Huilisti ja saksofonisti Pekka Pöyry oli poikkeuksellisen lahjakkaana ja monipuolisena pidetty kansainvälisen tason jazzmuusikko, jota verrattiin usein Charlie Parkeriin. Kirsti Petäjäniemen dokumentissa Pöyryn kollegat muistelevat ystäväänsä. Muistikuvia siivittävät upea musiikki ja ajankuva jazzmuusikkojen työstä ja toimeentulosta 1970–80-luvuilla.
Dokumentaarinen musiikkiohjelma Soolo suoraan sydämestä on omistettu Pekka Pöyryn eli "Pökerön" (1939–1980) muistolle. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastanut Pöyry teki itsemurhan 40-vuotiaana. Mukana dokumentissa ovat muusikot Tapani Tamminen, Olli Ahvenlahti, Vesa-Matti Loiri, Pekka Sarmanto, Reiska Laine, Otto Donner, Juhani Aaltonen, Paroni Paakkunainen ja Heikki Sarmanto.
Pöyryn pääinstrumentti oli alttosaksofoni. Omien yhtyeittensä lisäksi hän soitti lukuisissa tyylillisestikin erilaisissa kokoonpanoissa (mm. Tasavallan Presidentti, Islanders ja Jukka Tolosen, Pekka Pohjolan ja Heikki Sarmannon yhtyeet).
Ohjelma sisältää lämminhenkistä ja konstailematonta puhetta lahjakkaasta ja monipuolisesta soittajasta ja valottaa myös hänen privaatimpaa puoltansa ja luonnetta. ”Muistan Pekan sanoneen noin viikko ennen kuolemaansa: Olen nyt nelissäkymmenissä oleva mies, minulla ei vaimoa, ei lapsia; kaikki on mennyt sävelinä ilmaan”, muistelee Vesa-Matti Loiri.
Pöyryn soitto tuli suoraan sydämestä, kollegat sanovat. Hän suhtautui musiikkiinsa niin vakavasti, että jos tunsi soittaneensa kehnosti, hän ei halunnut ottaa vastaan edes palkkiotaan. Keikkamatkoilla hän piti hieman etäisyyttä bändikavereihin mutta soittaessaan oli sitä voimallisemmin läsnä, Heikki Sarmanto muistelee.
Ohjelman loppuosa tallentaa Pori Jazzin viehättävää tunnelmakuvaa kaduilta, leirintäalueelta ja konserttipuistosta. Reiska Laine kertoo vuoden 1972 festivaalien ikimuistoisimmasta hetkestä: kun koko yön mittaisen jamittelun jälkeen odoteltiin aamukeikan alkua, Pöyry viritti serenadin Kirjurinluodon joutsenille.
Teksti: Yle Teema & Jukka Lindfors