Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Uskonto pääkuva

Uskonnon luonne ja merkitys

Millainen ilmiö uskonto on? Uskontotieteessä uskontoa tarkastellaan yleismaailmallisena ilmiönä sekä kulttuurin ja yhteiskunnan osana. Lukion ensimmäinen uskonnon kurssi pureutuu myös Raamattuun ja sen tutkimus- ja tulkintatapoihin.

Tietolaatikko

Opetussuunnitelman mukaiset kurssin tavoitteet ovat, että opiskelija

  • tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana
  • ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
  • saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen
  • tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta
  • oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

Vaikka tieto lisääntyy ja maailmankuva laajenee, tieto omasta rajallisuudesta pysyy. Uskonnot vastaavat perustavaa laatua oleviin elämänkysymyksiin: Mikä on ihmisen ja maailman alkuperä? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä tämän elämän jälkeen tapahtuu?

Uskonto on pysyvä osa ihmistä. Ennusteet uskontojen kuolemasta eivät ole toteutuneet, vaikka maallistumista tapahtuu yhä. Uskonnot sopeutuvat ja muuttavat muotoaan. Jos perinteiset uskonnot ovat menettäneet vaikutustaan, tilalle on muodostunut uusia uskonnollisia ilmiöitä. Uskontotiede tutkii uskontoa kulttuuri-ilmiönä.

Uskonto ja maailmankatsomus

Maailmankatsomus on kokonaiskäsitys elämästä, johon kuuluu tiedollinen puoli, mutta myös pohdinnat siitä, mikä on ihmisen asema ja tehtävä maailmassa. Audiossa käsitellään maailmankatsomuksen syntyä ja sen rakennusaineita, sekä uskontoa yleismaailmallisena ja -inhimillisenä ilmiönä, joka vaikuttaa kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Raamattu ja sen vaikutus kulttuuriin

Mikä asema on pyhällä kirjalla uskonnossa? Mikä tekee kirjasta pyhän? Kaikissa suurissa maailmanuskonnoissa on pyhä kirja, johon koko uskonto perustuu. Pyhään kirjaan katsotaan sisältyvän ilmoitus. Uskovien käsityksen mukaan jumala tai jumalat ovat ilmoittaneet itsestään ihmisille. Pyhän kirjaan asema ja arvo vaihtelevat eri uskonnoissa, myös uskontojen sisällä on erilaisia suhtautumistapoja. Audiossa tutustutaan erityisesti kristinuskon pyhään kirjaan, Raamattuun, sen rakenteeseen, tutkimukseen ja tulkintaan sekä miten se on aikojen kuluessa vaikuttanut yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Mitä on hyvä elämä?

Kysymys hyvästä elämästä on kiinnostanut ihmistä kautta aikojen. Vastauksia ovat tarjonneet myytit, uskonnot ja filosofia. Antiikin ihmiskäsityksen mukaan ihminen oli maailmanjärjestyksen kuva, mutta ajallisena ja paikkaan sidottuna olentona kuitenkin epätäydellinen. Täydellisyys oli siis jossain merkityksessä meissä jo olemassa ja hyvää elämää pystyi tutkimaan tutkimalla omia sisäisiä maailmoja.

Elämänkatsomukseni perusteita

Elämänkatsomus voidaan määritellä käsitejärjestelmäksi, joka ohjaa ajattelua ja käsitysten muodostumista antamalla yleisiä periaatteita. Maailmankatsomukseksi taas voidaan sanoa niitä uskomuksia, käsityksiä ja tietoa, joita meillä on todellisuudesta. Maailmankatsomukset eroavat elämänkatsomuksesta siinä, että ne muodostavat usein joukkoliikkeitä, kuten uskonnot ja aatteelliset yhdistykset. Elämänkatsomus on puolestaan individualistinen, oman elämäni suunnitelma.

Elämänkatsomuksellisia ratkaisuyrityksiä - ihmisen suhde itseensä ja maailmaan

Terve itsetunto on osa suotuisaa elämänkatsomusta, mutta missä määrin meillä itsellämme on mahdollisuus vaikuttaa sen kehitykseen? Olemmeko vain perimämme ja ympäristömme tuote? Nykypsykologian mukaan yksilöllisyyteen liittyy itsesäätely, oma suuntautuneisuus ja omat valinnat. Eksistentialistisen käsityksen mukaan puolestaan olemme vapaita valitsemaan itse itsemme. Itsetuntoa muovaa siis kolmen seikan vuorovaikutus: fyysiset ominaisuudet, ympäristöstä saadut vaikutteet sekä se, miten yksilönä muokkaan omaa toimintaani.

Riitit ja rituaalit

Riitit edustavat uskonnon toiminnallista puolta, ne ovat säännönmukaisesti toistuvia ja kaavamaisia. Niillä on myös tärkeä osansa uskonnollisen tradition siirtymisessä sukupolvelta toiselle. Samalla ne kertovat yhteisön arvoista. Muodoltaan riitit voivat olla hyvin erilaisia. Riittien ja rituaalien alkuperä on ihmisille hämärtynyt, mutta niiden kautta välittyvää pyhyyden kokemusta pidetään tärkeänä.

Kysymyksiä riiteistä ja rituaaleista

Kristillisten kirkkojen historiaa keskiajan lopulta nykypäivään

Keskiajan Eurooppa oli hengellinen yhteisö, poliittisia rajoja ei ollut ja varsinaiset kansallisvaltiot syntyivät vasta keskiajan lopulla. Lännen katolinen kirkko oli saavuttanut lähes ylivaltion aseman. 1300-luvulle tultaessa katolinen yhtenäiskulttuuri alkoi kuitenkin rapistua ja kirkko menettää otettaan poliittiseen, sivistykselliseen ja uskonnolliseen elämään. Yhtenäiskulttuurin hajoaminen loi mahdollisuudet uuden historiallisen aikakauden, uuden ajan syntymiselle. Audiossa kerrotaan, miten kirkko on vastannut erilaisiin kirkon sisältä syntyneisiin sekä yhteiskunnan muutosten asettamiin haasteisiin eri historian vaiheissa.

Keskiajan yhtenäiskulttuuri alkoi murentua ja katolisen kirkko menettää ehdotonta valtaansa. Alettiin myös kritisoida kirkkoa väärinkäytöksistä. 1500-luvun alussa tämä johti uskonpuhdistukseen eli reformaatioon ja protestanttisten ryhmien eroon katolisesta kirkosta. Teologian tohtori Erkki Koskenniemi kertoo siitä, miten Lutherista tuli uskonpuhdistaja ja mihin käytännön uudistuksiin uskonpuhdistus johti.

Suomessa tärkein uskonpuhdistuksen vaikuttajista oli Michael Agricola. Toteuttaessaan erästä uskonpuhdistuksen aatteista, kansankielisyyttä, hänestä tuli samalla myös suomen kirjakielen luoja. Kirkon jakaantuminen johti 1600-luvulla uskonsotiin. Katolinen kirkko pyrki valtaamaan takaisin uskonpuhdistukselle menettämät alueensa. Protestanttiset kirkot vastasivat määrittelemällä oman puhtaan oppinsa tarkasti. Puhtaan opin varjeleminen taas toi mukanaan suvaitsemattomuutta ja uskonvainoja.

1700-luku oli reaktio 1600-luvun aatemaailmalle: valistuneisuus korosti suvaitsevaisuutta ja ajattelun vapautta ja myös uskonnossa alettiin korostaa yksilöllisyyttä ja vapautta. Suomessa syntyivät henkilökohtaista uskoa korostavat herätysliikkeet rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus. 1800-lukua on kutsuttu ismien vuosisadaksi, silloin saivat alkunsa monet maailmankuvaamme vaikuttaneet aatteet ja ilmiöt: liberalismi, industrialismi, idealismi, sosialismi ja evolutionismi. Moniarvoisuus lisääntyi ja kirkkojen asema muuttui. Kirkot vastasivat uusien aatteiden haasteisiin muun muassa sisälähetystyön avulla.

1800-luvulla perustettiin myös lähetysseuroja. Pastori Päivi Palmu Suomen lähetysseurasta kertoo lähetystyön perusteista ja tavoista. Vuonna 1910 Edinburghissa pidetty eri kirkkokunnat koonnut suuri lähetyskonferenssi oli kirkkojen välisen yhteistyön eli ekumenian ensimmäinen askel. 1948 Amsterdamissa perustettiin Kirkkojen maailmanneuvosto. Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Jan Edström kertoo, mitä ekumenia on ja mikä on sen päämäärä. Lopuksi pohditaan, minkälainen on kirkon rooli nykymaailmassa.

Yhdistä kristinuskoon liittyvät sanat oikein

  • 2021 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja oikeat vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 syksy: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.

  • 2020 kevät: uskonto

    Uskonnon yo-koe ja vastaukset.

    Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe). Katseluversio ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koepäivänä ja harjoitteluversio mahdollisimman pian kokeen jälkeen.