Hyppää pääsisältöön

Mikko Alatalon ja Raimo Grönbergin Lähiörapsodia

Mikko Alatalo ja Raimo Grönberg tulkitsevat Harri Rinteen kanssa kirjoittamiaan lauluja Suomen arkielämän muodoista. Petri Nuutisen valokuvat ja 80-luvun videotehosteet syventävät poikkitaiteellisen shown antia.

Tietolaatikko

Lähiöorkesterissa: Kala Alajoki, Masi Luoma, Kari Siukonen ja Roope Hurmalainen
Kaikki kappaleet säveltänyt ja sanoittanut Mikko Alatalo & Harri Rinne. Poikkeuksena kappale "Viimeinen irokeesi", jonka säveltänyt ja sanoittanut Mikko Alatalo.
Lähiörapsodian kappaleet julkaistu levyllä "Syntynyt lähiössä" (1986, Sopol).

Lähiörapsodian kappaleet kuvailevat ironisesti 1980-luvun lähiöityvää elämänmenoa ja laita-alueiden ongelmia. Esityksen taustalla oli kuitenkin todellista tutkimustyötä, jota varten tekijät haastattelivat nuorisotyöntekijöitä, pappeja, virkavaltaa ja lähiöiden asukkaita.

Itse esityksessä tutkimustulokset puettiin huumorin kaapuihin ja tätä surkuhupaisaa tilastotiedettä pudoteltiin musiikkinumeroiden välikevennyksiksi. Shown kappaleet myös levytettiin Alatalon Syntynyt lähiössä -levylle.

Mikko Alatalon mukaan "Kapakan rippituoli" -laulusta tuli kestohitti suomalaisiin pubeihin. "Voi kun pääsis avohoitoon" taas lauluntekijän mukaan ennakoi jo tuolloin 2000-luvun traagista tilannetta, jossa mielisairaat jäävät kaduille. Yksi laulu omistettiin myös kokonaisuudessaan Tampereen tunnetuimmalle lähiölle: Hervannalle.

Monet kappaleista eivät suoranaisesti keskity lähiöihin asuinalueina, vaan pikemminkin näiden asukkaisiin: "Ei ota eteen" esimerkiksi kuvailee suomalaisen miehen vanhenemista aikana ennen kuin Viagrasta tiedettiin mitään. Kappale "Uusi nainen" jatkaa samoilla linjoilla ollen tarina 80-luvun naisten vaatimustason noususta. "Viimeinen irokeesi" taas kertoo erilaisesta nuoresta, 1980-luvun pitkien kuumien kesien kasvatista.

80-luvun urahurmiosta kerrotaan kappaleissa "Juppeilemaan" ja "Mä teen töitä", kun taas "Käy sossussa" kääntää saman kolikon täysin päälaelleen.

Jotenkin kuvaavaa on, että Alatalon mukaan Lähiörapsodia-kiertue sai parhaan vastaanoton maaseudulla. Lähiöissä ihmiset eivät ilmeisesti vaivautuneet lähtemään konserttiin.

Lähteet: Mikko Alatalon kotisivut

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto