Hyppää pääsisältöön

Arabikevään historiaa maa maalta ja käsite käsitteeltä

Alkuvuodesta 2011 muutoksen tuulet puhalsivat läpi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän. Kansat nousivat kapinaan ja hallitsija toisensa jälkeen kukistui. Mutta mistä arabikevät sai alkunsa ja miten se näyttäytyi eri maissa. Radiosarja Arabikevään historiaa valottaa tapahtumia niin historian saatossa kuin arabikeväänäkin maa maalta ja käsite käsitteeltä.

Toimittaja Seppo Heikkisen koostaman sarjan jokaisessa jaksossa käydään yhden käsitteen tai kysymyksen ja valtion kimppuun. Tarkoituksena on paremmin ymmärtää Euroopan naapurissa sijaitsevien maiden tapahtumia. Jaksoissa kuunnellaan arkistomateriaalia vuosien ajalta ja asiantuntijat taustoittavat tapahtumia.

Osa 1: Tunisia ja mistä arabikevät oikein kumpusi?
Vuoden 2011 kansannousujen myötä tuli käyttöön uusi termi: arabikevät. Ensimmäisessä osassa käsitellään sitä mistä arabikevät oikein kumpusi ja millaisia yhteisiä tekijöitä oli kansannousujen taustalla? Yksittäisistä arabimaista tarkastellaan Tunisiaa, josta kaikki alkoi vallankumouksella vuodenvaihteessa 2010-2011. Ohjelmasta myös selviää miksi Kekkonen kiipesi palmuun. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 2: Algeria ja mitä käsitteellä arabimaat oikein tarkoitetaan?
Toisessa osassa pohditaan mitä moninaisella termillä arabimaat oikein tarkoitetaan ja miten arabimaailma aikanaan oikein syntyi? Arabimaihin kun kuuluu maita niin Pohjois-Afrikasta kuin Lähi-idästäkin. Miksi jotkin maat, kuten Iran ei ole arabimaa. Jaksossa lähemmin tarkastellaan Algerian historiaa ja arabikevään tapahtumia. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen, professori Jaakko Hämeen-Anttila ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 3: Marokko ja mongoli ja -osmanivallan vaikutukset arabimaissa
Kolmannessa osassa hypätään alueen valloittajien mukaan. Miten mongoli- ja osmanivalta vaikuttivat arabialaiseen kulttuuriin? Ja miten arabikulttuurin renessanssi 1800-luvun loppupuolelta eteenpäin tapahtui? Yksittäisistä arabimaista on tarkasteluvuorossa Marokko. Haastateltavina professori Jaakko Hämeen-Anttila ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 4: Libya ja arabisosialismi
Mitä oli useissa maissa, kuten Egyptissä, Syyriassa ja Libanonissa valloilla ollut arabisosialismi? Käsite lujitti osaa arabimaista yhteen, mutta ajoi joitakin kauemmas. Tarkemmin jaksossa tarkastellaan Libyaa, jonka historian samankaltaisuus naapurimaihinsa nähden muuttui 1900-luvulla. Ohjelma on tehty ennen Libyan pitkäaikaisen diktaattorin Muammar Gaddafin kuolemaa. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 5: Egypti ja mikä yhdistää arabimaita?
Viidennessä jaksossa pohditaan mikä ylipäätänsä yhdistää arabimaita. Kielet vaihtelevat maasta toiseen, mutta jotain samaa on. Alueen kansat eroavat geneettisestikin toisistaan. Löytyykö vastaus uskonnosta? Jaksossa tarkastellaan Egyptin, tuon Pohjois-Afrikan suurvallan historiaa ja vallankumousta arabikevään aikana. Egyptin sijainti on aina taannut sille tärkeän osan maailmanpolitiikassa. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 6: Jemen ja naisen asema
Arabimaiden yhteiskuntarakenne eroaa suomalaisesta. Arabikevään historiaa sarjan kuudennessa osassa pohditaan minkälainen arabimaiden yhteiskuntarakenne on, ovatko ne samanlaisia kaikissa maissa ja mikä on naisen asema. Yksittäisistä arabimaista on tarkasteluvuorossa Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaisteva Jemen. Haastateltavina akatemiatutkija Susanne Dahlgren ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 7: Saudi-Arabia ja miten islam syntyi?
Sarjan toiseksi viimeisessä osassa käsitellään todella laajaa aihetta. Miten ja miksi islam syntyi? Aihepiiriä käsiteltäessä päästään myös eurooppalaisen sivistyksen syntyperille ja ymmärtämään paremmin maailmanhistoriaa. Ohjelmassa myös syvennytään öljyn suurvaltaan Saudi-Arabiaan. Miten siitä tuli niin rikas ja mikä on sen asema arabimaailmassa. Haastateltavina akatemiatutkija Susanne Dahlgren ja professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Osa 8: Libanon, Syyria ja Jordania

Ohjelman viimeisessä osassa päädytään sotaisaan Lähi-itään ja paneudutaan naapurivaltioiden Syyrian, Jordanian ja Libanonin historiaan. Maat ovat sotineet rinta rinnan ja toisiaan vastaan, mutta mitä yhteistä mailla on ja mitä arabikevät toi tullessaan näihin maihin. Siitä otetaan selvää Suomen Lähi-idän instituutin johtajan Ari Kerkkäsen johdolla.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.