Hyppää pääsisältöön

Naisen tie itsenäiseksi ei ollut helppoudella siloteltu

Naisen rooli on ollut usein yksipuolinen ja ahdas. Yhteiskunta on sallinut naiselle vain yhden paikan, jossa vaikuttaa: kodin. Kapinoivat ja tilaa vaativat naiset on leimattu jopa hysteerikoiksi. Tutkija Anna Kortelainen on perehtynyt länsimaisen naisen historiaan 1800-luvulta tähän päivään. Erilaiset kohtalot kuten L. Onervan epäsovinnainen elämä tai Edelfeltin vaimon tragedia piirtävät kuvaa naisen roolista, siitä mikä on ollut hyväksyttävää ja mikä ei.

Naisen paikka oli pitkään kotona. Monipuolisempaa ja itsenäisempää roolia tavoittelevien tie ei ollut helppo, sillä he joutuivat törmäyskurssille vallitsevien normien ja miesten hallitseman maailman kanssa.

Naisia, jotka tavoittelivat yliopistouraa tai bisneselämää, saatettiin kutsua kolmanneksi sukupuoleksi. Heitä pidettiin luonnonoikkuina, joilla oli miehen aivot naisen ruumiissa. Osa naispuolisista tieteilijöistä pohti jopa itsekin, ovatko he oikeita naisia, koska tekivät töitä aivoillaan, kuvailee tutkija Anna Kortelainen yllä olevassa Punainen lanka -ohjelmassa.

Vielä 1900-luvun alkuun asti naisten täytyi anoa vapautusta sukupuolestaan päästäkseen akateemiselle uralle.

Samoihin aikoihin kun naiset Euroopassa ja Amerikassa ryhtyivät 1900-luvun alussa vaatimaan oikeuksiaan, hysteriasta tuli yleinen diagnoosi.

Hysteria, sairaus, saattoi olla ainut pakokeino yhteiskunnan kapeasti muotista.

Kortelainen haluaa erottaa hysterian sairaudesta, hänen mukaansa se on ilmiö, joka on vaihtanut muotoaan aikakausittain ja jonka avulla on käytetty valtaa naisiin. Hän pitää hysteriaa terveenä reaktiona ahtaassa maailmassa, "se oli avunhuuto, katsokaa minua ja ottakaa minut vakavasti", hän luonnehtii. Hysteria, sairaus, saattoi olla ainut pakokeino yhteiskunnan kapeasti muotista.

Hysteerikkojen tarinat ovat moninaisia, moni työväenluokan hysteerikoista olivat seksuaalisesti hyväksikäytettyjä. Oirehtiessaan heille tehdyistä vääryyksistä he saivat hullun leiman. Osa taas leimattiin hysteerikoksi hyvinkin helposti. Hysteriaan kuuluvien oireiden kirjo oli laaja, hengenahdistuksesta seksuaaliseen haluttomuuteen.

Hysteerinen, "tilaa vievä", nainen herätti mieslääkäreissä aggressioita, kertoo Kortelainen. Hysterian hoito oli usein naista alentavaa. Potilaat joutuivat mm. arveluttavien gynekologisten operaatioiden kohteiksi ja joskus heitä esiteltiin kuin näyttelyeläimiä. Yksi kuuluisimmasta hoitoloista oli Salbetrierin mielisairaala Ranskassa. Miestutkijoille Freudia myöten järjestettiin esityksiä, joissa naisia yllytettiin käyttäytymään hysteerisesti. Yleisönä oli myös muita kuin tutkijoita ja mm. suomalaistaiteilija Albert Edelfelt vieraili klinikan näytöksissä.

Sattuvasti myös Edelfeltin oman vaimon kohtalona oli ajautua hysteerikoksi. Kortelainen on tutkinut Edelfeltin vaimon Ellan de la Chapellen tragediaa. Elämä menestyvän taiteilijan rinnalla, ei ollut hohdokasta. Ellan oli haaveillut aivan toisenlaisesta elämästä. Hän suunnitteli lähtevänsä Sveitsiin opiskelemaan luonnontieteitä ja matematiikkaa, mutta mm. Ellanin äiti esti sen sairastumalla ja vaatimalla tytärtään jäämään avukseen ja menemään naimisiin. Kun Ellan sai lapsen, palasi Edelfelt Pariisiin jatkamaan taiteilija- ja poikamieselämää. Ellan ei koskaan hyväksynyt liittoonsa kätkeytyvää kaksinaismoralismia ja kärsi roolistaan. Hän joutui sairaalahoitoon masennuksensa vuoksi, diagnoosina oli tosin, mikäpä muukaan, kuin hysteria.

Kortelaisen laajalti tutkiman runoilijan L. Onervan kautta hahmottuu puolestaan täysin toisenlainen naiskohtalo. Akateemisen naistaiteilijan tie ei ollut helppo ja Onervankin elämää sävytti toisinaan epätoivo. Onerva oli syntynyt 1882, mutta edusti aatteiltaan pikemminkin 2000-luvun naista. Akateemisen uran tavoittelu, itsenäisyys, useat miessuhteet ja lapsettomuus oli poikkeuksellinen tie 1900-luvun Suomessa, jota hallitsivat miehet.

Tietolaatikko

Hysterian ajateltiin alunperin johtuvat kohdun häiriöistä. Hippokrates ei käyttänyt nimitystä hysteria, mutta kuvaili kirjoituksissaan oireita, jotka johtuvat kohdun liikkeistä, sen tullessa kuivaksi ja kevyeksi. Yhtenä hoitosuosituksena oli yhdyntä, sillä sen nähtiin lisäävään kosteutta ja verenkiertoa. Teoria vaeltavasta kohdusta säilyi Eurooppalaisessa lääketieteessä vuosisatoja.

1800-luvun puolivälin tienoilla hysterialla tarkoitettiin seksuaalista toimintahäiriöitä ja tyypillisenä hoitona oli potilaan genitaalialueiden hierominen ja myöhemmin vibraattorien käyttö orgasmin aikaansaamiseksi.

1800-luvun loppupuolella Jean-Martin Charcot ja Sigmund Freudin tutkimukset muuttivat käsitystä hysteriasta. Hysteriaa ryhdyttiin pitämään psyykkisistä syistä johtuvana mielen sairautena.

(Lähde: Wikipedia)

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.