Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Psykologia pääkuva

Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta

Motivaatio tarkoittaa motiivien eli toiminnan psyykkisten syiden summaa. Ihmiset elävät jatkuvasti erilaisten motiivien ristipaineessa, jossa päätökset toiminnasta on tehtävä: valitsisinko sen, mikä olisi hauskaa vai sen, mikä olisi hyödyllistä? Myös tunnekokemukset ja -ilmaukset ovat aikuisilla ihmisillä ainakin tiettyyn rajaan asti päättelyn ja kognitioiden säätelemiä.

Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa. Onko artikkelissa mielestäsi parannettavaa? Mitä haluaisit muutettavan? Meilaa osoitteeseen abitreenit@yle.fi. Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita!

Viimeisten kymmenen vuoden aikana psykologia on tietyllä tavalla palannut juurilleen, kun tajunnan ja tietoisuuden tutkimus on uudelleen noussut valokeilaan. Filosofien ja psykologien lisäksi tietoisuus kiinnostaa nyt myös esimerkiksi aivotutkijoita. Mitä tietoisuudella sitten oikeastaan ymmärretään?

Tietoisuuden olemukselle on ensisijaisen tärkeää sen elämyksellisyys. Vain tietoisuuden omaavista olioista tuntuu joltakin olla olemassa: tietoiset oliot voivat tavoitella asioita, tuntea ja tunnistaa tunteitaan. Tietoisuus omasta ajattelusta mahdollistaa myös sen kriittisen tarkastelun ja itsensä kehittämisen.

Tunnekokemukset ja -ilmaukset ovat aikuisilla ihmisillä ainakin tiettyyn rajaan asti päättelyn ja kognitioiden säätelemiä. Tunteet ovat tärkeitä esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta. Tunneäly-käsite viittaa juuri tähän; ihmisellä tulee olla kyky samaistua toisen ihmisen asemaan ja tunnistaa, miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

Ihmiset elävät jatkuvasti erilaisten motiivien ristipaineessa, jossa päätökset toiminnasta on tehtävä: Menenkö elokuviin, mikä olisi hauskaa vai teenkö läksyt, mikä olisi hyödyllistä? Motivaatio tarkoittaa motiivien eli toiminnan psyykkisten syiden summaa.

Muistin monta tasoa

Aivoissa on useita eri muistijärjestelmiä. Implisiittinen muisti on tiedostamatonta muistamista. Eksplisiittinen muisti on selvästi tiedostettavissa. Eksplisiittiseen muistamiseen liittyy subjektiivisia elämyksiä. Asiamuisti ja tapahtumamuisti ovat pitkäkestoisia. Lyhytkestoinen muisti eli työmuisti taas holehtii siitä, että alamme unohtaa asioita, ellemme pidä niitä erikseen mielessä.

Tajunta ja tietoisuus

Tajunta ja tietoisuus ovat esiintyneet psykologian kentässä vaihtelevasti. 1800-luvun lopussa psykologian irtautuessa omaksi tieteenalakseen kiinnostus subjektiivisiin tajunnanilmiöihin oli keskeistä. Behaviorismi ja kognitiotiede keskittyivät vain ulkoiseen käyttäytymiseen, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana kiinnostus tajunnan ja tietoisuuden olemukseen on taas herännyt.

Tunteet ja elimistö

Tunteiden avulla ihminen pystyy hallitsemaan omaa ruumistaan ja sen elintoimintoja. Voimakkaat pelon tunteet, ahdistus tai pitkään jatkunut masennus kalvavat ihmistä ja muuttavat elintoimintoja. Monimutkainen välitysmekanismi säätelee ihmisen elimistön ja aivojen toimintaa. Sitä ei tunneta kovin hyvin, mutta tunteet ovat kuitenkin usein jollain lailla yhteydessä ruumiillisiin oireisiin.

Tunteet ovat ihmisen tietoisuuden perusta

Perinteisesti tunteita ei ole nähty yhtä tärkeinä kuin ihmisen päättelyä, ajattelua ja loogisuutta. Tunteet ovat kuitenkin ihmisen tietoisuuden perusta. Ilman tunteita ihminen ei tule toimeen. Ihmisen tulee kyetä sosiaaliseen vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa.

Aleksitymia eli vaikeus kuvailla tunne-elämää

Aleksitymia käsitteenä juontaa juurensa psykoanalyysiin ja se tunnettiin jo 60-70-luvuilla. Käsite tarkoittaa vaikeutta kuvailla ja kokea tunne-elämää. Ilmiön yleisyyttä ei tarkkaan tunneta, mutta väestötutkimusten perusteella arvioidaan n. 13% suomalaisista kärsivän siitä. Aleksitymian syntyä ei tunneta.

Elekieli

Naisten ja miesten elekieli eroavat toisistaan, naiset esimerkiksi hymyilevät herkemmin kuin miehet. Hymyllä osoitetaan mieltymyksen tunnetta, mutta sillä voidaan myös peitellä mutia tunnetiloja. Katso, mitä tunnetiloja elekielellä ilmaistaan ja mitä sanaton viestintä paljastaa ihmisen tunteista.

Sukupuolierot

On todettu, että naiset hymyilevät, nauravat ja vastaavat toisten ihmisten hymyyn herkemmin kuin miehet. Miesten hymyilemisen on todettu olevan enemmän kulttuurisidonnaista. Kiinteän katseen ylläpitäminen keskustelutilanteessa osoittaa katselijan aitoa kiinnostusta toiseen ihmiseen.

Hymy

Hymy osoittaa tavallisesti mieltymyksen tunnetta. On kuitenkin huomioitava, että myös hymyilemättä jättäminen on vahva viesti. Hymy voi toimia myös tunteen peittelyilmeenä. Ilmeiden käyttötavat vaihtelevat kulttuureittain.

Katse

Katseen viesti voidaan tulkita usealla eri tavalla. Keskustelutilanteessa katse on usein aktiivinen. Passiiviseen katseluun ei liity keskittymistä tai kiinnostuksen osoitusta toiseen osapuoleen. Sosiaalinen katse toteutuu tilanteessa, jossa yksi ihminen puhuu suurelle ryhmälle. Katse on keskittynyt, mutta sitä ei ole suunnattu yksin kehenkään kuuntelijaan.

Sanaton viestintä

Valtaosa ihmisen sanattomasta viestinnästä tapahtuu kasvojen ilmeiden ja katseen välityksellä. Silmien kontrolli ei ole ihmisellä mahdollista. Niinpä tunteet, kuten suru, ilo, mielihyvä ja pettymys, näkyvät välittömästi ihmisen silmistä ja kasvojen ilmeistä.

Hypnoosi

Yksilöiden herkkyys reagoida suggestioon vaihtelee. Suggestiot voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: ideomotoriset suggestiot, haastesuggestiot ja kognitiiviset suggestiot. Kognitiivisessa suggestiossa vaikutetaan yksilön muistiin, ajatteluun tai havainnointiin luomalla yksilölle hallusinaatioita. Kognitiivinen suggestio onnistuu kuitenkin vain pienellä osalla ihmisiä. Hypnoosi on hyvä työkalu terapeuteille ja lääkäreille.

Hypnoosi on ilmiönä ikivanha. Kuitenkin hypnoosin keksijänä pidetään itävaltalaista lääkäriä, poliitikkoa ja taiteilijaa Franz Mesmeriä. Hän käytti ensimmäisenä hypnoosia 1700-luvulla ja kutsui sitä animaaliseksi magnetismiksi. Myös Freud on käyttänyt hypnoosia. Hypnoosin onnistuminen riippuu ensisijaisesti hypnotisoitavasta henkilöstä.

  • 2019 syksy: psykologia

    Lukion psykologian yo-kokeet.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit