Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Äidinkieli ja kirjallisuus pääkuva

Puheviestinnän taitojen syventäminen

Syvennä puheviestintään liittyviä tietojasi ja taitojasi ja opi arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Ihminen tarvitsee puhe- ja kuuntelutaitoja menestyäkseen työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Vaikka osalle puhetaito on synnynnäinen lahja ja taas toisille jännittämisen paikka, jokaisella meistä on mahdollisuus kehittyä taitavaksi puhujaksi. Harva meistä on synnynnäinen esiintyjä ja esiintymistaito karttuu ainoastaan harjoittelemalla. Kannustava ja realistinen palaute on kullanarvoinen asia erilaisten puhetilanteiden harjoittelussa.

Retoriikkaa

Antiikin Kreikassa puhetaito oli kirjoitustaitoa tärkeämpää yhteisten asioiden hoitamisessa. Koska puheen tehtävä oli vakuuttaa ihmiset omasta agendasta, retoriikasta tuli antiikin maailmassa oma tieteenlajinsa. Hyviä puhujia arvostettiin ja puhumista harjoiteltiin. Kreikkalaisella agoralla puheet saattoivat kestää tuntikausia ja erilaisia muistitekniikoita harjoiteltiin ahkerasti. Koska Ateenan demokratiassa ei ollut juuri ollenkaan lakeja, oikeustapaukset ratkaistiin äänestämällä, ja tietenkin parasta puhujaa äänestettiin.

Klassisen retoriikan sääntö on, ettei puhuja saa valehdella, mutta itselleen epäedullisia asioita saa jättää kertomatta. Hyvän puheen johdanto-osassa puhuja ottaa yleisön haltuun ja vakuuttaa yleisön omasta luotettavuudestaan. Kerrontaosassa puhuja virittää hyvää tunnelmaa yleisöön, kertoo asiastaan faktoja ja vetoaa yleisön tunteisiin. Todisteluosassa puhuja vetoaa kuulijoiden järkeen erilaisin argumentein. Loppulauseen aikana on tavoitteena vielä kohottaa yleisön tunnelmaa. Etenkin politiikassa klassisen retoriikan keinot tuovat kannatusta äänestäjien keskuudessa. Sanotaankin, että klassinen retoriikka tulee parhaiten esiin parlamentaarisessa puheessa.

Nielaisiko ope seipään?

Esiintymisen ilosta ja kammosta keskustelemassa stand up -koomikko Heli Sutela, radiotoimittaja Juuso Pekkinen ja lukiolainen Johannes Purovaara sekä Arno Kotro.

Elekieli

Naisten ja miesten elekielet eroavat toisistaan, naiset esimerkiksi hymyilevät herkemmin kuin miehet. Hymyllä osoitetaan mieltymyksen tunnetta, mutta sillä voidaan myös peitellä muita tunnetiloja. Katso, mitä tunnetiloja elekielellä ilmaistaan ja mitä sanaton viestintä paljastaa ihmisen tunteista.

Sukupuolierot

On todettu, että naiset hymyilevät, nauravat ja vastaavat toisten ihmisten hymyyn herkemmin kuin miehet. Miesten hymyilemisen on todettu olevan enemmän kulttuurisidonnaista. Kiinteän katseen ylläpitäminen keskustelutilanteessa osoittaa katselijan aitoa kiinnostusta toiseen ihmiseen.

Hymy

Hymy osoittaa tavallisesti mieltymyksen tunnetta. On kuitenkin huomioitava, että myös hymyilemättä jättäminen on vahva viesti. Hymy voi toimia myös tunteen peittelyilmeenä. Ilmeiden käyttötavat vaihtelevat kulttuureittain.

Katse

Katseen viesti voidaan tulkita usealla eri tavalla. Keskustelutilanteessa katse on usein aktiivinen. Passiiviseen katseluun ei liity keskittymistä tai kiinnostuksen osoitusta toiseen osapuoleen. Sosiaalinen katse toteutuu tilanteessa, jossa yksi ihminen puhuu suurelle ryhmälle. Katse on keskittynyt, mutta sitä ei ole suunnattu yksin kehenkään kuuntelijaan.

Sanaton viestintä

Valtaosa ihmisen sanattomasta viestinnästä tapahtuu kasvojen ilmeiden ja katseen välityksellä. Silmien kontrolli ei ole ihmisellä mahdollista. Niinpä tunteet, kuten suru, ilo, mielihyvä ja pettymys, näkyvät välittömästi ihmisen silmistä ja kasvojen ilmeistä.