Hyppää pääsisältöön

Kielen huoltoa vai kielenhuoltoa?

Lukulasit. Kuva: Seppo Sarkkinen/ Yle.

Ovatko yhdyssanat hämärä alue? Mihin kohtaan pilkku laitetaan virkkeessä? Kirjoitetaanko eduskunta isolla vai pienellä? Milloin virkkeeseen sopii kaksoispiste ja milloin puolipiste?

Kielenhuollon ei tarvitse olla hämärää ja intuitiivista aluetta, vaan kirjoittaja pärjää hyvin muutamalla nyrkkisäännöllä - ihminen muistaa keskimäärin kolme sääntöä yhdestä käsitteestä. Opettele jokaisesta kielenhuollon osa-alueesta kolme tärkeintä ohjetta ja syvennä taitojasi tarpeen mukaan lopuilla säännöillä.

Ota huomioon, ettei artikkelissa ole lueteltu kaikkia mahdollisia oikeinkirjoitussääntöjä ja osa säännöistä on yksinkertaistettu. Jos kaipaat tarkempaa ohjeistusta, tutustu esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen oikeinkirjoitusohjeisiin.

Yhteen kirjoitetaan

Yhdyssanat ovat haastava oikeinkirjoituksen osa-alue. Yhdyssanojen oikeinkirjoitus vaatii kielitajua, ja joidenkin sanojen oikeinkirjoitus täytyy tietää tai tarkistaa kielioppaasta. Muutamalla nyrkkisäännöllä kuitenkin pääsee hyvin alkuun:

1. sanat, joiden toinen osa ei esiinny itsenäisenä sanana:  ihmiskunta, naispoliisi, uutistarjonta

2. yhdyssanan alkuosa on genetiivissä, ja sanalla on vakiintunut merkitys: talonmies, kunnantalo, kaupunginkirjasto

3. -inen-loppuiset adjektiivit ja -inen-loppuiset sanat, joiden alkuosa on taipumaton sana: kauniskasvoinen, monivuotinen, isokokoinen, suomenkielinen

Jos tahdot, opettele myös seuraavat säännöt:

  • partikkeli + päin                 alaspäin, ylöspäin, ulospäin
  • hellittelysanat                 poikarukka, miesparka, Janne-kulta
  • useimmat paikannimet    Pohjanlahti, Itämeri, Ruusulankatu
  • vahvistussanat              ypöyksin, supisuomalainen, upouusi, täpötäysi    

Erikseen kirjoitetaan

1. kielten nimet ja oppiarvot: filosofian kandidaatti, valtiotieteen ylioppilas, suomen kieli 

 2. useimmat -inen-loppuiset sanat, joiden alkuosa on substantiivi: kotiin palaaminen (vrt. kotiinpaluu), neliön muotoinen, todistuksen mukainen (huom.! suomenkielinen)

3. paikannimet, joissa alkuosa on erisnimi: Laatokan Karjala, Aleksis Kiven katu, Englannin kanaali

Jos tahdot, opettele myös seuraavat säännöt:

  • nomini + päin kotiin päin, Minnalle päin, sinuun päin
  • kun- ja kuin-loppuiset yhdyskonjunktiot aivan kuin, sitten kun, heti kun
  • ani ja tuiki ani harvoin, tuiki tärkeä, ani harva
  • Muista! sen jälkeen, sen sijaan, sen takia, sen vuoksi, siitä lähtien, alun perin, ennen kaikkea, jonkin verran, kaiken kaikkiaan, kesken kaiken, muun muassa, niin ikään, sitä paitsi, sitä vastoin, suurin piirtein, varta vasten

Yhdysmerkkiä käytetään

1. kun yhdyssana alkuosa päättyy samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa: tikku-ukko, noita-akka, linja-auto

2. kun yhdyssanan alkuosa on erisnimi, kirjain, numero, lyhenne tai merkki: Liisa-täti, A-luokka, 8-vuotias (huom.! 8 vuotta), ABC-huoltoasema, @-merkki

3. yhdyssanan alkuosa on vakiintumaton lainasana: squash-maila, barbeque-kastike (huom.! rockkonsertti, popmusiikki, benjihyppy)

Muista myös:

  • yhdyssanan alkuosa on 2- tai useampiosainen: James Bond -elokuva, pro gradu -tutkielma
  • rinnasteiset ja samanarvoiset sanat: kampaaja-kosmetologi, suomalais-ruotsalainen, liha-makaronilaatikko
  • Kun samaa yhdysosaa ei haluta toistaa, yhteisen osan sijasta käytetään yhdysmerkkiä: ala- ja yläaste, syntymäaika ja -paikka, ylä- ja alapuoli

Pilkkusäännöt

Ennen pilkkusääntöjen kertaamista kannattaa muistella, mitkä ovat suomen kielen lausetyypit (pää- ja sivulauseet) ja mikä on lauseen ja virkkeen ero:

Päälause, sivulause ja virke

Virke muodostuu joko yhdestä päälauseesta tai päälauseesta ja useammasta lauseesta. Virke päättyy pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.

Ulkona sataa. Maija osti omenan. Maija osti omenan, mutta Pekka osti banaanin.

Lause sisältää predikaattimuotoisen verbin (persoonamuotoinen verbi). Virkkeessä on yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaattimuotoisia verbejä.

Liisa päätti matkustaa Kreikkaan, koska hän rakastaa lämpöä ja Välimerta. Illalla grillataan makkaraa.

1) Päälause on sellainen lause, joka voi esiintyä yksin virkkeenä. Päälauseita voi olla samassa virkkeessä myös useita. Tällöin ne erotetaan oisistaan pilkulla tai rinnastuskonjunktiolla, joita ovat mm. ja, sekä, sekä–että, -kä, eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan, sillä.

Matti on rikas ja hän omistaa monta kartanoa.

2) Sivulause voi olla

  • konjunktiolause (että, jotta, koska, kun, jos vaikka, kuin, kunnes) Matti nukkui pommiin, koska herätyskello ei soinut.
  • relatiivilause (joka, mikä, jollainen, millainen) Kalle osti kengät, jotka eivät sopineet hänelle.
  • epäsuora kysymyslause (alkaa kysymyssanalla) Kalle ihmetteli, miksi posti oli myöhässä. Tutkimuksella haluttiin selvittää, onko rakennuksessa sisäilmaongelmia.

1. Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee pilkku:

Opettaja toivoo, että me siivoaisimme luokan. Jos ennustukset pitävät paikkaansa, seuraavasta talvesta tulee kylmä. Ystävät auttoivat Liisaa muutossa, mikä helpotti urakkaa.

2. Päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos lauseilla on yhteinen tekijä, tekemisen kohde (+ sivulause tai lauseenvastike):

Luennot alkavat elokuussa ja kestävät kaksi kuukautta (luennot, luennot). Eduskunta säätää ja presidentti vahvistaa lait (lait, lait).

3. Pilkkua käytetään luettelossa, lisäysten ja lisähuomausten välissä sekä puhuttelussa:

Pannukakkuun tulee maitoa, kananmunia, sokeria, rasvaa ja jauhoja. Muusikko Pertti Nieminen, tunnetummalta nimeltään Nipa Neumann, valmistelee uutta albumia. Hei Ritva, hauska vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa (kirjeessä).

4. Jos kahdella päälauseella ei ole yhteistä tekijää tai tekemisen kohdetta, lauseiden väliin tulee pilkku:

Onko Matilla enää mahdollisuuksia elämänmuutokseen, vai pidetäänkö häntä jo menetettynä tapauksena? Peli alkoi heikosti, mutta silti me voitimme sen.

Kaksoispistettä käytetään

1. johtolauseen jälkeen ennen vuorosanaa: Ridge kysyi Brookelta: "Tahdotko kanssani naimisiin?"

2. ennen virkkeen sisäistä luetteloa tai johdantolauseessa ennen taulukkoa tai luetelmaa: Kurssin ovat läpäisseet seuraavat henkilöt: Mirja Matilainen, Gowthaman Amirthalingam ja Ahmed Ali.

Tutkimuksessa haastateltiin seuraavia ikäryhmiä:

  • 015-vuotiaat
  • 1622-vuotiaat
  • 2335-vuotiaat

3. virkkeessä ennen tarkentavaa tietoa tai lisäystä: Ostosreissu kannatti: löysimme alennusmyynnistä halvat vuodevaatteet mökille. Mika Waltari oli kuuluisimpia suomalaisia kirjailijoita: hänen teoksiaan on julkaistu ainakin 40 kielelle, ja Sinuhe oli aikansa kansainvälinen bestseller-teos.

Puolipiste

Puolipiste on välimerkki, jota kannattaa käyttää harkiten. Puolipiste toimii silloin tällöin tehokeinona tekstissä, mutta se menettää tehonsa toistuvassa käytössä. Puolipisteen voi miltei aina korvata pilkulla, pisteellä tai ajatusviivalla. Puolipistettä ei myöskään kannata sekoittaa kaksoispisteeseen. Puolipistettä käytetään seuraavissa tapauksissa:

1. Erottamaan virkkeen veroisia rinnasteisia ilmauksia silloin, kun halutaan korostaa asioiden läheisyyttä toisiinsa: Helsingin keskustan Sokosta pidettiin ennen muinoin sinkkujen treffipaikkana; moni on kuulemma löytänyt itselleen kyseisessä kaupassa elämänkumppanin.

2.Apuvälimerkkinä erottamaan luettelon osia toisistaan, kun osat sisältävät valmiiksi pilkkuja: 100 metrin juoksun parhaat ajat olivat 13,5; 13,98; 14,01 ja 14,24.

Ajatusviiva

Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi välimerkki. Ajatusviivaa kannattaa käyttää harkiten: kuten puolipiste, myös ajatusviiva menettää tehonsa liiallisessa käytössä. Ajatusviivan voi aina korvata pilkulla tai pisteellä. Ajatusviivaa käytetään seuraavissa tapauksissa:

1. Erottamaan irrallista lisäystä virkkeen keskellä: Tarkoituksena on − kuten aina tähän aikaan vuodesta − aloittaa kuntokuuri.

2. Ilmaisemaan, että jotain yllättävää tai poikkeavaa tapahtuu: Kun Kari vihdoin pääsi perille, tervehti hän kohteliaasti isäntää − ja juoksi takaisin ulos.

3. Korvaamaan predikaattia vaikuttavassa esityksessä tai otsikossa: Moderni nainen − tiukkapipo feministi

Joka vai mikä?

Jos tahtoo kirjoittaa hyvää asiatekstiä, kannattaa kerrata pronominien viittaussuhteet. Usein näkee tekstejä, joissa relatiivipronomineja ja relatiivisia sanoja käytetään väärin. Yleisin harhaluulo on, että mikä-sana viittaa eläimeen, asiaan tai esineeseen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kertaa pronominien viittaussuhteet tästä.

1. Joka-pronominia käytetään viittaamaan edeltävään sanaan: Heräsimme ukkoseen, joka jyrähteli kovaa taivaalla.

2. Mikä-pronomini viittaa edeltävään lauseeseen: Ulkona alkoi myrskytä, mikä sai meidät siirtymään sisätiloihin turvaan.

3. Mikä-pronomini viittaa superlatiiviin: Vaniljajäätelö on maukkainta, mitä tiedän.

4. Mikä-pronomini viittaa sanoihin se, sellainen, kaikki, muu: Se, mitä hän teki, oli aivan kamalaa! Kaikki, mitä tutkija kertoi, piti paikkansa.

Alkukirjainasiaa

Jokainen tietää, että erisnimet tulee kirjoittaa isolla alkukirjaimella, mutta yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimilla. Jotkut tapaukset ovat hankalia, esimerkiksi osa maantieteellisistä nimistä kirjoitetaan isolla, mutta jotkut pienellä. Kertaa täältä hankalia alkukirjaintapauksia.

1. Kaksi- tai useampisanaisten maantieteellisten nimien jälkiosa kirjoitetaan isolla, jos se on erisnimi, muuten pienellä: Pohjoinen jäämeri, Latinalainen Amerikka, Kanariansaaret.

2. Jotkut ruokalajien nimet, joissa on määritteenä erisnimi (eikä ilmaus ole vakiintunut) kirjoitetaan isolla: Mannerheimin kalaseljanka (huom.! runebergintorttu).

3. Napa-alueiden nimissä on vaihtelevia käytäntöjä: napapiiri, päiväntasaaja, etelänapa, pohjoinen napapiiri, Etelänapamanner, Pohjoiskalotti.

4. Rakennusten, virastojen ja laitosten nimet:

  • Jos rakennuksia on vain yksi, rakennuksen nimi kirjoitetaan isolla: Ateneum, Eduskuntatalo, Kansallisooppera.
  • Virastojen, julkisten rakennusten ja laitosten nimet kirjoitetaan yleensä pienellä: opetusvirasto, ammattikorkeakoulu, kaupunginkirjasto, eduskunta, valtiovarainministeriö.
  • Poikkeustapaukset kannattaa tarkistaa kielenhuolto-oppaasta tai internet-sivuilta: Metsähallitus, Eläketurvakeskus, Valtionarkisto.

Lisää erisnimien oikeinkirjoituksesta: Nykyajan kielenopas

Koonnut: Maija Mattila

Lähteet: Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-ohjeet, Nykyajan kielenopas

  • Nuntii Latini

    Programma nuntiorum Latine.

    Nuntii Latini, conspectus rerum hebdomadalis, qui auspiciis Radiophoniae Finnicae Generalis (Yle) inde ab anno 1989 editur, est programma nuntiorum Latine divulgatorum in orbe terrarum omnium veterrimum.

  • Carte de visite - työelämän ranskaa

    Videoklippejä tilanteista ja kohteliaista ilmaisuista.

    Tarvitsetko työssäsi ranskaa? Opettele tärkeimmät fraasit - sillä teet hyvän vaikutuksen, vaikka pääosan keskustelusta kävisitkin jollain muulla kielellä.

  • Islamin vieraana tutustutaan myös arabikulttuuriin

    Matka islamilaiseen maailmaan ja arabikulttuuriin.

    Professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan, kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään 6-osaisessa sarjassa Islamin vieraana. Arabikulttuuriin tutustutaan Egyptissä ja Syyriassa. Ohjelmasarja on vuodelta 2003.

  • Kapusta Master - osa 1: Pietariin

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin.

    Ensimmäisessä osassa matkustetaan Pietariin, opitaan sanojen suvut, persoonapronomineja ja lukusanat 1-10 sekä tervehdyksiä.

Kielet

  • Finnish phrases - Suomen kielen fraaseja

    10 keskustelutuokiota suomeksi

    Welcome to learn Finnish! With these easy videos you learn to deal with everyday situations, e.g. buy food, tell about your family and introduce yourself. You can find more lessons in Finnish from our Supisuomea-videos. - Lyhyissä videoissa käydään läpi suomen kielen keskeistä sanastoa ja yleisimpiä fraaseja. Opit mm. viikonpäivät, esittelemään itsesi, ostamaan ruokaa ja kertomaan perheestäsi. Lisää suomea voit opetella Supisuomea-sivuiltamme.

  • SWE - pakko puhua ruotsia!

    SWE on sarja viidestä Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta.

    SWE on nettisarja viidestä Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta. Lyhyet videot kertovat, miltä Ruotsi näyttää suomalaisin silmin. Ruotsiksi. Mielenkiintoisia ja vauhdikkaita henkilöitä ja aiheita, jotka tempaavat mukaansa – ja saattavat aiheuttaa kiinnostusta ruotsin kieleen!

  • RUS – venäjästä rakkaudella

    RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä.

    RUS-sivustolla tapaat nuoria suomalaisia ja venäläisiä, joiden kanssa voit päivittää kielitaitoasi, venäläisyyden ja Venäjän tuntemustasi. Löydät täältä myös videoita, blogeja, linkkejä harrastuksiin ja kulttuuriin – perusasioita unohtamatta. Opettele slaavikyykky tai tee hauskoja testejä.

  • Viron alkeiskurssi

    Videot tutustuttavat Viron kieleen ja kulttuuriin.

    Tällä kurssilla opit viron kielen perusteet ja saat hyvän perustan jatko-opiskelulle. Videoiden dialogit tutustuttavat eteläisen naapurimaamme kieleen ja jokapäiväiseen elämään. Kurssi perustuu kieliohjelmasarjaan Nael kummi.

  • Italian pikavisiitti

    Kieltä ja tapakulttuuria matkailijan tarpeisiin.

    Oletko lähdössä matkalle? Haluatko oppia kielen alkeet nopeasti? Pikavisiitti on tiivis paketti, josta saat Italian kieli- ja tapatietoa: kuinka selvitä kaupassa, ravintolassa, kaupungilla, lippuluukulla… Pari italian sanaa riittää sulattamaan italialaisten sydämet, ja sinäkin saat matkastasi enemmän! Kielten taitotasoasteikolla pikavisiitti sijoittuu tasolle A1 (kieliaines A1.2, kielioppi A1.1).

  • Arabian alkeiskurssi

    Opi kielen perustaidot, joilla pärjäät matkoilla.

    Tällä kättelykurssilla opit arabian kielestä sellaiset perustaidot, joita tarvitset kohdatessasi arabiaa puhuvia ihmisiä matkalla, työssä, kotona, harrastusten parissa. Tutustut myös arabialaiseen tapakulttuuriin ja elämänmenoon.

  • Matkailuenglantia – 5. Syöminen ja juominen

    Simppeliä ruoka- ja juomasanastoa matkailijalle englanniksi

    Matkailun suurimpia nautintoja on syöminen ja juominen paikallisissa ravintoloissa, kahviloissa ja baareissa. Englanninkielisissä maissa aterioinnin aikataulut ovat melko lailla samat kuin Suomessa, mutta Etelä-Euroopassa kulttuuri on jo hyvin erilainen.

  • Arabia

    Arabian kielen alkeita ja arabien tapakulttuuria.

    Arabian kielen alkeet ja kulttuurin tuntemus auttavat pärjäämään arabiankielisessä maailmassa matkaillessa. Kulttuurintuntemus auttaa ymmärtämään arabien tapakulttuuria myös arabimaiden ulkopuolella.

  • Englanti

    Englannin kursseja eri tasoille ja tarpeisiin.

    Englannin taito on nykyään lähes kaiken a ja o, joten siitä on hyvä opetella edes alkeet - ainakin matkailualkeet! Oletko palvelualalla tai aiotko sille? Täältä löytyy eri alojen englantia. Myös kielitutkintoihin valmistautuminen onnistuu!

  • Espanja

    Opiskele espanjaa tai tutustu vain maan tapakulttuuriin.

    Opiskele espanjaa itseopiskelukurssilla tai hyödynnä materiaalia opetustyössäsi. Opit kielen alkeita, kulttuuria, kielioppia ja fraaseja. Kursseista löytyy lukuisia kuuntelutehtäviä. Videoiden ja artikkelien myötä tutustut tapakulttuuriin ja historiaan.

  • Italia

    Tutustu italian kieleen, tapoihin ja kulttuuriin!

    Oletko lähdössä Italiaan? Pikavisiitti auttaa sinut matkaan. Haluatko opiskella italiaa enemmänkin? Italian peruskurssi on sopiva vaihtoehto, ja sitä käyttivät Talo Italiassa -kilpailijatkin. Molemmissa tutustut myös italialaiseen tapakulttuuriin, josta löytyy lisää Tavat ja kulttuuri- sekä Ruokakulttuuri-osioissa. Abitreenit sopii myös kertaamiseen.

  • Japani

    Tutustu japanin kieleen ja kulttuuriin!

    Japanin kielen alkeiskurssi tarjoaa hyvän alun japanin kielen opinnoille. Samalla tutustut japanilaiseen kulttuuriin. Kiinnostavatko japanin kirjoitusmerkit? Niihinkin voit tutustua täällä.

  • Kiina

    Tutustu Kiinaan, kiinalaiseen tapakulttuuriin, kalligrafiaan

    Kiina on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kielistä myös eurooppalaisille. Opettele alkeet tai tutustu edes kiinalaiseen tapakulttuuriin – sekin auttaa kanssakäymisessä! Kalligrafiaa voit harrastaa pelkästään taidemielessä, ilman kielitaitoa.

  • Kreikka

    Näillä sivuilla voit opiskella kreikan kielen alkeita, kerrata aakkoset tai tutustua Kreikan historiaan.

  • Latina

    Nykykielissä on lainoja latinasta.

    Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta romaaniset kielet, espanja, ranska, italia,romania ja portugali, ovat kehittyneet latinan puhutusta muodosta. Latinaa opetetaan edelleen monissa kouluissa ja yliopistoissa ja se on katolisen kirkon pääkieli. Latinaa käytetään myös lääketieteessä, luonnontieteessä ja oikeustieteessä. Monissa nykykielissä on latinasta peräisin olevia lainasanoja

  • Liettua

    Tutustu liettuan kielen alkeisiin ja Liettuan historiaan.

    Haluatko oppia muutaman sanan liettuan kieltä? Täällä voit tutustua myös Liettuan historiaan.

  • Portugali

    Tutustu portugalin kieleen ja tapakulttuuriin.

    Portugali on maailmankieli, puhujamääränsä perusteella maailman kuudenneksi puhutuin kieli – puhujia sillä on yli 200 miljoonaa ympäri maailmaa.

  • Puola

    Tutustu puolan kielen alkeisiin (ei toimi mobiilissa).

    Puolan kielen alkeet ja kulttuuri tulevat tutuksi Easypolish-kurssilla.

  • Ranska

    Tutustu Ranskaan ja opettele ranskan alkeet matkaeväiksi.

    Ranskan alkeita matkaeväiksi voit opiskella helposti pikavisiitin avulla – ja tutustua samalla ranskalaiseen tapakulttuuriin! Ranskaan ja ranskalaisuuteen voit tutustua myös mielenkiintoisten suomenkielisten artikkelien ja videoiden avulla, joita löydät otsikkojen Ruokakulttuuri sekä Tavat ja kulttuuri alta.

  • Ruotsi

    Treenaa ruotsin kieltä - kouluun, ammattiin, harrastuksiin!

    Ruotsin kieltä voit opiskella täällä erilaisin tavoittein: kerrata lukion ruotsia, treenata yo-kirjoituksia, työlämää tai yleistä kielitutkintoa varten - tai sitten vain elämää varten!

  • Saksa

    Saksan kieltä ja saksankielisten maiden kulttuuria.

    Saksan kieliopinnot sisältävät videomateriaalia, tekstiä ja tehtäviä. Materiaalin avulla voi opiskella saksan kielen alkeita ja fraaseja sekä Itävallassa ja Sveitsissä käytettäviä ilmaisuja.

  • Suomi - Finnish

    Materials for learning Finnish language and culture.

    Welcome to learn Finnish language and culture! These materials are mainly in Finnish, but some of them offer English translations or vocabularies to help the beginners. Start with Mun Suomi (My Finland) for some elementary phrases and for the culture - the site is now also in English! Then continue with Supisuomea for more serious language learning. Asiointisuomea will help you to deal with everyday situations in town and with administrations. Easyfinnish is in English, but it only works on pc, not on mobile devices.

  • Turkki

    Turkin kieltä ja kulttuuria matkailijoille.

    Turkki on yksi suomalaisten suosituimmista lomakohteista, mutta turkin kieli on useimmille vieras. Nyt voit opetella sitä lomatarpeiksi ja tutustua muutenkin Turkin historiaan ja ruokakulttuuriin.

  • Unkari

    Unkari on suomen sukulaiskieli

    Sukulaiskieli unkari on kaukainen sukulainen eikä ymmärtäminen käy helposti. Unkarin kieleen voit tutustua viikonloppumatkan tarpeiden verran, ja kulttuuriin tutustuminen käy myös suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla.

  • Venäjä

    Opi venäjää, vaikka vain aakkoset

    Venäjän kieli on haasteellinen, mutta tämä sivusto tarjoaa useita erilaisia mahdollisuuksia oppia sitä: vähän, enemmän tai vain aakkoset. Oletko kiinnostunut venäläisestä kulttuurista ja yhteiskunnasta? Siihenkin on tilaisuus suomeksi tekstitettyjen videoiden avulla. Uusin sisältökokonaisuus RUS – venäjästä rakkaudella on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet 2000-luvun venäläisyydestä!

  • Viittomakieli

    Perustietoa viittomakielestä sekä hyödyllisiä viittomia.

    Viittomakieltä käyttävät kuurojen lisäksi esimerkiksi huonokuuloiset, mutta yhtä hyvin myös kuulevat, kuten viittomakielen tulkit ja opettajat, kuurojen ja huonokuuloisten perheenjäsenet ja ystävät sekä kielen harrastajat.

  • Viro

    Tutustu Viron kieleen, kulttuuriin ja kaupunkeihin.

    Eteläisen naapurimaamme Viron kieli ja kulttuuri on melkoisen tuttua, muttei niin tuttua etteikö lisätieto olisi paikallaan. Täällä voit tutustua lisää molempiin!