Hyppää pääsisältöön

Leirinuotiolla artistit esittelivät itsestään uusia puolia

Radio Suomen Leirinuotiolla-ohjelma oli sarja musiikkisessiota, joissa yhdisteltiin tuoreella ja rennolla tavalla suomalaisia artisteja ja heidän musiikkiaan.

Kaikkien aikojen ensimmäisessä Leirinuotiolla-ohjelmassa tunnelmoivat Jonna Tervomaa ja Eero Raittinen, vuoden 2010 pitkäperjantaina.

Saman vuoden helatorstaina vuorossa oli Mikko Kuustonen uusine ja vanhoine ystävineen. Isäntävierasta komppasivat muun muassa Anssi Kela, Maarit Hurmerinta ja Samuli Edelmann.

Juhannuksena nuotiostudioon saapui konkariviihdyttäjä Kari Tapio, joka niin ikään kutsui ystävänsä koolle. Maestro tulkitsi ja varioi Leirinuotiolla omia ja sekä vieraidensa kappaleita. Mukana olivat muun muassa J. Karjalainen ja Timo Kiiskinen. Taltiointi jäi lopulta Kari Tapion viimeiseksi studioesiintymiseksi Yleisradiolla. Hän menehtyi äkillisesti saman vuoden itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä sydänkohtauksen johdosta.

Samaisena itsenäisyyspäivänä Leirinuotiolle kokoontuivat Esa Pulliainen, Miikka Paatelainen ja Mikko Lankinen. Jakson teemana oli rautalanka- ja surf-musiikki. Kappaleet esitettiin istrumentaaleina.

Vuonna 2012 ohjelmassa kuultiin kolmen taitavan naisen tulkintoja alun perin miesten tekemistä ja esittämistä lauluista. Jonna Tervomaa, Anna Puu ja Aija Puurtinen esiintyivät Eeva Koivusalon johtaman orkesterin säestämänä. Neitokaiset tulkitsivat kappaleita muun muassa Kotiteollisuudelta ja Mikko Alatalolta.

Elävän arkiston ohjelmakoosteen päättää taltio vuoden 2013 vappupäivältä. Nuotiosolisteina esiintyivät Yona ja Jarkko Martikainen. Teemana olivat yhteiskunnalliset ja kantaakin ottavat rallit.

Leirinuotio-tallenteiden kappalelistat

Leirinuotiolla-sarjaa esitettiin vuosien 2010-2013 juhlapyhinä Ylen Radio Suomella. Tekijänoikeudellisista syistä ohjelman jaksoja ei voida julkaista kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa. Artikkelin audiot on leikattu alkuperäisjaksoista ja ne sisältävät musiikkiesitysten lisäksi artistien haastatteluita. Vierailijoiden tukena oli myös vaihtuvalla kokoonpanolla esiintynyt Leirinuotiolla-orkesteri.

Jaksokohtaiset kappalelistat
Audio 1 (Eero Raittinen & Jonna Tervomaa)
"01:10: Mies matkoillaan. esit. Eero Raittinen (säv. Esa Kaartamo, san. Arto Tamminen)
"06:55: Blackbird. esit. Jonna Tervomaa (säv.san. John Lennon/Paul McCartney)
"13:12: It Makes No Difference. esit. Raittinen & Tervomaa (säv. Robbie Robertson)
"20:05: House Of The Rising Sun. esit. Raittinen (alkup.kansansävelmä Yhdysvalloista)

    • -

Audio 2 (Mikko Kuustonen ystävineen)
"01:55: Aurora. esit. Maarit Hurmerinta (säv.san Mikko Kuustonen)
"08:25: Mooses. esit. Mikko Kuustonen (säv.san. Mikko Kuustonen)
"15:40: Jää kuuntelemaan. esit. Anssi Kela (säv.san. Mikko Kuustonen)
"20:10: Tyyneyttä. esit. Samuli Edelmann (säv.san. Mikko Kuustonen)

    • -

Audio 3 (Kari Tapio ystävineen)
"00:00: Extrapallo. esit. Kari Tapio (säv.san. Jukka Karjalainen)
"03:20: Pelastusrengas. esit. J. Karjalainen (säv.san. Jukka Karjalainen )
"08:15: Sydänpuoli säätä vasten. esit. Kari Tapio (säv.san. Jukka Karjalainen)
"13:45: Alumiinitähdet. esit. Timo Kiiskinen & Kari Tapio (säv.san. Timo Kiiskinen)
"21:20: Viimeiseen pisaraan. esit. Kari Tapio (säv.san. Timo Kiiskinen)

    • -

Audio 4 (Rautalankaa)
"00:00: 7ender. esit. Esa Pulliainen (säv. Esa Pulliainen)
"05:05: Made In Sweden. esit. Mikko Lankinen (säv. Albert Järvinen/Remu Aaltonen)
"09:40: It Hurts To Say Goodbye. esit. Esa Pulliainen (säv. Jack Gold/Arnold Goland)
"15:50: Laika has landed. esit. Miikka Paatelainen
"20:10: Something. esit. Mikko Lankinen (säv.san. George Harrison)

    • -

Audio 5 (Mimmit)
"00:00: Yeah, taas sun tyrkky oon. esit. Jonna Tervomaa, Anna Puu & Aija Puurtinen (säv. Jiri Nikkinen, san. Jaana Rinne)
"09:25: Tuulisina öinä. esit. Anna Puu (säv.san. Heikki Harma)
"16:25: Tämän taivaan alla. esit. Aija Puurtinen (säv.san. Jouni Hynynen/Jari Sinkkonen/Janne Hongisto)
"19:50: Syli. esit. Jonna Tervomaa (säv.san. Mikko Alatalo)

    • -

Audio 6 (Yona & Jarkko Martikainen)
"00:00: Ei mittään (Työttömän arkiviisu). esit. Yona & Jarkko Martikainen (säv.san. Heikki Harma)
"03:30: Vanhanaikainen tyttö. esit. Yona (säv.san. Mikko Alatalo)
"11:10: Roskisdyykkarin balladi. esit. Jarkko Martikainen (säv. Cornelis Vreeswijk san. Georg dolivo)
"17:50: Liian paljon rahaa. esit. Yona (säv. Toivo Kärki san. Reino Helismaa)
"21:05: Pultsarin laulu. esit. Jarkko Martikainen (säv.san. Taito Vainio)

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.