Hyppää pääsisältöön

Jörn Donner kriitikoiden ja taiteilijoiden ristitulessa

Jörn Donner suitsii kulttuurihenkilöitä poikkeuksellisen eloisassa keskustelussa. Vuonna 1994 lähetetyssä ohjelmassa kysytään, onko kriitikoilla valtaa.

Donner avaa keskustelun provosoimalla sekalaista taiteilijoiden ja kriitikoiden remmiä. Hän haluaa tietää, onko taiteessa merkitystä sillä, mitä on haarojen välissä.

Kirjallisuuskriitikko Suvi Aholan mukaan se, että hän on nainen, vaikuttaa siihen, miten hän kirjoittaa. Kirjailijan sukupuoli vaikuttaa samaten siihen, millainen kritiikistä tulee. Säveltäjä Einojuhani Rautavaaran mielestä musiikin kritiikki vaatii sellaisia ominaisuuksia, joita naisilla ei usein ole.

Kirjailija Markku Eskelisen mukaan koko mies-nainen -keskustelu on aikansa elänyt, koska sukupuolien määrä on todellisuudessa moninkertainen. Donnerin kiroilutapakin saa Eskeliseltä tuomion vanhanaikaisena.

Osa keskustelijoista myöntää, että naiskirjailijoiden teoksia luetaan eri tavalla kuin miesten; miehet otetaan vakavammin. Ehkä siksi Pirkko Saisiokin on kirjoittanut miespuolisella salanimellä.

Tieteiskirjailija ja sarjakuvakriitikko Toni Jerrman valittelee sitä, että kritiikki voi jähmettyä, kun nuoria freelance-kriitikoita on poistettu kuvioista. Keskustelussa pahoitellaan myös sitä, että Helsingin Sanomille ei ole vastapainoa. Kaikki ohjelmassa esiintyvät kriitikkovieraat työskentelevät HS:lle.

Runoilija ja sarjakuvan tekijä Tiina Pystysellä on kuitenkin ratkaisu kritiikin epäkohtiin: kaikki kirjoittamaan vastineita.

Onko kriitikoilla sitten valtaa? Sibelius-akatemian professori Kari Kurkelan mielestä kritiikillä on valtaa mediatodellisuuden kautta. Median antaman kuvan vaarana on yksipuolisuus. Kurkela tarkoittanee tällä kritiikin näkökulmien vähyyttä ja pelkistämistä. Internet lienee sittemmin muuttanut tilanteen.

Keskustelijat ovat erimielisiä siitäkin, millaista kritiikin tulisi olla. Markku Eskelisen mielestä kritiikin arvottavuudesta tulisi luopua; se, onko teos hyvä vai huono, ei ole kiinnostavaa. Sen sijaan tulisi katsoa, miten teos toimii.

Ohjaaja Ere Kokkonen on rajoittanut kriitikoiden mahdollisuutta kirjoittaa arvosteluita elokuvistaan. "Millä helvetin oikeudella Fränti tai Petäjä arvostelee mun töitäni lehdessä", Kokkonen kysyy. Fränti puolustautuu sillä, että Kokkonen on laittanut työnsä julkisesti näytille.

"En laita, minä olen kieltänyt sinua katsomasta niitä!" Kokkonen puuskahtaa.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.