Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Uskonto pääkuva

Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta

Keskiajan kristinuskolla oli kiivas Jumala, joka ei sietänyt rinnallaan muita jumalia. Lopulta vanhat kansanuskomukset joutuivat väistymään. Niillä ei ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä uskonnolle, jolla oli tukenaan sen ajan maailman järjestäytyneimmät voimat. Lisäksi kristinusko levitti toivoa iankaikkisesta elämästä.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa
  • tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa
  • ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa
  • osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

Roomalaiskatolisen haaran perustana oli roomalainen kulttuuri ja erityisesti latinan kieli. Bysanttilaiseen perinteeseen kasvoi itäinen kristinuskon haara, jota kutsutaan ortodoksisuudeksi eli kreikkalaiskatoliseksi kristinuskoksi. Sen perinteissä on seurattu kreikkalaista kulttuuria sekä kreikan kieltä. Länsimainen ja itäinen perinne riitaantuivat vuonna 1054, jolloin kirkot erosivat toisistaan lopullisesti.

Uskonpuhdistusliike syntyi Saksassa 1500-luvulla, josta se vähitellen levisi ympäri Eurooppaa. Uskonpuhdistuksen kannalta ratkaisevaa oli kysymys pelastuksesta. Martti Luther kirjoitti 95 teesiä, joissa mm. kyseenalaistettiin niin anekauppa kuin paavin valtakin.

Ajatus kirkkojen ykseydestä on ollut esillä koko sen historian ajan. Uskontodialogin pyrkimysten ääripäissä etsitään joko keinoja yhdistää kaikki uskonnot yhdeksi tai löytää keskusteluyhteyksiä ja näin edistää suvaitsevaisuutta ja rauhaa maailmassa.

Kirkko on vaikuttanut eurooppalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan monin tavoin

Admontin benediktiiniläisluostari

Steiermarkilaisen Admontin luostarin esimies Bruno Hubl kertoo luostaristaan, sen historiasta ja nykypäivästä, benediktiiniläismunkeista sekä toimenkuvastaan munkkiyhteiskunnan päämiehenä. Videoleike liittyy A niin kuin Itävalta -ohjelmasarjan osaan, jossa tutustutaan Steiermarkiin ja Graziin. Leike on saksaksi ilman tekstitystä.

Steiermarkilaisessa munkkiluostarissa

Roman Schatz vierailee steiermarkilaisessa munkkiluostarissa. Munkkiluostarin jäsen kertoo luostarin päivärytmistä. Päivä alkaa jo klo 6.20 ja koostuu mm. yhteisistä aterioista ja hartaushetkistä. Videoleike liittyy ohjelmasarjan A niin kuin Itävalta neljänteen osaan "Graz - satuja, munkkeja ja masiinoita". Ei suomenkielistä tekstitystä.

Geneve

Jean Calvin halusi rakentaa Genevestä protestanttisen Rooman - calvinistisessa Genevessä musiikki ja tanssi oli kiellettyjä ja Calvin oli "uskonnollinen poliisi". Geneve on Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeitä kaupunkeja ja mm. Punainen Risti perustettiin Genevessä auttamaan ensimmäisen maailmansodan uhrien omaisia.

Itkevä ikoni

Näyttelijä Ville Haapasalolle tärkeä paikka Pietarissa on Mohovaja-katu, jonka varrella hän on opiskellut. Kadun varrella on kirkko, jonka torni tuotiin paikalle helikopterilla. Eräänä yönä Ville vieraili kirkossa, ja näki miten seinällä olevasta ikonista valui kyynel. Ikoni itkee kerran sadassa vuodessa. Se oli Villelle hyvin voimakas kokemus.

Piae Cantiones -laulut

Uli Korhonen kertoo millaisia olivat Piae Cantiones -laulut.

 

Varhaisia kristinuskon merkkejä Suomessa

Kauskilan Kappelinmäki on ainoa Suomessa sijaitseva ristiretkiajan karjalainen ruumiskalmisto. Nykytietojen mukaan hautaaminen Kappelinmäelle on aloitettu 1100-luvulla ja sitä on jatkettu aina 1600-luvun toiselle neljännekselle. Käyttöikä on hyvin pitkä, joten siihen mahtuu erilaisia kulttuurivaiheita ja siirtymäkausia.

Ristiretkiajan esineistöä

Rautakauden esineistöä ristiretkiajalta 1025-1200/1300 jKr. Esimerkiksi Hiitolan hopea-aarre kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Keskiaikainen Turku

  • 2021 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja oikeat vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.