Hyppää pääsisältöön

Arabikevään historiaa maa maalta ja käsite käsitteeltä

Alkuvuodesta 2011 muutoksen tuulet puhalsivat läpi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän. Kansat nousivat kapinaan ja hallitsija toisensa jälkeen kukistui. Mutta mistä arabikevät sai alkunsa ja miten se näyttäytyi eri maissa. Radiosarja Arabikevään historiaa valottaa tapahtumia niin historian saatossa kuin arabikeväänäkin maa maalta ja käsite käsitteeltä.

Toimittaja Seppo Heikkisen koostaman sarjan jokaisessa jaksossa käydään yhden käsitteen tai kysymyksen ja valtion kimppuun. Tarkoituksena on paremmin ymmärtää Euroopan naapurissa sijaitsevien maiden tapahtumia. Jaksoissa kuunnellaan arkistomateriaalia vuosien ajalta ja asiantuntijat taustoittavat tapahtumia.

Osa 1: Tunisia ja mistä arabikevät oikein kumpusi?
Vuoden 2011 kansannousujen myötä tuli käyttöön uusi termi: arabikevät. Ensimmäisessä osassa käsitellään sitä mistä arabikevät oikein kumpusi ja millaisia yhteisiä tekijöitä oli kansannousujen taustalla? Yksittäisistä arabimaista tarkastellaan Tunisiaa, josta kaikki alkoi vallankumouksella vuodenvaihteessa 2010-2011. Ohjelmasta myös selviää miksi Kekkonen kiipesi palmuun. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 2: Algeria ja mitä käsitteellä arabimaat oikein tarkoitetaan?
Toisessa osassa pohditaan mitä moninaisella termillä arabimaat oikein tarkoitetaan ja miten arabimaailma aikanaan oikein syntyi? Arabimaihin kun kuuluu maita niin Pohjois-Afrikasta kuin Lähi-idästäkin. Miksi jotkin maat, kuten Iran ei ole arabimaa. Jaksossa lähemmin tarkastellaan Algerian historiaa ja arabikevään tapahtumia. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen, professori Jaakko Hämeen-Anttila ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 3: Marokko ja mongoli ja -osmanivallan vaikutukset arabimaissa
Kolmannessa osassa hypätään alueen valloittajien mukaan. Miten mongoli- ja osmanivalta vaikuttivat arabialaiseen kulttuuriin? Ja miten arabikulttuurin renessanssi 1800-luvun loppupuolelta eteenpäin tapahtui? Yksittäisistä arabimaista on tarkasteluvuorossa Marokko. Haastateltavina professori Jaakko Hämeen-Anttila ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 4: Libya ja arabisosialismi
Mitä oli useissa maissa, kuten Egyptissä, Syyriassa ja Libanonissa valloilla ollut arabisosialismi? Käsite lujitti osaa arabimaista yhteen, mutta ajoi joitakin kauemmas. Tarkemmin jaksossa tarkastellaan Libyaa, jonka historian samankaltaisuus naapurimaihinsa nähden muuttui 1900-luvulla. Ohjelma on tehty ennen Libyan pitkäaikaisen diktaattorin Muammar Gaddafin kuolemaa. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 5: Egypti ja mikä yhdistää arabimaita?
Viidennessä jaksossa pohditaan mikä ylipäätänsä yhdistää arabimaita. Kielet vaihtelevat maasta toiseen, mutta jotain samaa on. Alueen kansat eroavat geneettisestikin toisistaan. Löytyykö vastaus uskonnosta? Jaksossa tarkastellaan Egyptin, tuon Pohjois-Afrikan suurvallan historiaa ja vallankumousta arabikevään aikana. Egyptin sijainti on aina taannut sille tärkeän osan maailmanpolitiikassa. Haastateltavina dosentti Pertti Multanen ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 6: Jemen ja naisen asema
Arabimaiden yhteiskuntarakenne eroaa suomalaisesta. Arabikevään historiaa sarjan kuudennessa osassa pohditaan minkälainen arabimaiden yhteiskuntarakenne on, ovatko ne samanlaisia kaikissa maissa ja mikä on naisen asema. Yksittäisistä arabimaista on tarkasteluvuorossa Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaisteva Jemen. Haastateltavina akatemiatutkija Susanne Dahlgren ja professori Tuomo Melasuo.

Osa 7: Saudi-Arabia ja miten islam syntyi?
Sarjan toiseksi viimeisessä osassa käsitellään todella laajaa aihetta. Miten ja miksi islam syntyi? Aihepiiriä käsiteltäessä päästään myös eurooppalaisen sivistyksen syntyperille ja ymmärtämään paremmin maailmanhistoriaa. Ohjelmassa myös syvennytään öljyn suurvaltaan Saudi-Arabiaan. Miten siitä tuli niin rikas ja mikä on sen asema arabimaailmassa. Haastateltavina akatemiatutkija Susanne Dahlgren ja professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Osa 8: Libanon, Syyria ja Jordania

Ohjelman viimeisessä osassa päädytään sotaisaan Lähi-itään ja paneudutaan naapurivaltioiden Syyrian, Jordanian ja Libanonin historiaan. Maat ovat sotineet rinta rinnan ja toisiaan vastaan, mutta mitä yhteistä mailla on ja mitä arabikevät toi tullessaan näihin maihin. Siitä otetaan selvää Suomen Lähi-idän instituutin johtajan Ari Kerkkäsen johdolla.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto