Hyppää pääsisältöön

Peter von Bagh sukeltaa taiteilijoiden elokuvamuistoihin

Peter von Baghin toimittamassa ohjelmasarjassa tavataan suomalaisia taiteilijoita, jotka verestävät elokuvamuistojaan Tarzanista La Stradaan.

Elävän arkiston julkaisemat haastattelut koostuvat vuonna 1981 valmistuneen sarjan työnauhoista. Ne ovat lähetettyjä jaksoja pidempiä.

Kalle Holmberg

Von Baghin ensimmäisenä vieraana on ohjaaja ja näyttelijä Kalle Holmberg, joka kertaa lapsuudenmuistojaan Johnny Weissmüllerin Tarzaneista. Elokuvan jälkeen poikaporukassa huudettiin heikommalle osapuolelle: "natsi, natsi!"

Nuori Holmberg vaikuttui myös Hopalong Cassidy -länkkäreistä, jotka kytkeytyvät ohjaajalle tärkeään turpakosketuksen ideaan. Hevosen kanssa tarvittiin samaa läsnäoloa ja herkkyyttä kuin näyttelijän ohjaamisessa. Holmbergin mielestä tämä herkkyys on vanhemmassa suomalaisessa elokuvassa ollut huonoilla kantimilla. Tauno Palolla oli kyllä suurenmoista läsnäoloa ja charmia, jota ajan ohjaajat eivät täysin hyödyntäneet.

Holmberg ylistää Orson Wellesiä ja Kolmatta miestä, jota hän pitää Citizen Kanen lisäksi neron toisena suurtyönä. Kunniamaininnan ansaitsee elokuvan käsikirjoittaja Graham Greene. Holmberg arvostaa myös Lucino Viscontia ja hänen kykyään osoittaa, että teatterilla ja elokuvalla on paljon yhteistä. Robert Altmanin parjattu elokuvasovitus Raymond Chandlerin Pitkistä jäähyväisistä saa kiitosta syväluotauksena amerikkalaiseen atmosfääriin.

Pentti Holappa

Kirjailija ja runoilija tutustui elokuvaan kansakoulua käydessään. Ensimmäinen elokuvakokemus oli Läntisen solan sankarit -niminen lännenelokuva.

Vaikuttavinta elokuva on Holapan mielestä ollut 1950-luvulla, kun italialainen neorealismi mullisti tavan kuvata köyhien ihmisten todellisuutta. Helsinkiin muuttanut parikymppinen Holappa piti Vittorio De Sican Polkupyörävarkaasta, mutta Fellinin La Strada "osui kuin nyrkki palleaan." Myös Viscontin, Pasolinin ja Resnais'n teokset tekivät vaikutuksen.

Holappa pohtii tekijöitä, jotka synnyttävät suuria elokuvia: ohjaajan maailmankuvan tulee heijastua elokuvasta, jotta teokseen kiteytyisi oma filosofinen maailmansa. Holappa myös kritisoi kotimaista elokuvaa tällaisen filosofisen totuuden puutteesta. Elokuvanteko muistuttaa kirjan kirjoittamista. Niinpä ohjaajalla tulee olla jonkin asteista kirjailijakykyä, jotta elokuvasta tulisi hyvä.

Kaisa Korhonen

Teatteriohjaaja ihmettelee, miten 1950-luvulla lapsena nähdystä kuuseikkailuelokuvasta tulikin todellisuutta 1960-luvulla: "Kaikki tapahtui juuri kuin elokuvassa."

Elokuvissa käynti oli nuorena outoa, jännittävää, syntistäkin. Korhonen uskoo tämän johtuvan ajan kasvatuksesta, mutta kyllä elokuva saattoi olla oikeasti syntiä; ainakin monet nuorena nähdyistä elokuvista olivat Korhosen mielestä roskaa. Varsinainen suhde elokuvaan syntyi, kun Korhonen oli 15-16-vuotias – silloin elämässä oli vain elokuva.

Suureksi tekijäksi Korhonen nostaa Alfred Hitchcockin, joka ymmärsi, että kaikki koettu on kuvitelmaa. Hitchcockin elokuvien epätodellinen maailma tuo ne lähelle teatteria. Todellisuutta ei yritetäkään jäljitellä; sen sijaan tyylitellään ja leikitään taiteenlajilla. Korhonen ihailee Holapan tavoin myös italialaisia neorealisteja, etenkin Rosselinia ja Felliniä. Erityismaininnan saavat Rosselinin Paisa ja Fellinin kauhuvisio Toby Dammit.

Jouko Turkka

Ohjaajan ensimmäiset elokuvakokemukset syntyivät Pirkkalan työväentalolla, jossa näytettiin kiertäviä Suomi-filmejä. Turkka uskoo, että monet vieraisiin asioihin liittyvät käsitykset ovat syntyneet elokuvista. Elokuva muodosti kuvan naisista ja Ambomaan kylistä, tuntemattomasta ja kielletystä maailmasta, johon päästiin sisään huijaamalla elokuvateatterin portsaria. Elokuva yhdistyy Turkalla ennen kaikkea syntiin ja iloon, ei pelkoon.

Elokuva on Turkalle ollut aidompaa kuin teatteri tai musiikki, joita ohjaaja on pitänyt "ämmämäisinä". Kirjallisuus, filosofia ja elokuva ovat edustaneet "ravintolan karvalakkipuolta"; niistä on kehdattu keskustella miehisemmässä seurassa. Vaikka Turkka on suuri elokuvan ystävä, hän on suuntautunut teatteriin, koska on halunnut tuoda siihen elokuvista tuttua miehisyyttä.

Elämää ennen elokuvaa ei Turkan mukaan voi edes kuvitella, koska elokuva on muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Elokuvat itse ovat saaneet vaikutteita aiemmista elokuvista tai romaaneista. Turkka puhuukin "toisen polven" elokuvista, joita ei saisi tehdä liikaa. Hän itse uskoo, ettei edes kykenisi yhdistelemään aiempien teosten osia, vaan tuo vaikutteita aidosta, epämiellyttävästä elämästä.

Kielletty nautinto

Haastatelluille lienee yhteistä se, että lapsena nähdyt seikkailu- ja lännenelokuvat avasivat oven tuntemattomaan maailmaan. Elokuva oli taiteilijoiden nuoruudessa kielletty nautinto, jota harrastettiin usein salaa. Varhaiset elokuvakokemukset eivät ehkä olleet syvällisiä; muistiin ne ovat kuitenkin jääneet. Vakavammat elokuvakokemukset tulivat myöhemmin, usein italialaisen neorealismin Fellineistä, Pasolineistä ja Visconteista.

Tietolaatikko

Minkä elokuvan ottaisit mukaasi autiolle saarelle?

Kalle Holmberg: Rakastajatar (1952, Jacques Becker)
Pentti Holappa: Alexanderplatz (1980, Rainer Werner Fassbinder)
Kaisa Korhonen: Herra Langen rikos (1935, Jean Renoir)
Jouko Turkka: Decamerone (1971, Pier Paolo Pasolini)

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.