Hyppää pääsisältöön

Matti Röngän porttiteoria

Uutismies ja rikoskirjailija tietää, mihin dekkarit voivat johtaa.

Tietolaatikko

  • Matti Rönkä syntyi Outokummussa 1959
  • Uutispäällikkönä ja uutistenlukijana Ylellä 1990-luvun alusta
  • Julkaissut 7 rikosromaania (huom. videossa vanhaa tietoa)
  • Yksi Crime Time -kustantamon perustajajäsenistä
  • Palkittu mm. Lasiavain-palkinnolla 2007 ja Kalle Päätalo -palkinnolla 2009
  • Romaanien pohjalta tehty tv-sarja Tappajan näköinen mies

HUOM. Ohjelmasta on poistettu musiikkia ja valokuvia sisältäviä osia tekijänoikeudellisista syistä.

"Dekkarin juoni on minulle tekosyy kirjoittaa kaikkia muita asioita." Matti Rönkä haluaa kirjoittaa kirjoja, muttei vielä osaa heittäytyä pois dekkarigenrestä.

Röngän kasvot ovat suomalaisille tutut tv-uutisista. Vuodesta 2002 hän on ollut myös dekkaristi. Hänen kirjansa ovat alusta asti olleet kehuttuja ja pidettyjä, mutta vasta neljäs niistä myi hyvin. Röngän mielestä hänen kirjansa ovat niin suomalaisia, ettei hän olisi voinut kuvitellakaan, että niitä käännettäisiin. Vuonna 2007 hänen esikoisromaaninsa kuitenkin julkaistiin Saksassa, minne hänet on kutsuttu kiertueelle esittelemään kirjaansa.

Perillä kirjailijaa kohtaa iloinen yllätys: lukutilaisuudet ovat täynnä yleisöä, vaikka hän lukee kirjaa suomeksi.

Kirjailijakollega Leena Lehtolaisen kanssa pohditaan, ovatko dekkarit helpompaa luettavaa kuin muu kirjallisuus. Rönkä esittää porttiteorian: harva aloittaa lukuharrastusta vaikeatajuisista runoista, mutta dekkareiden lukeminen voi olla tie vaikeampilukuisen kirjallisuuden pariin.

Ainakin Röngän teokset houkuttavat ihmisiä lukemaan. Niitä on kiitelty kielestä, yhteiskunnallisuudesta - ja huumorista. Rönkä moittiikin skandinaavisen dekkarikirjallisuuden yleistä huumorin puutetta. Se on hänestä epärealistista.

"Jos ajatellaan vaikka suomalaista ukkoryhmää, niin saa olla tosi kamala paikka, jos siitä ei aleta muutaman minuutin kuluessa veistää huumoria."

Teksti: Anni Kemppainen

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto