa valistuksen ajalla. 1830- luvulla toiminta laajeni. Merkittävin vuosikymmen kansalaistoiminnalle oli 1860-luku, jolloin yleinen yhteiskunnallinen kehitys mahdollisti vapaan yhteisen toiminnan. Poliittiset olot olivat Suomessa vakaammat kuin aikaisemmin, Suomi vaurastui, liikenneolot kehittyivät, kansakoulut perustettiin ja sanomalehdet kehittyivät. 1880-luvulla kansalaistoiminta puhkesi kukoistukseensa.

1900-luvun lopun yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kansalaistoimintaan

Videoleikkeessä filosofian tohtori Aaro Harju kertoo 1980- ja 1990-lukujen yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vaikutuksista kansalaistoimintaan. Isojen järjestöjen jäsenmäärät lähtivät laskuun. Yhteiskuta yksilöllistyi, alettiin muodostaa omia pieniä yhteenliittymiä. Yhtenäiskulttuuri pirstoutui ja myös erilaiset alakulttuurit perustivat omia yhdistyksiä.

Kansalaistottelemattomuus vs. yhteiskuntaan sopeutuminen

Suomalaiselle kansalaistoiminnalle on ominaista nuorten ajaman radikaalin liikkeen vakiintuminen vähitellen yhteiskuntaan, jolloin toiminta saa usein myös yhdistystoiminnallisia piirteitä.

Miksi ihmiset lähtevät mukaan kansalaistoimintaan?

Ihmiset lähtevät mukaan kansalaistoimintaan mukaan halusta auttaa, oppia, vaikuttaa ja saada ystäviä.

Reilun kaupan tuotteiden historiaa

Tutkija Tiina Rättilä kertoo, että Reilun kaupan järjestelmän lähti kehittymään 1970-luvulla. Järjestelmä maksaa köyhien maiden tuottajille tuotteista hinnan, jotka ovat reilusti yli maailmanmarkkinahintojen. Näin pystytään vaikuttamaan köyhien tuottajien elinolosuhteisiin ja työnteon mahdollisuuksiin kehitysmaissa.

Lama-aikana aktivismi hiljaisempaa

Valtiotieteen tohtori Arto Lindholm kertoo, että aktivismi elää lama-aikana yleensä hiljaiseloa. Lama-aikana kansalaisten huomio kiinnittyy pitkälti lamasta selviytymiseen ja sen seurauksiin. Laman loppuvaihe on otollinen hetki yhteiskunnallisille liikkeille.

Kansalaisten vaikutuskeinot julkishallintoon

Kansalaiset voivat vaikuttaa julkishallinnon toimintaan. Päätöksentekoon voi vaikuttaa äänestämällä kunnallisvaaleissa. Vaikuttaa voi myös seuraamalla kunnallista toimintaa ja puuttumalla siihen.

Globaali vaikuttaminen - kansalaisten mahdollisuudet

Yksittäinen suomalainenkin voi vaikuttaa globaaleihin asioihin. Itse asiassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kasvatti vaikuttaa tahtomattaan asioihin, koska jokaisella kulutusvalinnalla on globaali vaikutus. Jos ihminen tahtoo vaikuttaa aktiivisesti, voi olla mukana kansalaistoiminnassa ja toimia poliittisesti muutenkin kuin äänestämällä.

Yksilön vaikutusmahdolisuudet Euroopan parlamentin toimintaan

Dosentti Teija Tiilikainen kertoo, että yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa Euroopan parlamentin toimintaan suomalaisten puolueiden kautta. Europarlamenttiedustajat valitaan puolueiden asettamista ehdokkaista. Yksilöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa suoraan europarlamenttiedustajien kautta. Useat ehdokkaat järjestävät Suomessa omia esittelytilaisuuksiaan.

Euroopan komissiolla velvollisuus kuulla kansalaisjärjestöjä

Dosentti Teija Tiilikainen kertoo, että uuteen perustuslailliseen sopimukseen sisältyy velvoite kuulla kansalaisjärjestöjä unionin lainsäädäntötoiminnassa. Myös euroopplaisten puolueiden asema sopimusjärjestelmässä on kohentunut. Kansalaiseten järjestynyt toiminta ajetaan askel askeleelta sisään sopimujärjestelmään.

Yhteiskuntafilosofeja

Ranskalainen filosofi, naistenmies ja vasemmistoaktivisti Jean-Paul Sartre heijasti professori Tarmo Kunnaksen mukaan ”koko vuosisatamme henkistä olemusta”.Kai Bymanin ohjelma tarkastelee kirjailijan, filosofin ja yhteiskuntakriitikon elämäntyötä.

 Elävä arkisto: Jean-Paul Sartre

Saksalaiset filosofit Arthur Schopenhauer (1788-1860) ja Friedrich Nietzsche (1844-1900) uskoivat tahdonalaiseen elämään.

Elävä arkisto: Arthur Schopenhauer ja Friedrich Nietzsche

Englantilaiset filosofit Thomas Hobbes (1588-1679) ja John Locke (1632-1704) olivat vapauden puolustajia; uuden ajan suuren poliittisen liikkeen, individualisimin edustajia.

Elävä arkisto: Thomas Hobbes ja John Locke

Abitreenit

Kirjoitusten loppuun...

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit