Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Uskonto pääkuva

Mihin suomalainen uskoo?

Valtaenemmistö, noin 76% suomalaisista, on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Muihin uskonto- ja kirkkokuntiin kuuluu yhteensä vain reilu 2% kansalaisista. Kirkkoon kuulumattomien osuus on tasaisesti kasvanut 2000-luvulla.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen
  • ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä
  • osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta.

Ensimmäiset kristinuskon kosketukset Suomeen tapahtuivat viikinkiajalla. Suomalaisten jumalat olivat tuolloin haltijoita, joiden tehtävät liittyivät sen aikaisiin elinkeinoihin, metsästykseen, kalastukseen ja maanviljelyyn. Kristinuskon rantauduttua Suomeen vanha usko eli vielä sen rinnalla lähes pari sataa vuotta.

1100-luvulla rauhallisesti alkanut lähetystyö muuttui miekkalähetykseksi, jossa jakautunut kirkko, idän ortodoksit ja lännen katoliset, taistelivat pitkään väliinsä jääneistä reuna-alueista. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 länsikarjalaiset ja savolaiset tulivat läntisen kirkon vaikutuspiiriin, kun taas Laatokan alue jäi ortodoksisen kirkon tukialueeksi.

1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa innostui Martti Lutherin uskonpuhdistuksesta, sillä hän tahtoi vahvistaa kruunun asemaa kirkon kustannuksella. Piispojen maallinen valta lopetettiin ja suurin osa kirkon omaisuudesta siirrettiin valtiolle. Suomessa uskonpuhdistuksen päätoteuttaja oli Mikael Agricola, jota uskonpuhdistuksen kansankielisyysperiaate innosti niin, että hänestä tuli Uuden testamentin kääntäjä ja samalla koko kirjakielen luoja.

Vielä 1800-luvun loppupuoliskolle asti kirkon vastuulla oli suurin osa niistä tehtävistä, jotka nykyään kuuluvat kunnille, tärkeimpinä kansansivistys ja sairaan- ja köyhäinhoito. Nykyaikaisen seurakunnan toiminnassa painottuvat perinteisen diakoniatyön ohella erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhetyö.

Uskontoa vai ei?

Perheessä päätetään osallistuuko lapsi päiväkodin kirkkoon, vaikka vanhemmat eivät kuuluisikaan kirkkoon tai saako lapsi koulussa elämänkatsomus-opetusta uskonnon sijaan.

Kansanuskon jäljillä

Suomalaisten mytologia ja luonto

Lintukoto, maailman muna, karhu, hirven hiihto... Itämerensuomalaisen mytologian maailmassa luonto on vahvasti läsnä. 

Uskonto ja identiteetti

Säilyykö uskonnollisen kodin arvot vaikka itse luopuisi uskonnollisesta yhteisöstä.

Toteutuuko uskontojen tasavertaisuus Suomessa?

Uskonnottomuus

Ateismi

  • 2021 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja oikeat vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.