Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Terveystieto pääkuva

Nuoret, terveys ja arkielämä

Kurssi syventää terveystiedon ensimmäisellä kurssilla opiskeltuja asioita. Tarkastelussa ovat terveysongelmia selittävät kulttuuriset, psykologiset ja yhteiskunnalliset ilmiöt ja niiden tulkinnat. Kurssilla perehdytään myös käsitykseen itsestä ja muista. Terveyden ylläpitoon liittyvä vastuullisuus korostuu.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaan kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta
  • osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
  • osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
  • osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja.

Ihmisen persoonallisuus ei muodostu vain luonteenpiirteistä. Se on dynaaminen kokonaisuus, johon liittyvät myös tunteemme, motiivimme, arvomme ja tavoitteemme. Itsetuntemus onkin näiden sekä itselle tunnusomaisten piirteiden tiedostamista ja tämän kautta itsensä ymmärtämistä. Itsetuntemukseen kuuluu myös oman fyysisen (ulkonäkö ja fyysiset voimavarat) ja sosiaalisen (kyky olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa) puolen tunteminen. Myös henkilöhistoriamme, erilaiset tapahtumat ja kokemukset, ovat muokanneet meitä ja vaikuttavat toimintaamme.

Vastuulliset vanhemmat ovat avainasemassa lapsen kehityksen ja turvallisuuden kannalta. Lapsen hyvinvointi muodostuu hyvistä ihmissuhteista ja läheisyydestä, aikuisen kiireettömästä läsnäolosta, enemmän kuin materiaalisesta hyvästä tai jatkuvasta virikkeiden tulvasta.

Ihmisillä on monenlaisia tapoja selvitä pahasta olosta. Joku lähtee luontoon kävelemään, joku nukkuu, joku uppoutuu kirjaan, joku menee elokuviin, joku juo. Jotkut omaksumistamme selviytymiskeinoista voivat synnyttää riippuvuutta. Riippuvuus ei välttämättä ole paha asia, voimme olla riippuvaisia esimerkiksi lähimmäisistämme. Ongelmaksi riippuvuus muodostuu silloin, kun se alkaa häiritä muita elämän alueita.

Persoonallisuus, temperamentti ja minäkäsitys

Ihmisen persoonallisuus ei muodostu vain luonteenpiirteistä. Se on dynaaminen kokonaisuus, johon liittyvät myös tunteemme, motiivimme, arvomme ja tavoitteemme. Itsetuntemus onkin näiden sekä itselle tunnusomaisten piirteiden tiedostamista ja tämän kautta itsensä ymmärtämistä.

Mitä persoonallisuus on?

Psykologisesta näkökulmasta katsottuna ihmisen persoonallisuuden määrittelyssä on kyse monimutkaisesta asiasta. Psykologit ajattelevat, että ihmisen persoonallisuudella on prosessiluonne. Se koostuu ihmisen tunteista, ajattelusta, motiiveista ja tarpeista. Ihmisen persoonallisuudesta on monenlaisia teorioita ja näkemyksiä.

Psykoterapeutin mukaan persoonan kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, emmekä koskaan saa kaikkia toiveitamme tyydytettyä.

Synnynnäinen temperamentti määrää miten ihminen suhtautuu uusiin asioihin.

Temperamentti on pysyvä ominaisuus ja taipumus esimerkiksi ärtymykseen säilyy läpi elämän. Selitys perheen lapsien luonteiden erilaisuuteen löytyy temperamentista.

Ihmisten tapa tehdä asioita kertoo temperamentista. Temperamentillä on fysiologinen ja biologinen puolensa ja sanotaankin, että temperamentti on persoonan biologinen ydin. Temperamentti on synnynnäinen piirre ja yhdessä kasvatuksen kanssa se muodostaa persoonallisuuden.

 

Tunteet

Tunteet ovat ihmisen tietoisuuden perusta. Ne mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen ihmisten välillä.

Lapsuus ja murrosikä

Murrosiän myrskyjä ei kohdata turhaan, vaan ne ovat aikuiseksi kasvamisen edellytys. Vastuulliset vanhemmat ovat avainasemassa lapsen kehityksen ja turvallisuuden kannalta. Lapsen hyvinvointi muodostuu hyvistä ihmissuhteista ja läheisyydestä sekä aikuisen kiireettömästä läsnäolosta.

 

Lasten sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä jo kaksi vuotiaana ja lopullinen tiedostus tapahtuu kun lapsi ymmärtää sukupuolen pysyvyyden.

Psykologian tohtori Anu Mustonen kertoo nuoren rakentavan omaa identiteettiään peilaamalla omaa minuuttaan, ajatteluaan ja tekemisiään muihin. Myös media toimii minän peilinä.

Kouluikäiset lapset pelaavat yhdessä tietokonepelejä tai katsovat televisiota yhdessä. Psykologian tohtori Anu Mustonen on havainnut, että kouluiässä on erittäin tärkeä tuntea ja tietää mitä mediassa tapahtuu.

Anu Mustonen kertoo yli 12-vuotiaiden nuorten hakevan voimia esikuvista ja sankareista silloin kun heidän minäkuvansa rakentaminen on aivan alussa.

Psykologian tohtori Anu Mustonen kertoo leikki-ikäisten lasten sukupuolirooleista ja miten media vastaa lasten tarpeisiin samaistua erilaisiin rooleihin.

Sampsa ja Nina Vuorio kertovat, millainen murrosikäinen on heidän näkökulmastaan katsottuna

Nina Vuorio kertoo, kuinka murrosikäisen käyttäytyminen välillä herättää vanhemmassa suurtakin ärtymystä. Murrosikäinen nuori saattaa yrittää ärsyttää vanhempiaan tahallaan nauttien tilanteesta.

Murrosikä loppuu vasta parikymppisenä. Aikuisen pitää tarjota nuorelle turvallinen vastus, jota vastaan kapinoida ja koetella voimiaan ja tahtoaan, sanoo propfessori Veikko Aalberg.

[ ]

Vanhemmuus

Isän ja äidin roolit perheessä ovat olleet aikaisemmin selkeästi erilaisia. Äidit ovat olleet enemmän läsnä lastensa arjessa kuin isät. Äitien koulutustason nousu, lisääntynyt työssäkäynti sekä tasa-arvokysymysten nouseminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat kuitenkin muuttaneet äidin roolia ja samalla isän roolia on alettu kyseenalaistaa. Samalla kun isän ja äidin roolijako on muuttumassa, myös isyys ja äitiys voivat olla hyvin erilaisia kokemuksia.

Vanhemmuus

Kasvatustieteen tohtori isyystutkija Jouko Huttunen kertoo, että perinteinen isyys on hajonnut kahteen suuntaan. On olemassa entistä huonompia isiä verrattuna vanhaan aikaan ja toisaalta entistä parempia isiä. Toisaalta koko isyyden käsite on hajoamassa ja on sen vuoksi hankalasti hallittavissa.

Kasvatustieteen tohtori isyystutkija Jouko Huttunen kertoo, että huonolla isyydellä tarkoitetaan sitoutumattomuutta tai sitoutumisen köyhyyttä isyyteen.

Kasvatustieteen tohtori, isyystutkija Jouko Huttunen pohtii hoivaisyyden toteuttamisen mahdollisuuksia käytännön elämässä ja mitä vaikutuksia hoivaisyydellä olisi yhteiskuntaan.

Kasvatustieteen tohtori isyystutkija Jouko Huttusen mukaan ei riitä, että muutamme käsityksiä isyydestä ja yritämme opastaa nuoria isiä hoivaavaan isyyteen. Tarvitaan myös hoivaavan äitiyden ideologian romuttamista.

Kasvatustieteen tohtori, isyystutkija Jouko Huttunen pohtii hoivaisyyden toteuttamisen mahdollisuuksia käytännön elämässä ja mitä vaikutuksia hoivaisyydellä olisi yhteiskuntaan.

Kasvatustieteen maisteri Minna Kelhä tutkii äitiyden asettumisesta naisen elämänkulkuun. Hän tutkii äitien ja naisten valintoja ja valintojen syitä sekä äitiydestä käytyä keskustelua mediassa.

Kasvatustieteen maisteri Minna Kelhä kertoo, että mediassa nuoriin äiteihin suhtaudutaan usein ongelmalähtöisesti ja heihin liitetään jopa syrjäytymistä. Minna Kelhän tutkimuksessa nuoresta äitiydestä välittyy kuitenkin myönteinen kuva.

Kasvatustieteen maisteri Minna Kelhä kertoo, että Internetissä käydään paljon keskustelua äitydestä: kotiäitiys vai palkkatyöäitiys, nuori äitiys vai varttunut äitiys. Aiheesta syntyy mielenkiintoista keskustelua siitä, kenen esittämä paras on lapselle parasta.

Jaettu vanhemmuus tarkoittaa lasten kanssa vietetyn ajan jakamista, ei kotiin littyvien askareiden jakamista. Vanhemmuuden jakamisen tulisi olla arjessa jollakin tavalla tasasuhtaista. Se, milloin molemmat puolisot kokevat jakavansa vanhemmuuden tasapuolisesti, on perhekohtainen asia.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen yliasistentti Kirsi Pohjola kehottaa aikuisia seuraamaan lasten mediankäyttöä. Kyse on samasta perusvanhemmuusta, eli läsnäolosta lapsen arjessa.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen yliasistentti Kirsi Pohjola kertoo, että lasten mediankäyttö vaatii vanhemmilta tarkkaavaisuutta ja läsnäoloa.

Vanhemmat ja ammattikasvattajat

Siuntiossa koulun vanhempainilta päättyi taannoin käsirysyyn. Näinkö tulehtuneita ovat kotien ja koulujen välit? Opettajilta tulee viestiä, että vanhemmat vaativat yhä enemmän. Vanhemmilta tulee viestiä, että kasvatuksesta olisi mukava tehdä yhteisempi asia. Miten yhteistyön saisi paremmin kukkimaan? Kuinka tiivistä yhteistyön pitäisi olla?

Psykologian professori Maarit Alasuutari kertoo, että vastuukysymykset ammattikasvattajien ja vanhempien yhteistyössä voivat joskus mietityttää.

Ruoan terveydellisyys ja eettisyys

Syöminen sisältää paljon erilaisia ulottuvuuksia, joista terveellisen ravinnon ja oikean ruokavalion korostaminen on vain yksi osa. Emme syö vain pitääksemme itsemme hengissä, vaan ruokkiaksemme myös mieltämme. Se mitä syömme, on henkilökohtainen valinta. Ruokavalion noudattaminen saattaa olla jonkin sairauden vuoksi välttämätöntä, mutta myös vapaaehtoinen valinta ja tärkeä osa omaa identiteettiä. Ruoka voi olla myös eettinen valinta.

Hyvä syöminen sisältää paljon erilaisia ulottuvuuksia. Ei ole pelkästään kysymys siitä, että syödään terveellisesti. Hyvä syöminen saattaa sisältää ajatuksen esimerkiksi eettisesti kestävästä syömisestä; pidetään tärkeänä sitä, että ruoka on tuotettu kestävällä tavalla. Voidaan korostaa myös sitä, että syödään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Itse tehtyä ruokaa taas voidaan ajatella eräänlaisena lahjana, konkreettisena rakkaudenosoituksena läheiselle ihmiselle.

Agroekologian professori Juha Helenius kertoo lihantuotannon ongelmista sekä kestävästä lihantuotannosta.

Limingan metsänhoitopiirin toiminnanjohtaja Tapio Järvelin kertoo eläinkantoihin vaikuttavista tekijöistä, esimerkiksi metsästyksestä. Järvelinin mukaan metsästäjät ovat melko aktiivisia luonnonsuojelijoita, sillä ympäristönsuojelu on ehdottomasti metsästäjien etu. Usein elinympäristöllä on suurempi vaikutus eläinkantoihin kuin metsästyksellä.

Tehoviljelyllä tarkoitetaan sellaista tuotantotapaa, jossa ensisijaista on sadon määrä. Tehoviljelyllä saadaan aikaan ylituotantoa. Ylituotanto tarkoittaa, että paikallisesti tuotetaan ylimääriä, esim. omaan kulutukseen nähden liikaa ruokaa. Ylijäämä taas on myytävä halvalla maailman markkinoille.

 

Syömisen ilo

Mitä on syömisen ilo? Hauska ja hyvä syöminen on sivuutettu ja on tutkittu vain sairasta tai huipputerveellistä syömistä, toteaa Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti.

Terveysongelmat ja riippuvuudet

Ihmisillä on monenlaisia tapoja selvitä pahasta olosta. Joku lähtee luontoon kävelemään, joku nukkuu, joku uppoutuu kirjaan, joku menee elokuviin, joku juo. Jotkut omaksumistamme selviytymiskeinoista voivat synnyttää riippuvuutta. Riippuvuus ei välttämättä ole paha asia, voimme olla riippuvaisia esimerkiksi lähimmäisistämme. Ongelmaksi riippuvuus muodostuu silloin, kun se alkaa häiritä muita elämän alueita. Riippuvuus ei ole pelkästään yksilön ongelma. Riippuvuuksia voidaan tarkastella myös sen mukaan, kuinka hyväksyttyjä ne ovat yhteiskunnassa ja lähiympäristössä.

Elokuva Reindeer Spotting on virittänyt jälleen kiivaan keskustelun huumeista ja huumevalistuksesta. Koska käyttö on kriminalisoitu, huumeet pysyvät suurimmalle osalla suomalaisista lähes näkymättömissä. Kannabis ja ns. bilehuumeet ovat silti tuttuja yllättävän monille nuorille, vaikka suhtautuminen huumeisiin nykyään onkin tuomitsevampaa kuin aikaisemmin. Jahtaammeko kärpästä vai härkästä - mikä on huumetilanne Suomessa? Mikä on parasta huumevalistusta, pelottelu vai tiedon jakaminen? Mikä merkitys on esikuvilla ja viihdeteollisuudella? Vieraana Reindeer Spottingin tuottaja Oskari Huttu, Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Jukka Riipinen ja tutkija Mikko Salasuo.

Jo tunnettujen aineriippuvuuksien - tupakan, alkoholin ja huumeiden - rinnalle on ilmaantunut toiminnallisia riippuvuuksia: uhkapelaaminen, seksiriippuvuus, buliminen syöminen, pakonomainen liikunta, ostovimma tai muu vastaava nopeaa tyydytystä tuottava toiminta. Ongelmallista on, että monista hetkellistä nautintoa tuottavista aineista tai toiminnasta seuraa pitkä krapulan kaltainen tila. Yhteiskuntaan on vaikea päästä kiinni ilman riippuvuuksien aiheuttamaa turvattua oloa.

Tunteiden avulla ihminen pystyy hallitsemaan omaa ruumistaan ja sen elintoimintoja. Voimakkaat pelon tunteet, ahdistus tai pitkään jatkunut masennus kalvavat ihmistä ja muuttavat elintoimintoja. Monimutkainen välitysmekanismi säätelee ihmisen elimistön ja aivojen toimintaa. Sitä ei tunneta kovin hyvin, mutta Markku Hyypän mukaan tunteet ovat kuitenkin usein jollain lailla yhteydessä ruumiillisiin oireisiin

Lapset ovat ahmijoita, he lukevat, katsovat televisiota ja pelaavat paljon. Ilmiö menee kuitekin pikkuhiljaa ohi, kun murrosiässä kaverit ja seurustelu alkavat kiinnosta. Varsinaisesta riippuvuudesta voidaan puhua murroiän jälkeen. Jos pelaaminen jää päälle ja sosiaalinen vuorovaikutus on kapeaa, eikä ole muita harrastuksia tai koulunkäynti, nukkuminen ja syöminen unohtuvat, voidaan puhua riippuvuudesta. Riippuvuuteen liittyy myös kaikki muu netin käyttö, ei vain pelaaminen.

  • 2020 syksy: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 syksy: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 kevät: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Terveystiedon ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.