Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Uskonto pääkuva

Ihmisen elämä ja etiikka

Ihminen on sisäisesti eettinen olento, joka tajuaa jo varhain oikean ja väärän eron. Päivittäiset moraaliset valinnat eivät suinkaan ole itsestään selviä, vaan ne pohjaavat johonkin, mitä on pohdittu niin kauan kuin ollut ihmisiä ja uskonnollisuutta. Kristillisen etiikan pohjalla ovat kristinuskon moraalieettiset ohjeet ja erityisesti Raamattu. Ihmisen suhde Jumalaan näkyy moraalisissa valinnoissa, joita on tehtävä päivittäin.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen
  • saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun
  • ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan
  • saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin
  • ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
  • ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.

Yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä niin luokkayhteisössä kuin kokonaisilla valtioilla. Valtion pelisääntöjä suojaavat lait, joiden rikkomisesta seuraa rangaistuksia. Laitkaan eivät ole yksiselitteisiä: milloin unohtuu yksilö byrokratiaan, milloin joku löytää porsaanreiän. Ihmiset eivät aina toimi puhtaan moraalin pohjalta.

Kristillisen etiikan ohjekirja Raamattu ei suinkaan ole käskenyt ihmisen tuhota ja turmella luomakuntaa, vaan vaalia ja varjella sitä. Mitä kauemmaksi mennään luontoyhteydestä, sitä helpompaa maapallon riistäminen on. Tänä päivänä luonnon tarkasteleminen eettiseltä kannalta on erityisen tärkeää. Ihmisellä on vastuu.

Nälkäongelma

Agroekologian professorin, Juha Heleniuksen mukaan jotkut kansainväliset järjestöt ajavat linjaa, jonka mukaan pitäisi aina vain tuottaa enemmän. Kuitenkin erityisesti taloustutkijat ja yhteiskuntatieteilijät ovat osoittaneet, että nälässä on perimmiltään kysymys köyhyydestä. Ihmisillä ei ole varaa ostaa ruokaa, eikä heillä mahdollisesti ole maatakaan, jota voisivat itse viljellä.

Eläinten syömisen etiikka

Geeniteknologia ja etiikka

Tarvitaanko kouluihin arvokasvatusta?

Etiikka ja kristillinen hyvä

Moniarvoisessa kulttuurissa ihminen törmään monenlaisiin käsityksiin siitä, minkälainen elämä on toivottavaa ja arvokasta. Tällaisia elämänarvoja tarjoavat uskontojen ja erilaisten filosofioiden lisäksi poliittiset puolueet, ideologiat, mainonta ja taloudelliset arvot. Maallistuminenkaan ei erota hetkessä kulttuureja niiden vanhoista arvoista.

Mitä on hyvä elämä?

Kysymys hyvästä elämästä on kiinnostanut ihmistä kautta aikojen. Vastauksia ovat tarjonneet myytit, uskonnot ja filosofia. Antiikin ihmiskäsityksen mukaan ihminen oli maailmanjärjestyksen kuva, mutta ajallisena ja paikkaan sidottuna olentona kuitenkin epätäydellinen. Täydellisyys oli siis jossain merkityksessä meissä jo olemassa ja hyvää elämää pystyi tutkimaan tutkimalla omia sisäisiä maailmoja.

Elävä arkisto: Kristinusko ja moraali

  • 2021 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja oikeat vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.