Hyppää pääsisältöön

Ei enää uutta Suvelaa?

"Kuka on teidän mielestänne syypää siihen, että on syntynyt tällainen asuntoalue kuin Suvela?" Penätään vuonna 1976 lähetetyssä ohjelmassa.

Asumista käsittelevän ohjelmasarjan jakso ei imartele Suvelaa: betonilähiön rakentaminen Espoon keskustaan nähdään peruuttamattomana virheenä.

Ohjelma viestii, että Suvelassa ei ole päästy yhtenäiseen ja toimivaan kokonaisuuteen, vaikka kunnan suunnittelussa tähän on pyritty. Suvelalle ja Espoon keskustan alueelle oli alun perin kunnianhimoinen "mammuttisuunnitelma", jonka tavoitteena oli 75 000 asukkaan kaupunginosa. Suunnitelmaa kuitenkin supistettiin huomattavasti; ohjelman tekohetkellä Suvelassa asui noin 5000 asukasta, ja työpaikat ja palvelut loistivat poissaolollaan.

Asukas Anna-Liisa Linnala-Granlundin mielestä Suvelan perusongelmana on se, että ihmiset on käytännössä pakolla siirretty vuokra-asuntoalueelle, ja luonnollista yhteiskuntaa ei näin ole päässyt syntymään. Sosiaalityöntekijänä työskentelevä Linnala-Granlund uskoo, että huonot olosuhteet aiheuttavat mielenterveysongelmia. Perhepäivähoitaja Margit Aho valittelee päiväkotien puutetta: alueella on noin 650 lasta ja päiväkotipaikkoja vain 20.

Suvelan kritiikki selittyy osin massiivisella ja kustannustehokkaalla rakentamisella. Alueelle oli tarkoitus rakentaa ympäristöön sulautuvia matalia kerrostaloja, mutta lopulta päädyttiin korkeisiin elementtitaloihin.

Espoon keskuksen alueella asuu nykyään yli 16 000 ihmistä. Asukkaat ovat saaneet ohjelmassa penättyjä palveluita, kuten kauppoja, kioskeja, päiväkodin ja kirjaston. Suvelasta on myös tullut maahanmuuttajien keskittymä: vieraskielisten osuus nousi 2000-luvulla merkittävästi samalla kun kantaväestöä on muuttanut pois.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto