Hyppää pääsisältöön

Leirinuotiolla artistit esittelivät itsestään uusia puolia

Radio Suomen Leirinuotiolla-ohjelma oli sarja musiikkisessiota, joissa yhdisteltiin tuoreella ja rennolla tavalla suomalaisia artisteja ja heidän musiikkiaan.

Kaikkien aikojen ensimmäisessä Leirinuotiolla-ohjelmassa tunnelmoivat Jonna Tervomaa ja Eero Raittinen, vuoden 2010 pitkäperjantaina.

Saman vuoden helatorstaina vuorossa oli Mikko Kuustonen uusine ja vanhoine ystävineen. Isäntävierasta komppasivat muun muassa Anssi Kela, Maarit Hurmerinta ja Samuli Edelmann.

Juhannuksena nuotiostudioon saapui konkariviihdyttäjä Kari Tapio, joka niin ikään kutsui ystävänsä koolle. Maestro tulkitsi ja varioi Leirinuotiolla omia ja sekä vieraidensa kappaleita. Mukana olivat muun muassa J. Karjalainen ja Timo Kiiskinen. Taltiointi jäi lopulta Kari Tapion viimeiseksi studioesiintymiseksi Yleisradiolla. Hän menehtyi äkillisesti saman vuoden itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä sydänkohtauksen johdosta.

Samaisena itsenäisyyspäivänä Leirinuotiolle kokoontuivat Esa Pulliainen, Miikka Paatelainen ja Mikko Lankinen. Jakson teemana oli rautalanka- ja surf-musiikki. Kappaleet esitettiin istrumentaaleina.

Vuonna 2012 ohjelmassa kuultiin kolmen taitavan naisen tulkintoja alun perin miesten tekemistä ja esittämistä lauluista. Jonna Tervomaa, Anna Puu ja Aija Puurtinen esiintyivät Eeva Koivusalon johtaman orkesterin säestämänä. Neitokaiset tulkitsivat kappaleita muun muassa Kotiteollisuudelta ja Mikko Alatalolta.

Elävän arkiston ohjelmakoosteen päättää taltio vuoden 2013 vappupäivältä. Nuotiosolisteina esiintyivät Yona ja Jarkko Martikainen. Teemana olivat yhteiskunnalliset ja kantaakin ottavat rallit.

Leirinuotio-tallenteiden kappalelistat

Leirinuotiolla-sarjaa esitettiin vuosien 2010-2013 juhlapyhinä Ylen Radio Suomella. Tekijänoikeudellisista syistä ohjelman jaksoja ei voida julkaista kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa. Artikkelin audiot on leikattu alkuperäisjaksoista ja ne sisältävät musiikkiesitysten lisäksi artistien haastatteluita. Vierailijoiden tukena oli myös vaihtuvalla kokoonpanolla esiintynyt Leirinuotiolla-orkesteri.

Jaksokohtaiset kappalelistat
Audio 1 (Eero Raittinen & Jonna Tervomaa)
"01:10: Mies matkoillaan. esit. Eero Raittinen (säv. Esa Kaartamo, san. Arto Tamminen)
"06:55: Blackbird. esit. Jonna Tervomaa (säv.san. John Lennon/Paul McCartney)
"13:12: It Makes No Difference. esit. Raittinen & Tervomaa (säv. Robbie Robertson)
"20:05: House Of The Rising Sun. esit. Raittinen (alkup.kansansävelmä Yhdysvalloista)

    • -

Audio 2 (Mikko Kuustonen ystävineen)
"01:55: Aurora. esit. Maarit Hurmerinta (säv.san Mikko Kuustonen)
"08:25: Mooses. esit. Mikko Kuustonen (säv.san. Mikko Kuustonen)
"15:40: Jää kuuntelemaan. esit. Anssi Kela (säv.san. Mikko Kuustonen)
"20:10: Tyyneyttä. esit. Samuli Edelmann (säv.san. Mikko Kuustonen)

    • -

Audio 3 (Kari Tapio ystävineen)
"00:00: Extrapallo. esit. Kari Tapio (säv.san. Jukka Karjalainen)
"03:20: Pelastusrengas. esit. J. Karjalainen (säv.san. Jukka Karjalainen )
"08:15: Sydänpuoli säätä vasten. esit. Kari Tapio (säv.san. Jukka Karjalainen)
"13:45: Alumiinitähdet. esit. Timo Kiiskinen & Kari Tapio (säv.san. Timo Kiiskinen)
"21:20: Viimeiseen pisaraan. esit. Kari Tapio (säv.san. Timo Kiiskinen)

    • -

Audio 4 (Rautalankaa)
"00:00: 7ender. esit. Esa Pulliainen (säv. Esa Pulliainen)
"05:05: Made In Sweden. esit. Mikko Lankinen (säv. Albert Järvinen/Remu Aaltonen)
"09:40: It Hurts To Say Goodbye. esit. Esa Pulliainen (säv. Jack Gold/Arnold Goland)
"15:50: Laika has landed. esit. Miikka Paatelainen
"20:10: Something. esit. Mikko Lankinen (säv.san. George Harrison)

    • -

Audio 5 (Mimmit)
"00:00: Yeah, taas sun tyrkky oon. esit. Jonna Tervomaa, Anna Puu & Aija Puurtinen (säv. Jiri Nikkinen, san. Jaana Rinne)
"09:25: Tuulisina öinä. esit. Anna Puu (säv.san. Heikki Harma)
"16:25: Tämän taivaan alla. esit. Aija Puurtinen (säv.san. Jouni Hynynen/Jari Sinkkonen/Janne Hongisto)
"19:50: Syli. esit. Jonna Tervomaa (säv.san. Mikko Alatalo)

    • -

Audio 6 (Yona & Jarkko Martikainen)
"00:00: Ei mittään (Työttömän arkiviisu). esit. Yona & Jarkko Martikainen (säv.san. Heikki Harma)
"03:30: Vanhanaikainen tyttö. esit. Yona (säv.san. Mikko Alatalo)
"11:10: Roskisdyykkarin balladi. esit. Jarkko Martikainen (säv. Cornelis Vreeswijk san. Georg dolivo)
"17:50: Liian paljon rahaa. esit. Yona (säv. Toivo Kärki san. Reino Helismaa)
"21:05: Pultsarin laulu. esit. Jarkko Martikainen (säv.san. Taito Vainio)

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto