Hyppää pääsisältöön

Mää! Kuka pelastaisi suomenlampaan?

Pallo hallussa -ohjelma kantoi vuonna 2003 huolta kotoisen suomenlampaamme tulevaisuudesta. Suomen alkuperäisrotuihin kuuluva laji oli käynyt uhanalaiseksi - mitä me voisimme tehdä huippuhyödyllisen suomenlampaamme hyväksi?

Vielä 1950-luvulla pelloillamme oli laiduntanut yli miljoona emolammasta, nyt niiden määrä oli tipahtanut muutamaan tuhanteen. Vähäistä määrääkin suurempi uhka rodun säilymiselle oli kuitenkin se, että sitä järjestelmällisesti oli alettu risteyttää muiden lammasrotujen kanssa. Noin kaksi kolmasosaa suomenlammasuuhista siitetään edelleen muun rotuisten pässien kanssa.

Risteytyksillä tavoitellaan suomenlampaan ainoan heikon kohdan, "lihakkuuden", parantamista. Rodun omia vahvuuksia ovat erinomainen, ympärivuotinen sikiävyys, korkealaatuinen ja monikäyttöinen villa, maukas ja vähärasvainen liha, eläimen hyvä terveys sekä sopeutuminen kylmään ilmastoon.

Toimittaja Kata Laurikainen vieraili Lihasulan säätiön lammastilalla. Tilan isäntä Matti Koivisto kertoo hänelle lampurin vuodesta, keritsijä Esa Anttas antaa taidonnäytteensä ja antaa sitten leikkurinsa Laurikaisen käteen.

Lopuksi keittiömestari Jarkko Seuranen valmistaa lammaspataa hunajassa ja viinissä ja kertoo, miksi Suomessa kasvanut lammas on vähärasvaisempaa kuin muualla laiduntanut lammas.

Reipasotteinen juontaja heittää pallon katsojalle. Miten sinä voit auttaa suomenlammasta?

Teksti: Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto