Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Terveystieto pääkuva

Terveys ja tutkimus

Syventävällä kurssilla perehdytään terveyden historiaan ja tutkimukseen. Miten terveydenhoito on kehittynyt historian aikana ja mitkä kehityslinjat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat nykypäivänä sairastavuuteen ja kuolleisuuteen maailman eri kolkissa? Millainen yksilön asema on terveyden- ja sairaudenhoidossa?

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaan kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti
  • osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa
  • toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään
  • osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet
  • osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta.

Rokotteet ja antibiootit

Lepra, rutto, polio, isorokko, influenssa ja tuberkuloosi ovat herättäneet kauhua ja surmanneet ihmisiä kautta historian. Hammastulehdus tai tulehtunut haava saattoi entisaikaan viedä hengen hyvinkin nopeasti. Tartuntataudit ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä.

Isorokkoon menehtyi 1900-luvulla 300 miljoonaa ihmistä. Ihmisen elinikä hyvinvointivaltioissa on kaksinkertaistunut 70 vuodessa. Se on seurausta ravinto-olojen paranemisesta, sekä viemäriverkostojen yleistymisestä ja puhtaan veden saannin helpottumisesta.

Erityisesti on kuitenkin kiittäminen rokotteita ja antibiootteja, joilla on taisteltu menestyksekkäästi pieneliöitä vastaan. Rokotteet ja antibiootit ovat pelastaneet ihmishenkiä enemmän kuin mikään muu lääketieteen edistysaskel.

Aamutohtori

Miten aurinko vaikuttaa ihoon ja silmiin? Miten hammasimplantit toimivat? Miksi nuorten aikuisten mielenterveys horjuu? Viikoittain vaihtuva lääketieteen asiantuntija keskustelee Ylen Aamu-tv:ssä kaikenlaisista terveyteen ja sairauksiin liittyvistä kysymyksistä.  Ohjelman kaikki jaksot löytyvät Yle Areenasta.

Tautien historia

Ihmiskunta on aina kamppailut terveyden puolesta - sairauksia vastaan. Tautien historia -sarjan lähtökohtana ei ole lääketiede, vaan itse sairaudet. Kuuntele, mitä mielenkiintoista kerrottavaa lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorisella on nälän ja huono-osaisuuden aiheuttamista puutostaudeista, pelottavista tappajista, psyykkisistä häiriöistä ja kansantaudeistamme diabeteksestä ja sydänsairauksista.

Nälkä ja huono-osaisuus

Mikä on nälän ja huono-osaisuuden merkitys sairastamisessa? Tilanne on terveyden kannalta vaarallisin, jos huono-osaisuuteen liittyvät nälkä, sota ja taudit. Puutostautien ymmärtäminen ja ehkäisy ovat 1900-luvun ansiota, mutta puutostauteja esiintyy edelleen ihmisillä, jotka elävät katastrofialueilla ruoka-avun varassa.

Suuret tappajat

Parempi ravitsemus ja hygienia sekä elintason parantuminen tehokkaan hoiton ja rokotusten myötä ovat mullistaneet maailmaa. Tartuntatautien leviämistä on ehkäisty monin tavoin. Maailman mittakaavassa tappavat taudit ovat edelleen olemassa.ektiot ja tartuntataudit ovat vaivanneet ihmisiä vuosituhansien ajan. Asiantuntijana lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen. Toimittajana Marja-Leena Tuisku. YLE Radio 1/Tautien historia 2008.

Rokot, sydäntaudit, syöpä ja diabetes

Ihminen on kautta aikojen toivonut elävänsä terveesti ja kuolevansa tuskattomasti. Kuka sitten elää terveenä vanhaksi? Vanheneminen ei ole mikään sairaus, mutta on selvää, että jokainen sairastuu jollakin tavoin tai sitten elimistön toiminta heikkenee iän myötä.

Psyykkiset häiriöt

Mielenterveyden häiriöitä on hoidettu kautta aikojen, vaikka taudin aiheuttajasta ei ole ollut aina tarkkaa käsitystä. Häiriön määrittely ja sen hoito on vaihdellut myös sen mukaan, kuka on päättänyt siitä, mikä on poikkeavaa häiriökäyttäytymistä.

Kirurgia

Kirurgiset toimenpiteet pelastavat nykyään hengen, mutta aina ei ole ollut näin. Vielä 150 vuotta sitten vähäinenkin kirurgine toimenpide saattoi helposti merkitä potilaalle hengenmenoa. Miten kirurgia on kehittynyt historiallisesti ja miten suomalaisten pyöristyminen vaikeuttaa kirurgien työtä?

Kirurgian historiaa

Ihminen on oletettavasti ainoa planeettamme eläjä, joka tietää kuolevansa. Ihminen on ikiajoista lähtien taistellut sairauksia ja kuolemaa vastaan kaikin mahdollisin keinoin. Kiitos lääketieteen viimeaikaisen kehityksen, teollisuusmaan keskivertoasukas elää pidemmän ja kivuttomamman elämän kuin kuninkaalliset vielä runsaat sata vuotta sitten. Tieteen saavutukset ja tekninen kehitys ovat mahdollistaneet lääketieteen vallankumouksen. Vielä runsaat 150 vuotta sitten, vähäinenkin kirurginen toimenpide oli potilaalle kauhistus. Kirurgia oli verrattavissa kidutukseen, ja yli puolet potilaista menehtyi hoitoa seuranneisiin komplikaatioihin. Nykyään leikkaukset ovat käytännössä kivuttomia.

Lihavan leikkaaminen on vaikeaa

Suomalaisten pyöristyminen hankaloittaa kirurgien työtä. Leikkausvälineet on suunniteltu tietynkokoisille potilaille, eivätkä ne välttämättä sovellu liikalihaville.

Sisäelimet

 Maksa on elimistömme painavin sisäelin.

Ihmiskehossa on yli 200 erilaista luuta. Luurangon keskeinen osa on selkäranka, joka toimii koko ihmiskehon tukirakenteena.

Aivot ja aivovammat

Miten aivot toimivat? Miten aivovamma syntyy ja mitä se aiheuttaa? Miten aivovammoista kuntoudutaan?

Aivojen toimintarakenne

Kertaa, millainen aivojen toimintarakenne olikaan...

 

Aivojen kehitys ja toiminta

Aivot ovat ihmisen tärkein elin. Sanotaan, että aivot obvat sielun tyyssija. Vaikka aivojen toimintaa on tutkittu vuosisatojen ajan, ei vieläkään täysin tiedetä, miten aivot toimivat.

Aivojen äkilliset vammat

Aivovamma on alle 45-vuotiaiden yleisin välitön kuolinsyy. Kaatuminen, putoaminen tai muu päähän kohdistuva isku voi aiheuttaa aivovamman. Asiantuntijoina ovat professori Juha Öhman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja professori Perttu Lindsberg Meilahden sairaalasta. Toimittajana on Jarkko Vanninen. Reseptori/Terveydeksi 2008.

Aivovammoista kuntoutuminen

Aivoverenkiertohäiriöt ja ulkoisen voiman aiheuttavat aivovammat ovat yleisimpiä äkillisiä aivovaurioita. Kuntoutuksella on keskeinen merkitys aivovaurioiden hoidossa. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat dosentti Nina Forss Meilahden sairaalasta ja professori Eero Castren Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jarkko Vanninen. Reseptori/Terveydeksi 2008.

 

 

Perinnölliset taudit

Miten perinnöllinen AGU-sairaus syntyy ja miten se vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Monitekijäiset perinnölliset taudit kiinnostavat professori Leena Peltonen-Palotietä. Reseptori/Terveydeksi 2009.

Mielenterveys

Voivatko geenit altistaa mielenterveysongelmille? Mitä uusia hoitomuotoja on keksitty depression taltuttamiseksi?

Alttiusgeenejä löytyy myös skitsofrenian ja autismin takaa

Sadat tai tuhannet geenit voivat vaikuttaa skitsofrenian syntyyn. Miksi autismia on enemmän pojilla kuin tytöillä? Akatemiatutkija Iiris Hovatta. Toimittaja Leena Mattila. Reseptori/Terveydeksi 2009.

Kokemuksia masennusryhmästä

Masennusryhmään osallistuneet yksilöt kokevat usein, että ryhmään osallistuminen on auttanut heitä. Ryhmän päätyttyä ryhmästä kerätään aina palautetta. Palautteessa toivotaan osallistujien mielipiteitä ryhmän hyvistä ja huonoista puolista, huomioita itsestä sekä huomoioita ryhmän muista jäsenistä eri vaiheissa.

Alttiusgeenejä löytyy myös skitsofrenian ja autismin takaa

Sadat tai tuhannet geenit voivat vaikuttaa skitsofrenian syntyyn. Miksi autismia on enemmän pojilla kuin tytöillä? Akatemiatutkija Iiris Hovatta.

  • 2019 syksy: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 kevät: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Terveystiedon ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

  • 2018 syksy: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Terveystiedon ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

  • 2018 kevät: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Terveystiedon ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit