Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kemia pääkuva

Reaktiot ja tasapaino

Reaktiotasapaino on tilanne, jossa jatkuvasti reagoivan seoksen pitoisuudet eivät muutu ajan kuluessa. Kemiallinen tasapaino on äärimmäisen tärkeä elävän luonnon kemiassa, koska sen takia puskuriliuosten, kuten ihmisen veren, happamuus pysyy vakiona.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia
  • ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

Happo on kemiassa yhdiste, joka luovuttaa vetyionin, ja emäs on puolestaan vetyionin vastaanottaja. Vahvat hapot ja emäkset hajoavat (protolysoituvat) lähes kokonaan, heikot vain osittain. Kun emäs ja happo kohtaavat, tapahtuu neutraloituminen. Tällöin muodostuu vettä ja suolaksi kutsuttua yhdistettä. Esimerkiksi ampiaisen pisto sisältää emästä, joten se voidaan neutraloida hapolla, esimerkiksi sitruunalla tai etikalla.

Eri aineet liukenevat esimerkiksi veteen eri tavoin. Liukoisuus ilmoittaa liuenneen aineen määrän kyseisessä kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa. Kylläisessä liuoksessa vallitsee tasapaino, jossa liukeneminen ja saostuminen kumoavat toisensa. Liuokseen on tällöin liuennut suurin mahdollinen määrä ainetta. Lämpötilan kasvaessa esimerkiksi ruokasuolan liukoisuus veteen kasvaa.

Happo-emästitraus on eräs keino määrittää kokeellisesti happojen ja emästen määriä. Se perustuu happojen ja emästen väliseen neutraloitumisreaktioon. Titrauskäyrä esittää pH:n muutoksen emäslisäyksen funktiona titrattaessa emäksellä ja happolisäyksen funktiona titrattaessa hapolla. Ekvivalenttikohdassa käyrä tekee jyrkän hyppäyksen. Tämä on kohta, jossa titrattavan yhdisteen ja titraavan yhdisteen ainemäärä on reaktioyhtälön mukaisesti tasan.

Aineiden määrät ja pitoisuudet

Voimme löytää erilaisia määriä ilmoittavia merkintöjä arkipäiväisistä tuotteista tai vaikkapa laboratoriotestien tuloksista. Esimerkiksi ruokaetikkapullon kyljestä löytyy merkintä: etikkahappoa 10 painoprosenttia. Mitä tällä tarkoitetaan?

Merkinnällä ”etikkahappoa 10 painoprosenttia” halutaan ilmoittaa, että jos punnitsemme 100 g ruokaetikkaa, on siinä 10 g etikkahappoa ja 90 g vettä. Tämä voidaan todeta myös laboratoriossa. Titraus tarkoittaa menetelmään, jossa liuoksessa olevan aineen pitoisuus määritetään tunnetun titrausliuoksen avulla. Audiossa kerrotaan, miten ja minkälaisilla välineillä titraus tapahtuu. Minkä tahansa liuennen aineen pitoisuus voidaan ilmoittaa massa- tai tilavuusprosenttisuutena tai konsentraationa.

Audiossa tutustutaan prosenttiliuoksiin: kerrotaan, mitä tarkoitetaan paino- eli massaprosentilla ja tilavuusprosentilla sekä miten prosenttiliuoksia voi valmistaa laboratoriossa. Kaikki aineet eivät ole hyvin veteen liukenevia, joistakin aineista voimme valmistaa vain hyvin laimeita vesiliuoksia. Tällöin joudumme tarkastelemaan eri aineiden liukoisuutta.

Audiossa kerrotaan, mitä liukoisuudella tarkoitetaan, minkälainen on eri aineiden liukoisuus ja miten liukoisuutta voidaan mitata. Audiossa tutustutaan myös kemian tärkeimmän perussuureen, ainemäärän yksikköön mooliin ja siihen, miten atomeja, ioneja tai molekyylejä voidaan punnita. Ainemääriä tarvitaan kemiallisia kaavoja ilmaistaessa. Audiossa käsitellään, miten ainemäärät voidaan laskea ja miten kemiallinen kaava muodostuu. Esimerkkinä käytetään veden kemiallista kaavaa. Lopuksi käsitellään, mitä tarkoitetaan konsentraatiolla.

Testaa taitosi kemiasta

  • 2020 kevät: kemia

    Kemian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 syksy: kemia

    Kemian yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2019 kevät: kemia

    Kemian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Kemian ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

  • 2018 syksy: kemia

    Kemian yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Kemian ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit

  • Täältä näet kaikki kevään 2020 kokeet ja Hyvän vastauksen piirteet

    Kirjoitukset alkavat 10.3. ja päättyvät 23.3.

    Kevään 2020 kirjoitukset alkavat tiistaina 10.3. äidinkielen lukutaidon kokeella sekä suomi toisena kielenä -kokeella ja päättyvät maanantaina 23.3. saamen äidinkielen kokeisiin. Klikkaa koesivuille ja osallistu keskusteluun yo-kokeista!

  • Abitreenien yo-koelähetys: englanti, kevät 2020

    Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeesta.

    Abitreenien yo-koelähetyksessä käydään läpi päivän englannin pitkän oppimäärän koe ja pohditaan, mitä täydellisiin vastauksiin vaadittiin. Keskustelemassa ovat Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntija, aineenopettaja ja kokeen tehnyt kokelas.

  • Abitreenien yo-koelähetys: reaali II, kevät 2020

    Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

    Abitreenien yo-koelähetyksessä käydään läpi psykologian, historian ja fysiikan yo-kokeet ja pohditaan, mitä täydellisiin vastauksiin vaadittiin. Keskustelemassa on Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijoita, aineenopettajia ja kokeen tehneitä kokelaita.

  • Abitreenien yo-koelähetys: reaali I, kevät 2020

    Lähetyksessä keskustellaan päivän yo-kokeista.

    Abitreenien yo-koelähetyksessä käydään läpi terveystiedon, yhteiskuntaopin ja kemian yo-kokeet ja pohditaan, mitä täydellisiin vastauksiin vaadittiin. Keskustelemassa on Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijoita, aineenopettajia ja kokeen tehneitä kokelaita.

  • Testaa kolme rentoutumisharjoitusta

    Rentoutuminen laskee stressitasoa.

    Säännöllinen rentoutuminen laskee stressitasoa ja tekee kirjoituksiin lukemisesta tehokkaampaa. Kuuntele nämä kolme yksinkertaista harjoitusta, jotka voit ottaa osaksi päivittäistä lukurutiiniasi.

  • Näin saat yo-koejännityksen kuriin

    Abitreenit neuvoo, miten pysyä rauhallisena yo-kokeissa.

    Yo-kirjoitukset ovat uusi tilanne, joka jännittää monia. Abitreenit kokosi erilaisia keinoja, joilla voit varautua jännittämiseen koetilanteessa.

  • Mitä tehdä, kun epätoivo iskee?

    Viisi askelta epätoivon selättämiseen.

    Epätoivon hetkellä mikään ei suju. Mielen valtaavat ikävät ajatukset ja usko itseen horjuu. Jos et itse luota omaan onnistumiseesi todennäköisemmin epäonnistut. Ei siis ole yhdentekevää, miten suhtaudut asioihin. Pysähdy hetkeksi miettimään, minkälaista sisäistä puhetta sinä tuotat ja pääse eroon epätoivon tunteesta.

  • Viisi faktaa yo-stressistä

    Stressi on hyödyllistä, mutta siitä on myös palauduttava.

    Millainen stressin määrä on normaalia ja milloin olisi syytä huolestua? Abitreenit kokosi viisi faktaa yo-koestressistä.

  • Miten yo-koe tehdään?

    Näin yo-koe syntyy.

    Joskus ylioppilaskokeen aineisto löytyy esimerkiksi lentokentältä matkalukemiseksi ostetusta Voguesta. Englannin sensori Katja Mäntylä avasi Abitreeneille sitä, miten yo-koe oikein syntyy.

  • Näin tapahtuu yo-kokeiden arviointi

    Tällainen on yo-kokeen arviointiprosessi.

    Kun yo-koepäivä on ohi ja kokelaat voivat hengähtää, alkaa sensoreiden tarkistusurakka. Ylioppilaslautakunnan jäsen ja uskonnon sensori Kati Mikkola kertoi Abitreeneille, millaista on yo-kokeiden arvostelu.