Hyppää pääsisältöön

Kurdistan – Irakin ihme

Saddam Husseinin vallitessa Irakia, olivat kurdit vainottuja ja pohjoinen Kurdistan tuhottu. Yhdysvaltojen hyökättyä Irakiin 2000-luvulla kaikki muuttui. Kun etelässä soditaan, on Kurdistan noussut Irakin rauhallisimmaksi ja talouskasvultaan nopeimmaksi alueeksi.

Kurdistanissa ei sodasta näy jälkeäkään, kuten tässä Leena Reikon reportaasissa vuodelta 2008 näkyy.

"Kurdistan on kuin toteutumassa oleva unelma. Siitä voi tulla paratiisi, ja se voi olla esimerkkinä koko Lähi-idälle", kertoo Kurdistanin nuoriso- ja urheiluministeri Taha Barwari sujuvalla ruotsin kielellä.

Kurdipakolaisten palatessa takaisin Yhdysvaltojen suojeluksessa, alettiin Kurdistanin itsehallintoa heti lujittaa, omasta parlamentista lähtien. Vuonna 2008 Kurdistan oli ainoa alue, johon uusi sota oli tuonut vakautta ja varakkuutta, pieni ihme Irakissa.

Miten kurdit sitten onnistuivat siinä, missä muualla Irakissa on epäonnistuttu surkeasti?

"Kun omat turvallisuusjoukkomme perustettiin, niihin palkattiin miehiä, jotka olivat olleet peshmergasissieja ja kurdipuolueiden jäseniä. Monet olivat joutuneet Irakin viranomaisten ja erityisesti Baath-puolueen kiduttamiksi. Samoista vainoista olivat kärsineet myös tavalliset ihmiset. Siinä syy, miksi yhteistyö toimii turvallisuusjoukkojen ja kansalaisten välillä", Suleymanian provinssin turvallisuusjoukkojen päällikkö Hasan Nuri kertoo.

Elämä Kurdistanissa ei ole sitä, mitä olemme tottuneet näkemään uutiskuvissa Irakista. Nuori äiti, opiskelija ja toimittaja Dunia Mardan kertoo, että Kurdistanissa on täysin vapaa lehdistö. Hän opiskelee maakunnan ensimmäisessä kansainvälisessä yliopistossa sosiologiaa.

Kurdistanin talousnoususta kertovat paitsi uusi yliopisto ja hienot autot, myös hienot talot, joita rakennetaan valtavia määriä. Uudessa hienostokaupunginosassa talot saattavat maksaa jopa miljoona dollaria ja vakaus houkuttelee raharikkaita ympäri Irakia Kurdistaniin, myös arabeja.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto