Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Terveystieto pääkuva

Terveyden perusteet

Terveyttä ei enää voida määritellä yksinkertaisesti sairauden vastakohdaksi vaan nykyään ihminen ymmärretään psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena. On tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät edistävät tai uhkaavat terveyttä. Lisäksi on hyvä osata tarkastella kriittisesti terveyttä koskevaa viestintää. Jokaisen ihmisen tulisi myös ymmärtää, mistä terveyserot eri maiden välillä johtuvat.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaan kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
  • tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa
  • tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
  • osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta
  • tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.

Aikaisemmin terveyttä ajateltiin sairauden vastakohtana. Terveys on kuitenkin vaikeasti määriteltävä käsite, eikä yhtä ja oikeaa määritelmää ole. Tämän vuoksi onkin alettu puhua ihmisen toimintakyvystä. Toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä selvitä arjesta niin työssä kuin kotona. Se määrittää ihmisen elämänlaatua. Toimintakyky voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi elintavat, perimä, ympäristötekijät ja koulutus. Terveys on myös kykyä selviytyä arjesta sairaudesta huolimatta.

Ympäristön tila vaikuttaa terveyteemme monella tavalla. Hyvä elinympäristö tukee niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalistakin terveyttä. Puhdas juomavesi ja ruoka ovat välttämättömiä terveydellemme. Hyvinvointi jakaantuu maailmassa epätasaisesti ja terveyden erot eri maiden välillä ovat suuria. Köyhyyden ja syrjäytymisen torjuminen ovat avainasemassa globaalin terveyden edistämisessä.

Ravinto ja liikunta

Ruoka on kehomme polttoainetta ja sen monipuolisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Monipuolisella ravinnolla on samat vaikutukset kuin liikunnalla: se vahvistaa elimistöä, ehkäisee sairauksia ja ylläpitää hyvää mieltä. Liikunta auttaa painonhallinnassa, edistää niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä ja parantaa unen laatua.

Ravinto ja liikunta

Säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto ovat olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee monipuolista ravintoa sekä liikuntaa ja näiden vastapainoksi riittävästi lepoa.

Ravinto

Ihminen saa ravintoa syömällä ja juomalla. Ravintoaineita tarvitaan eri tarkoituksia varten. Rasvat ja hiilihydraatit ovat tärkeitä energian saannin kannalta. Proteiineilla on taas merkityksensä solujen kasvamiseen ja uusiutumiseen. Terve keho edellyttää myös riittävää määrää vitamiineja ja mineraaleja. Kokeen avulla voidaan testata, sisältävätkö leipä, pähkinä tai rypälemehu rasvaa.

Yksinkertaisia hiilihydraatteja ovat sokerit, joita on kaikessa makeassa ravinnossa.

Oikeanlainen ravitsemus ja liikunta ovat tärkeitä ihmisen elimistölle. Ne edistävät sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Audiossa kerrotaan ravintoaineista ja miten ne vaikuttavat elimistön toimintaan sekä kerrataan hermoston, ruoansulatuksen ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminta.

Liikunta

Toiminnanjohtaja Harri Vertio Terveyden edistämiskeskuksesta kertoo, että nyky-yhteiskunnassa keinotekoisen liikkumisen mekanismit ovat korvanneet arkisen liikunnan.

Liikunnanohjaaja lääkäri Katja Harle puhuu liikunnasta kehonkäsityksen, itsetunnon ja terveyden edistäjänä.

 Dosentti Heikki Pekkarinen Kuopion yliopistosta kertoo, että koska kunkin ihmisen elimistö reagoi liikuntaan yksilöllisellä tavalla, yleispätevän liikuntarespetin antaminen on vaikeaa

Toiminnanjohtajat Harri Vertio Terveyden edistämiskeskuksesta sekä Pirkko Lahti Suomen Mielenterveysseurasta pohtivat, miksi ihminen ei aina elä terveellisesti.

Kuopion yliopiston dosentti Heikki Pekkarisen mukaan terveysliikunnaksi käsitetään nykyään myös arjen hyötyliikunta. Päivittäinen liikunta voi koostua normaaleista arkipäivän askareista, kuten portaiden käyttämisestä hissillä kulkemisen sijaan.

 

 

Uniklinikka

Unissakävelyä, öisiä hengityskatkoksia ja kuorsausta - monien ihmisten yöunta häiritsevät erilaiset unihäiriöt. Kuinka näitä vaivoja uniklinikan valvotuissa oloissa tutkitaan ja hoidetaan?

Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys

Stressi ja erilaiset kriisit horjuttavat ihmisen mielenterveyttä. Stressi on luonnollinen reaktio ja lyhytaikaisena se parantaa niin fyysistä kuin psyykkistäkin suorituskykyä. Pitkäkestoisena tai liian voimakkaana stressillä on kuitenkin haitallisia vaikutuksia. Tutki täällä, miten stressiä ja kiirettä voi hallita, miten masennuksesta selviää ja miten ihminen reagoi kriiseihin.

Tutkija Sampsa Puttonen Helsingin yliopistosta kertoo, mitkä tekijät altistavat ihmisen stressille.

Läheisten tuki on tärkeää stressistä palautumisessa

Hämeenlinnan Kaurialan lukion rehtori opettelee stressihanllintaa.

Terveydenhoitaja Leila Huhtinen puhuu lasten stressioireista. Lapset oirehtivat stressiään samalla tavalla kuin aikuisetkin eli kärsivät esimerkiksi univaikeuksista tai vatsakivuista, mutta he eivät välttämättä osaa yhdistää oireitaan stressiin. Koulupaineet tai ala-asteelta yläasteelle siirtyminen voivat aiheuttaa stressiä.

Mielenterveys ja elämänhallinta

Elämää ei voi täysin hallita, mutta omaa hallinnantunnettaan voi kehittää. On tärkeää opetella tulemaan toimeen erilaisten tilanteiden kanssa.

Ikääntyvän psyykkistä terveyttä koettelevat arvostuksen puute ja vanhenemiseen liittyvät muutokset. Kehon vanheneminen vaikuttaa myös psyykkiseen vanhenemiseen. Mielekäs toiminta ja harrastaminen edistävät vanhusten henkistä hyvinvointia. Onnelliseen vanhenemiseen liittyy myös ruumiillisen vanhenemisen hyväksyminen.

Masennusryhmän päätyttyä osallistujilta toivotaan aina palautetta. Palautetta pyydetään ryhmän hyvistä ja huonoista puolista, huomioita itsestä sekä huomioita ryhmän muista jäsenistä eri vaiheissa.

Masennus on yleinen sairaus Suomessa. Psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo depression uusista hoitomuodoista.

Ihminen on aina ollut altis mielenterveyden häiriöille. Asiantuntijana lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen.

Kriisit

Onnettomuus voi laukaista ihmisessä dissosiaatiotilan, jolloin mieli ikäänkuin pirstaloituu, eikä onnettomuudesta pystytä muistamaan kaikkea. Dissosiaation jälkioireet voivat kestää pitkään.

Kuuleeko kukaan? Kun mieli vapisee. Seitsemäsluokkalainen Sini menettää elämänhallintansa ja masentuu, kun hänen vanhempansa eroavat. Katso, kuinka Sini selviää vaikeasta tilanteesta.

Ihmiset reagoivat onnettomuustilanteissa eri tavoin. Kehon tai mielen liikekannallepano ovat perusreaktioita.

Muutokset ja menetykset kuuluvat elämään, mutta miten selvitä kun menetys tuntuu liian suurelta. Kuinka luopua vanhasta? Tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta antaa eväitä uuteen alkuun ja kriisin läpikäymiseen. Toimittajana Pirjo Koskinen. Reseptori/Terveydeksi 2009.

 

Tutustu Elävän arkiston materiaaleihin mielenterveydestä.

Elävä arkisto: mielenterveys

Arkirutiinien rikkominen avaa uusia näkökulmia

Asennekouluttaja Olli Linjala puhuu ajattelusta. Ajattelevatko ihmiset liian kapeasti? Aiheuttaako se ongelmia? Joskus olisi tärkeää rikkoa arkipäivän rutiineja, jotta näkisimme asioita laajemmin.

Työhyvinvointi

Henkilöstön hyvinvointi on organisaation voimavara ja sen vastuulla on omalta osaltaan tukea toimivaa ja viihtyisää työympäristöä. Liian suuri työmäärä, vaikutusmahdollisuuksien puute tai vääränlaiset työtehtävät saattavat aiheuttaa stressiä. Henkinen hyvinvointi vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee työyhteisön lisäksi muita läheisiä ihmissuhteita.

Työhyvinvointi

Kun elämässä yksi elämänalue vaikuttaa toiseen elämänalueeseen puhutaan siirrännästä. Esimerkiksi oma työ tuo vaikutuksia perhe-elämään. Ristikkäissiirrännästä puhutaan silloin, kun toisen puolison kokemukset heijastuvat toisen kokemuksiin.

Perhemyönteinen organisaatiokulttuuri edistää työssä jaksamista.

"Usein ajatellaan juuri naisten kokevan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia", kertoo psykologian professori Ulla Kinnunen. Käsitys pitääkin paikkansa, mutta vain osittain. Kun miehiltä ja naisilta kysytään kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta, käy ilmi, että molempien sukupuolten kokemukset ovat hyvin samanlaisia.

Viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski puhuu temperamentista. Äänekkäät vievät helposti tilan hiljaisemmilta ja se saa aikaan ärsyyntymistä. Miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia?

Tunneälyn kokonaismäärä on miehillä ja naisilla suurinpiirtein sama, mutta sen laadussa ilmenee sukupuolten välillä eroja. Parturi-kampaaja Raija Sillanpää kertoo, millaisia tunneälyyn liittyviä seikkoja hän työssään kohtaa.

Studiossa keskustellaan työssä jaksamisesta. Vieraina professori Päivi Atjonen, psykologi Keijo Tahkokallio ja OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi

 

Sosiaalisen yhteisön vaikutus terveyteen

Eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös ihmisen sosiaalisen elämän muuttumista. Ihminen jää syrjään työyhteisöstä. Ei kannata olettaa, että työtoverit olisivat ystäviä eläkkeelläkin. Ystävät kannattaisi hankkia erikseen, ettei eläkkeellä jää tyhjän päälle.

Monet vanhukset kärsivät yksinäisyydestä. Yksinäisyyden tunteita oppii sietämään yllättävän hyvin, mutta ilman sosiaalista kanssakäymistä voi monella henkinen tasapaino kuitenkin horjua.

Mauri Ravealan mukaan Radio Sputnik pyrkii mahdollistamaan Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien viihtyvyyden Suomessa.

6 degrees-lehden päätoimittaja Alexis Kouroksen mukaan mediassa maahanmuuttajaa kohdellaan usein alentavasti.

Parisuhde ja perhe

Parisuhteella on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja se heijastuu myös lasten elämään. Myönteinen suhde toiseen ihmiseen auttaa pysymään aktiivisena myös vanhuudessa. Nykyaikana perhemalleja on monenlaisia, vaikka perinteinen ydinperhe onkin yleisin perhemuoto.

Parisuhde

Myönteinen syhde toiseen ihmiseen antaa voimia kohdata ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia. Asikaiset tapasivat toisensa kuntokeskuksessa ja solmivat avioliiton 20 vuotta sitten.

Joensuun yliopiston psykologian lehtori Merja Korhonen kertoo, miten lapsen syntymä voi vaikuttaa parisuhteeseen.

Joensuun yliopiston psykologian lehtori Merja Korhonen kertoo Stenbergin triangeli-teoriasta. Teorian mukaan parisuhteessa on kolme ulottuvuutta: intimiteetti eli läheisyys, intohimo ja sitoutuminen. Nämä ulottuvuudet voivat liittyä toisiinsa eri tavoin, jolloin syntyy erilaisia parisuhteen laatuja.

Mitä Suomen koululaitos opettaa ei-heteroseksuaalisuudesta? Keskustelemassa perhesosiologi Juha Jämsä, erityispedagogiikan opiskelija Mire Mroue ja yrittäjä Yazka.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Marianne Notko keräsi naisten kertomuksia väkivallasta väitöskirjatutkimustaan varten. Naiset kertoivat, että eivät olleet koskaan aikaisemmin kertoneet perhesuhteissa kokemistaan asioista.

Perhe

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokisen mukaan perhe heijastaa tietyllä tavalla ympäröivää yhteiskuntaa.

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että hyvinvointivaltion rakentaminen mahdollisti naisten työssäkäynnin suuressa mittakaavassa. 1950-luvulla alkanut kehitys vaikutti puolisoiden välisiin suhteisiin sekä asemaan yhteiskunnassa ja perheessä.

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että perhemallit monipuolistuvat ja samalla legitimoituvat myös sellaiset kombinaatiot, kuten samaa sukupuolta olevien perheet.

Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että perheiden rajat eivät ole enää selviä. Kun kysytään, keitä perheeseesi kuuluu, saattavat eri perheenjäsenet antaa erilaisia vastauksia.

Kasvatuspsykologian professori Helena Hurmeen mukaansa kaikkein tärkeintä, mitä vanhempi sukupolvi voi tehdä, on välittää tietoa menneistä ajoista ja perheen elämästä.

Vanhuuteen suhtaudutaan yhteiskunnassamme helposti kielteisesti. Vähittäisestä senioriteetin arvonnoususta on kuitenkin alkanut viime aikona näkyä merkkejä merkkejä mm. työelämässä.

Oman puolison äkkikuolema on aina raskas asia. Leskelle turvana saattavat toimia kuitenkin lastenlapset, joiden kautta voidaan nähdä oman elämän jatkuvuus.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Marianne Notko kertoo, että yleensä perheen ajatellaan olevan turvapaikka, jossa osoitetaan läheisyyttä, kiintymystä ja hoivaamista. Toisaalta juuri nuo samat positiivisiksi mielletyt asiat sekä konkreettisesti kotona oleminen mahdollistavat myös sen, että toista voi kohdella erittäin huonosti.

Arjen monet roolit - taakka vai voimavara?

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, kuinka työelämän kiristyminen vaikuttaa vanhemmuuteen ja lasten hyvinvointiin.

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että lapset nauttivat usein tavallisten arkisten asioiden tekemisestä ja yhdessäolosta. Vapaa-ajan ei tarvitse aina olla järjestettyä.

Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että työelämän laatua pitäisi kehittää. Tutkimusten pohjalta tiedetään, minkälainen työ aiheuttaa esimerkiksi työuupumusta ja stressiä. Toisaalta tiedetään myös, että työelämän kuormitus ja stressi vaikuttavat välittävien mekanismien kautta myös lapsiin.

Ulla Kinnunen kertoo, minkä toivomuksen lapset halusivat esittää vanhemmilleen näiden työstä.

Seksuaaliterveys

Sukupuolitautien poliklinikalla useimmin diagnosoitu seksitauti on kondylooma ja seuraavaksi yleisin on klamydia. Klamydia on yleisin nuorilla aikuisilla. Papilloomavirukseen on nykyään olemassa rokotus, joka ehkäisee viruksen aiheuttamaa kohdunkaulansyöpää. Kondomi ehkäisee tehokkaasti sukupuolitauteja, mutta itsestään huolehtiminen ei ole välttämättä nuorille aina selvää.

Kansanterveys ja ympäristön terveys

Kehitys ja terveys kulkevat käsi kädessä. Hyvinvointi jakaantuu maailmassa epätasaisesti ja terveyden erot eri maiden välillä ovat suuria. Lääketieteen kehityksen myötä entisajan tappavia tauteja pystytään nykyisin hoitamaan nykylääketieteen keinoin. Voidaanko luonnon tasapaino säilyttää jatkuvan kehityksen rinnalla?

Kansanterveys

Väestön odotettu elinikä on noussut viimeisinä vuosikymmeninä merkittävästi. Kun syntyvyys on samalla laskenut, onkin odotettavissa, että väestö vähitellen harmaantuu.

Tuhkarokko, vesirokko ja vihurirokko olivat ennen aikaan tuhoisia tauteja. Lääketieteen kehityksen ja elintason nousun myötä olemme saaneet uusia tappavia kansantauteja: sydäntaudit, diabeteksen ja syövät.

 Kuuntele, mitkä taudit ovat tappaneet eniten ihmisiä kautta historian.

 

Globaali terveys

Näökä ja huono-osaisuus vaikuttavat tuhoavasti kriisimaiden kansanterveyteen.

Nälkä on köyhyydesta johtuva ongelma.

Riittääkö ruokaa kaikille?

Vielä runsaat 150 vuotta sitten vähäinenkin kirurginen toimenpide oli potilaalle kauhistus. Kirurgia oli verrattavissa kidutukseen, ja yli puolet potilaista menehtyi hoitoa seuranneisiin komplikaatioihin. Nykyään leikkaukset ovat käytännössä kivuttomia.

Lepra, rutto, polio, isorokko, influenssa ja tuberkuloosi ovat herättäneet kauhua ja surmanneet ihmisiä kautta historian. Hammastulehdus tai tulehtunut haava saattoi entisaikaan viedä hengen hyvinkin nopeasti. Tartuntataudit ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä. Rokotteet ja antibiootit ovat pelastaneet ihmishenkiä enemmän kuin mikään muu lääketieteen edistysaske

Kestävä kehitys

Vedenpuhdistamossa seurataan veden matkaa järvistä vesihanoihin.

Kestävä kehitys - yhteinen yritys

Biologi Jorma Pessa kertoo Suomen vesistöjen suojelusta.

Etälukio: kestävä kehitys, vaikuttaminen omassa lähiympäristössä

Bruttokansantuotteen laskemisessa ei oteta huomioon taloudellisen kasvun ympäristövaikutuksia.

Mitä tarkoittaa ekologinen selkäreppu?

Kestävä kehitys: reduce, reuse, recycle

Suojellaanko Suomen metsiä tarpeeksi?

Mitä tarkoitetaan aineettomilla ja aineellisilla luonnonvaroilla?

Tunnetaanko oman toiminnan vastuu?

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy nopeasti ihmisen toiminnan takia.

  • 2020 syksy: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 syksy: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 kevät: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Terveystiedon ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.