Hyppää pääsisältöön

Ei enää uutta Suvelaa?

"Kuka on teidän mielestänne syypää siihen, että on syntynyt tällainen asuntoalue kuin Suvela?" Penätään vuonna 1976 lähetetyssä ohjelmassa.

Asumista käsittelevän ohjelmasarjan jakso ei imartele Suvelaa: betonilähiön rakentaminen Espoon keskustaan nähdään peruuttamattomana virheenä.

Ohjelma viestii, että Suvelassa ei ole päästy yhtenäiseen ja toimivaan kokonaisuuteen, vaikka kunnan suunnittelussa tähän on pyritty. Suvelalle ja Espoon keskustan alueelle oli alun perin kunnianhimoinen "mammuttisuunnitelma", jonka tavoitteena oli 75 000 asukkaan kaupunginosa. Suunnitelmaa kuitenkin supistettiin huomattavasti; ohjelman tekohetkellä Suvelassa asui noin 5000 asukasta, ja työpaikat ja palvelut loistivat poissaolollaan.

Asukas Anna-Liisa Linnala-Granlundin mielestä Suvelan perusongelmana on se, että ihmiset on käytännössä pakolla siirretty vuokra-asuntoalueelle, ja luonnollista yhteiskuntaa ei näin ole päässyt syntymään. Sosiaalityöntekijänä työskentelevä Linnala-Granlund uskoo, että huonot olosuhteet aiheuttavat mielenterveysongelmia. Perhepäivähoitaja Margit Aho valittelee päiväkotien puutetta: alueella on noin 650 lasta ja päiväkotipaikkoja vain 20.

Suvelan kritiikki selittyy osin massiivisella ja kustannustehokkaalla rakentamisella. Alueelle oli tarkoitus rakentaa ympäristöön sulautuvia matalia kerrostaloja, mutta lopulta päädyttiin korkeisiin elementtitaloihin.

Espoon keskuksen alueella asuu nykyään yli 16 000 ihmistä. Asukkaat ovat saaneet ohjelmassa penättyjä palveluita, kuten kauppoja, kioskeja, päiväkodin ja kirjaston. Suvelasta on myös tullut maahanmuuttajien keskittymä: vieraskielisten osuus nousi 2000-luvulla merkittävästi samalla kun kantaväestöä on muuttanut pois.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto