Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kemia pääkuva

Metallit ja materiaalit

Sähkökemia on kemian osa-alue, joka tutkii hapettumis-pelkistymis-ilmiöitä, joissa kuluu tai syntyy sähköenergiaa. Sähkökemian sovelluksia ovat esimerkiksi akut, paristot ja polttokenno. Nykyään kännykät kuluttavat entistä enemmän sähköä monipuolisempien ominaisuuksiensa vuoksi. Tutkijoilla onkin jatkuva haaste kehittää entistä pienempiä, tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä akkuja.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
  • tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita
  • osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia
  • tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.

Metallit ja epämetallit

Metalleille tyypillisiä ominaisuuksia ovat metallinkiilto sekä hyvä lämmön- ja sähkönjohtokyky. Ne ovat sitkeitä ja helposti muokattavia. Metalleja saadaan kallioperästä, mutta harvoin puhtaana alkuaineena. Metallit esiintyvät yhdisteinä malmeissa, josta ne erotetaan eli rikastetaan. Epämetallit ovat alkuaineita, jotka vastaanottavat elektroneja kemiallisissa reaktioissa, päinvastoin kuin metallit. Epämetallit muodostavat hapen kanssa reagoidessaan oksideja, jotka muodostavat happoja. Näin syntyvät esimerkiksi happosateet.

Kokeellinen kemia tuotekehittelyn apuna

Kemian tutkimuksen päätavoitteena on nykypäivänä tuottaa uusia materiaaleja. Kokeellisen kemian osaaminen on tärkeässä roolissa uusien materiaalien kehittelyssä ja testaamisessa. Esimerkkinä uusista materiaaleista ovat komposiitit, jotka ovat kahden tai useamman materiaalin yhdistelmiä, joissa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa. Apuna nykypäivän kokeellisen kemian työskentelyssä ovat kromatografiset ja spektrometriset menetelmät.

Kemian uusia materiaaleja

Tutkija Pekka Ruuskanen kertoo älykkään materiaalin määritelmästä ja sen ominaisuuksista.

Tutkija Pekka Ruuskanen kertoo älykkään materiaalin määritelmästä ja sen ominaisuuksista. Älykäs materiaali voi ottaa ympäristöstään informaatiota, käsitellä informaatiota ja toimimaan sen informaation perusteella loogisesti ennakoitavalla ja toistettavalla tavalla. Videossa esitellään nk. "muisti metalli". Metalli palautuu lämmitettäessä samaan muotoon, kun se oli alussa. Muodonmuutos aiheutuu kiderakennemuutoksen vuoksi.

Siirtymämetallit

Jaksollisen järjestelmän suuressa lohkossa sijaitsee siirtymämetallit. Näitä ovat mm. rauta, kupari, kulta ja elohopea. Siirtymämetalleilla on samantapaiset fysikaaliset ja kemikaaliset ominaisuudet. Ne eivät reagoi yhtä helposti kuin ryhmien 1 ja 2 metallit.

Keraamimetalliyhdistelmämateriaali

Videossa esitellään kuinka hyvin keraamimetalliyhdistelmämateriaali kestää ja suojaa luodilta. Videossa materiaalia verrataan myös panssariteräkseen. Keraamimetalliyhdistelmä on kestävämpi luotisuojamateriaalina.

  • 2020 kevät: kemia

    Kemian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 syksy: kemia

    Kemian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 kevät: kemia

    Kemian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Kemian ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

  • 2018 syksy: kemia

    Kemian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Kemian ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit

  • Täältä näet kaikki kevään 2020 kokeet ja Hyvän vastauksen piirteet

    Kirjoitukset alkavat 10.3. ja päättyvät 23.3.

    Kevään 2020 kirjoitukset alkavat tiistaina 10.3. äidinkielen lukutaidon kokeella sekä suomi toisena kielenä -kokeella ja päättyvät maanantaina 23.3. saamen äidinkielen kokeisiin. Klikkaa koesivuille ja osallistu keskusteluun yo-kokeista!

  • Abitreenien yo-koelähetys: englanti, kevät 2020

    Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeesta.

    Abitreenien yo-koelähetyksessä käydään läpi päivän englannin pitkän oppimäärän koe ja pohditaan, mitä täydellisiin vastauksiin vaadittiin. Keskustelemassa ovat Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntija, aineenopettaja ja kokeen tehnyt kokelas.

  • Abitreenien yo-koelähetys: reaali II, kevät 2020

    Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

    Abitreenien yo-koelähetyksessä käydään läpi psykologian, historian ja fysiikan yo-kokeet ja pohditaan, mitä täydellisiin vastauksiin vaadittiin. Keskustelemassa on Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijoita, aineenopettajia ja kokeen tehneitä kokelaita.

  • Abitreenien yo-koelähetys: reaali I, kevät 2020

    Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

    Abitreenien yo-koelähetyksessä käydään läpi terveystiedon, yhteiskuntaopin ja kemian yo-kokeet ja pohditaan, mitä täydellisiin vastauksiin vaadittiin. Keskustelemassa on Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijoita, aineenopettajia ja kokeen tehneitä kokelaita.

  • Testaa kolme rentoutumisharjoitusta

    Rentoutuminen laskee stressitasoa.

    Säännöllinen rentoutuminen laskee stressitasoa ja tekee kirjoituksiin lukemisesta tehokkaampaa. Kuuntele nämä kolme yksinkertaista harjoitusta, jotka voit ottaa osaksi päivittäistä lukurutiiniasi.

  • Näin saat yo-koejännityksen kuriin

    Abitreenit neuvoo, miten pysyä rauhallisena yo-kokeissa.

    Yo-kirjoitukset ovat uusi tilanne, joka jännittää monia. Abitreenit kokosi erilaisia keinoja, joilla voit varautua jännittämiseen koetilanteessa.

  • Mitä tehdä, kun epätoivo iskee?

    Viisi askelta epätoivon selättämiseen.

    Epätoivon hetkellä mikään ei suju. Mielen valtaavat ikävät ajatukset ja usko itseen horjuu. Jos et itse luota omaan onnistumiseesi todennäköisemmin epäonnistut. Ei siis ole yhdentekevää, miten suhtaudut asioihin. Pysähdy hetkeksi miettimään, minkälaista sisäistä puhetta sinä tuotat ja pääse eroon epätoivon tunteesta.

  • Viisi faktaa yo-stressistä

    Stressi on hyödyllistä, mutta siitä on myös palauduttava.

    Millainen stressin määrä on normaalia ja milloin olisi syytä huolestua? Abitreenit kokosi viisi faktaa yo-koestressistä.

  • Miten yo-koe tehdään?

    Näin yo-koe syntyy.

    Joskus ylioppilaskokeen aineisto löytyy esimerkiksi lentokentältä matkalukemiseksi ostetusta Voguesta. Englannin sensori Katja Mäntylä avasi Abitreeneille sitä, miten yo-koe oikein syntyy.

  • Näin tapahtuu yo-kokeiden arviointi

    Tällainen on yo-kokeen arviointiprosessi.

    Kun yo-koepäivä on ohi ja kokelaat voivat hengähtää, alkaa sensoreiden tarkistusurakka. Ylioppilaslautakunnan jäsen ja uskonnon sensori Kati Mikkola kertoi Abitreeneille, millaista on yo-kokeiden arvostelu.