Persoona on dynaaminen käsite: ihmisen tunteet, motiivit, arvot ja tavoitteet saavat ihmisen ajattelemaan asioista tietyllä tavalla ja ennen kaikkea toimimaan tietyllä tavalla. Persoonallisuus on myös ihmisen fyysisten, sosiaalisten ja psyykkisten toimintojen ainutkertainen kokonaisuus. Hyvin monenlaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa.
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Persoonallisuus ja temperamentti
Psykologiassa on olemassa useita näkemyksiä persoonallisuudesta. Persoonallisuus on käsitteenä niin laaja, että sitä voi ja tuleekin tarkastella eri näkökulmista. Yksinkertaisimmillaan voidaan sanoa, että persoonallisuus on niiden luonteenpiirteiden summa, joilla ihmistä voidaan kuvata. Psykologisesti ajateltuna persoonallisuus on kuitenkin enemmän kuin luonteenpiirteiden kokonaisuus.
Mitä ikinä ihminen tekeekin, tapa jolla hän sen tekee, kertoo hänen temperamentistaan. Voi olla, että emme tiedä miksi ihminen on huonolla tuulella, mutta voimme helposti nähdä miten hän sen osoittaa. Temperamentti on pitkälle sama kuin yksilöllisyys.
Temperamentilla on fysiologinen ja biologinen pohja. Sen takia sanotaan että, temperamentti on persoonallisuuden biologinen ydin. Persoonallisuuden piirteet tarkoittavat suhteellisen pysyviä ominaisuuksia, joissa kuitenkin ilmenee yksilöiden välisiä eroja. Persoonallisuudenpiirteitä etsiessään monet tutkijat ovat päätyneet siihen, että on olemassa muutamia melko pysyviä peruspiirteitä.
Nykyään ehkä suurimman tutkimuksen kohteena on niin kutsuttu ”big five”-malli. Nämä viisi piirrettä ovat ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus, tunne-elämän tasapainoisuus ja avoimuus. Kukin piirre sisältää useita sille läheisiä ominaisuuksia. Lähes kaikille viidelle peruspiirteelle on löydetty geneettistä perustaa.
Ihmisen persoonallisuus ei muodostu vain luonteenpiirteistä. Se on dynaaminen kokonaisuus, johon liittyvät myös tunteemme, motiivimme, arvomme ja tavoitteemme. Itsetuntemus onkin näiden sekä itselle tunnusomaisten piirteiden tiedostamista ja tämän kautta itsensä ymmärtämistä.
Mitä persoonallisuus on?
Psykologisesta näkökulmasta katsottuna ihmisen persoonallisuuden määrittelyssä on kyse monimutkaisesta asiasta. Psykologit ajattelevat, että ihmisen persoonallisuudella on prosessiluonne. Se koostuu ihmisen tunteista, ajattelusta, motiiveista ja tarpeista. Ihmisen persoonallisuudesta on monenlaisia teorioita ja näkemyksiä.
Psykoterapeutin mukaan persoonan kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, emmekä koskaan saa kaikkia toiveitamme tyydytettyä.
Synnynnäinen temperamentti määrää miten ihminen suhtautuu uusiin asioihin.
Temperamentti on pysyvä ominaisuus ja taipumus esimerkiksi ärtymykseen säilyy läpi elämän. Selitys perheen lapsien luonteiden erilaisuuteen löytyy temperamentista.
Ihmisten tapa tehdä asioita kertoo temperamentista. Temperamentillä on fysiologinen ja biologinen puolensa ja sanotaankin, että temperamentti on persoonan biologinen ydin. Temperamentti on synnynnäinen piirre ja yhdessä kasvatuksen kanssa se muodostaa persoonallisuuden.
Persoonallisuus, yksilöllinen ihminen
Laajasti ajateltuna kaikki psykologian tutkimus on persoonallisuuden tutkimista. Persoonallisuuspsykologian tavoitteena on antaa yleinen kuva siitä, miten ihmisen persoonallisuus toimii ja kuvaamaan yksittäisen ihmisen toimintoja ja ennustamaan niitä.
Temperamenttityypit luokitellaan koleerikkoihin, melankolikkoihin, sangviinikkoihin ja flegmaatikkoihin. Tätä tyypitystä käytetään mm. Steinerkoulujen opetuksen tukena.
Persoonallisuusteorioita on useita: Freudin psykoanalyysi, humanistinen psykologia, behaviorismi ja kognitiivinen psykologia.
Kaikki Etälukion jaksot kuunneltavissa.
Temperamentin erot identtisillä kaksosilla
Identtisillä kaksosilla on samat geenit ja sama temperamenttinen taipumus. Eroja heidän välilleen synnyttää kasvatus ja ympäristö.
Persoonallisuuden testaus
Ihmisiä testataan nykyään paljon eri tilanteissa. Psykologisilla testeillä voidaan mitata mm. ihmisen kielellisiä, matemaattisia ja loogisen ajattelun kykyjä. Persoonallisuuden mittaukseen vaikuttavat monet muuttujat ja se on riippuvaista myös testauksen näkökulmasta. Testit ovat yleensä standardoituja ja niissä saatetaan luottaa henkilön itsearviointiin.
Mielenterveys
Mielenterveyden määrittely on vaikeaa ja kulttuurikontekstista riippuvaista. Raja normaalin ja epänormaalin välillä on jatkuvasti uudelleen veteen piirrettävä viiva. ”Kyky tehdä työtä ja rakastaa”, kuului Freudin määritelmä psyykkisestä terveydestä. Se on edelleen hyvin osuva. Myös psykoterapeutin näkökulmasta ero terveen persoonallisuuden kehityksen ja häiriintyneen kehityksen välillä on häilyvä, se on tietynlainen jatkumo.
Ihmisen kehitykseen kuuluu ristiriitoja ja epätäydellisyyttä. Emme voi koskaan saada kaikkia halujamme ja toiveitamme tyydytettyä. Ihminen hakee koko elämänsä täydellistymistä. Hyvin monenlaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Omaa hyvinvointia on mahdollista edistää ja ongelmia ehkäistä esimerkiksi huomioimalla oman jaksamisensa rajat. Temperamentti on yhteydessä siihen, kuinka ihminen kokee stressin ja minkälaisia fysiologisia seurauksia hänen stressillään on. Kriiseissä samaa kokeneiden ihmisten antama vertaistuki ja omien kokemusten jakaminen saattaa olla ensiarvoisen tärkeää.
Voivatko geenit altistaa mielenterveysongelmille? Mitä uusia hoitomuotoja on keksitty depression taltuttamiseksi?
Alttiusgeenejä löytyy myös skitsofrenian ja autismin takaa
Sadat tai tuhannet geenit voivat vaikuttaa skitsofrenian syntyyn. Miksi autismia on enemmän pojilla kuin tytöillä? Kuuntele akatemiatutkija Iiris Hovatan haastattelu Reseptori-ohjelmasta vuodelta 2009.
Kokemuksia masennusryhmästä
Masennusryhmään osallistuneet yksilöt kokevat usein, että ryhmään osallistuminen on auttanut heitä. Ryhmän päätyttyä ryhmästä kerätään aina palautetta. Palautteessa toivotaan osallistujien mielipiteitä ryhmän hyvistä ja huonoista puolista, huomioita itsestä sekä huomoioita ryhmän muista jäsenistä eri vaiheissa.
Depressiota voi hoitaa ja pitää hoitaa
Masennus on yleinen sairaus Suomessa. Kuuntele, mitä psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo depression uusista hoitomuodoista.
Psyykkiset häiriöt
Mielenterveyden häiriöitä on hoidettu kautta aikojen, vaikka taudin aiheuttajasta ei ole ollut aina tarkkaa käsitystä. Häiriön määrittely ja sen hoito on vaihdellut myös sen mukaan, kuka on päättänyt siitä, mikä on poikkeavaa häiriökäyttäytymistä.
Kuuntele lääketieteenhistorian dosentti Heikki Vuorisen haastattelu.
