Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kemia pääkuva

Reaktiot ja energia

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi. Ihminen hyödyntää kemiallisia reaktioita moni tavoin. Puun, öljyn ja maakaasun palaminen ovat orgaanisia reaktioita, jotka tuottavat runsaasti energiaa valona ja lämpönä. Kemiallinen reaktio sitoo tai vapauttaa lähes aina lämpöenergiaa.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)
  • ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa
  • osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.

Stoikiometria on kemian osa-alue, joka tutkii aineiden määriä, niiden suhteita sekä näiden muuttumista kemiallisissa reaktioissa. Sitä käytetään kemiallisten reaktioiden tasapainottamiseen ja reaktion aineiden määrien laskemiseen sekä muuntamiseen. Kaasujen yleinen tilanyhtälö on yhtälö, joka asettaa riippuvuuden paineen, tilavuuden ja lämpötilan välille. Esimerkiksi kovalla pakkasella polkupyörän rengas tuntuu tyhjältä, sillä kaasun tilavuus pienenee lämpötilan laskiessa.

Kemialliseen reaktioon kuluva aika vaihtelee; on hyvin nopeita ja hitaita reaktioita. Esimerkiksi ilotulitteen räjähdys tapahtuu silmänräpäyksessä, kun vastaavasti polkupyörän ruostuminen kestää vuosia. Reaktionopeuteen voidaan vaikuttaa mm. lämpötilaa muuttamalla, sekoittamisella, hienontamisella, pitoisuutta muuttamalla ja katalyyteillä.

Ammoniumnitraatti

Lannoitteena käytettävä ammoniumnitraatti muodostetaan ammoniakkikaasusta ja typpihaposta.

Maanviljelijät käyttävät lannoitteena ammoniumnitraattia, joka lisää maan typpipitoisuutta. Ammoniumnitraatti muodostetaan ammoniakkikaasusta ja typpihaposta. Ammoniakki muodostetaan teollisesti typestä ja vedystä. Typpihappoa syntyy, kun ammoniakkikaasua hapotetaan teollisesti. Ammoniakkikaasu reagoi ilman kanssa, jolloin syntyy typpimonoksidia ja vettä. Platinaa käytetään tässä prosessissa katalyyttinä. Typpimonoksidi reagoi edelleen ilman kanssa, jolloin syntyy typpioksidia ja vettä. Syntyy edelleen typpihappoliuosta. Kun typpihappo ja ammoniakkiliuos reagoivat keskenään, syntyy lopulta valkoista ammoniumnitraattia.

Happosade

Happosateden syntyminen on esimerkki epäorgaanisesta reaktiosta. Siinä typpi- ja rikkioksidit tarttuvat sadepisaroihin ja satavat maahan. Happosade on typpioksidien ja rikkioksidien vaikutuksesta syntyvä ilmiö. Typpi- ja rikkioksidit tarttuvat sadepisaroihin ja satavat maahan. Vaikutukset vaihtelevat eri paikoissa.

Kemialliseen reaktioon kuluva aika vaihtelee; on hyvin nopeita ja hitaita reaktioita. Esimerkiksi ilotulitteen räjähdys tapahtuu silmänräpäyksessä, kun vastaavasti polkupyörän ruostuminen kestää vuosia. Reaktionopeuteen voidaan vaikuttaa mm. lämpötilaa muuttamalla, sekoittamisella, hienontamisella, pitoisuutta muuttamalla ja katalyyteillä. 

Paperin valkaisu

Prosessipäällikkö Juha Piironen kertoo ,että paperin valkaisun tarkoituksena on nostaa massan vaaleutta. Puuaine koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Tutkimusjohtaja Kristiina Poppius-Levlin kertoo kahdesta erilaisesta valkaisumenetelmästä. On olemassa ligniiniä säästävää ja ligniiniä poistavaa valkaisua.

Vedenpuhdistus

Käyttökemisti Tommi Fred (Helsingin vesi) kertoo vedenpuhdistuksen eri vaiheista ja niissä tapahtuvista reaktioista. Videolla on kerrottu veden esi-ilmastamisesta, fosforin poistosta, biologisesta puhdistuksesta, typen poistosta ja jälkiselkeytyksestä. Näiden vaiheiden jälkeen puhdas vesi lasketaan mereen.

Mistä juomavesi tulee?

  • 2020 kevät: kemia

    Kemian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 syksy: kemia

    Kemian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 kevät: kemia

    Kemian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Kemian ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

  • 2018 syksy: kemia

    Kemian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Kemian ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit