Hyppää pääsisältöön

Liisankadun Popstudiossa poppi pärisi ja proge venyi ja venyi

Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band, jossa soittivat Dave Lindholm vasemmalla, Mike Westhues, Tiitta Spout, Zape Lepp
Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band. Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band, jossa soittivat Dave Lindholm vasemmalla, Mike Westhues, Tiitta Spout, Zape Lepp Kuva: Yle/Leif Öster/Håkan Sandblom Yle Elävä arkisto

Erkki "Unde" Lehtolan ja Jake Nymanin isännöimä Popstudio-ohjelma rakentui kotimaisten pop- ja rock-yhtyeiden live-konserttien ympärille. Radio-ohjelma esitteli uusia, suurelle yleisölle tuntemattomampia bändejä, mutta sai vieraakseen myös 1970-luvun suurimpia yhtyeitä.

Vuosina 1972–1977 esitetty ohjelma kokosi Ylen Liisankadun studioon vuosikymmenen merkittäviä ja merkillisiä yhtyeitä. Alkuvuosina ohjelmaa juonsi Erkki Lehtola ja myöhempinä vuosina vetovastuu siirtyi Jake Nymanille. Nimekkäiden, ulkomaillakin suurta suosiota nauttineiden progeyhtyeiden rinnalla studiossa kuultiin välillä myös suoraviivaisempaa poppia ja harvinaista, jopa ennen julkaisematonta musiikkia.

Harvinaisuuksia ja tuntemattomuuksia

Tamperelainen Tabula Rasa esitti vuonna 1976 poikkeuksellisesti englanninkielisen kappaleen Windy. Heikki Silvennoisen ja Jarno Sinisalon sävellystä ei ole levytetty. Myös kitaristi Hasse Wallin Zeus yhtye ehti vierailemaan Liisankadulla 1972. Koosteessa kuultavasta Four Years -kappaleesta ei myöskään löydy mainintaa Suomen äänitearkistossa.

Tabula Rasan kanssa ohjelman jakanut Donna-yhtye esitti sitä vastoin tunnetuimman kappaleensa Muinainen kaunotar. Sitä on kuvailtu Suomen ensimmäiseksi reggae-tyyliseksi pop-kappaleeksi.

Turkulainen Yellow-yhtye esiintyi Liisankadulla jo vuonna 1972. Bändin ainoa levy Keltakuume (Fazer) julkaistiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Taltioinnin aikana Yellow oli ollut kasassa vasta viisi kuukautta ja se keskittyi esityksissään cover-kappaleisiin. Koosteessa kuullaan Spirit-yhtyeen klassikko Fresh Carbage.

Suomi-progen suurnimi Wigwam taas esitti vuonna 1973 Jim Pembroken soololevyltä Wicked Ivory (Love Records, 1972) napatun kappaleen Grass for Blades.

Todella harvinaiseksi live-esiintymiseksi voidaan kutsua kitaristi-lauluntekijä Matti Järvisen vierailua vuonna 1976. Järvisen uran ainoaksi jäänyt albumi Matin levy (Hi-Hat) julkaistiin samana vuonna, mutta se menestyi kaupallisesti vaatimattomasti. Järvinen ei ollut erityisen kiinnostunut esiintymisestä ja hän vetäytyi pian levyn jälkeen musiikkiuralta. Elävän arkiston koosteeseen Järviseltä on valittu kappale Laiska mies.

Lähetyksessä Järvisen kanssa vieraili Ami Aspelundin tähdittämä soulyhtye Cascade, jolta kuultiin yhtyeen niin ikään ainoan pitkäsoiton avausbiisi, käännöskappale Korvissa soi.

Vuonna 1974 Popstudiossa todistettiin tuolloin jo kertaalleen lopettaneen rock-yhtye Alwari Tuohitorven toista tulemista. Yhtye oli jättänyt progressiivisen rockin taakseen ja keskittyi perinteisempiin tulkintoihin. Yhtyeeltä kuullaan Elävän arkiston koosteessa kaksi kokonaista kappaletta Kromikaunotar ja Rokkibändi.

Suorien lähetysten ja studion rajoituksia

Live-konserttien suorissa lähetyksissä ei kommelluksilta säästytty. 1974 Vanha Isäntä -yhtyeen vierailulla Matty Groves -kansansävellyksen aloitusta jouduttiin odottelemaan, koska yhtyeen kitaristi oli katkaissut kielen aiemman kappaleen aikana. Erkki Lehtola paikkasi haastattelemalla tuoretta popyhtyeiden Suomen mestaria.

Myös jyväskyläläinen Fyyralyyra yhdisteli esityksessään elementtejä kansanmusiikista. Yhtyeen ainoaksi jäänyt levy Fyyralyyra (RCA, 1977) vaihteli jazz-vaikutteisista biiseistä keskiaikaisiin tansseihin, joita tulkittiin keskiaikaisella ranskankielellä. Popstudiossa 1977 Fyyralyyra oli vahvasti kotimaisissa maisemissa ja esitti kappaleen Itäkarjalaiset ristikontrat.

Liisankadun studio-olosuhteet eivät täysin soveltuneet kaikkiin aikakauden käytöstapoihin. Ennen Orfeus-yhtyeen esitystä 1973, Erkki Lehtola joutui pyytämään yleisöä olemaan tupakoimatta ilmanvaihto-ongelmien rajoittamassa tilassa.

Virtuoosit vierailivat usein, biisit kasvoivat entisestään

Aikakauden suuret muusikkonimet esiintyivät Popstudiossa useampaan otteeseen, eri yhtyeiden riveissä tai niiden keulahahmoina.

Kriitikkonakin tunnettu kitaristi Jukka Hauru vieraili Popstudiossa kahdesti. Vuonna 1972 ohjelmasarjan aloitusjaksossa Hauru oli koonnut ympärilleen varsin vaatimattomasti nimetyn Superkings-yhtyeen. Kitaristin toinen esiintyminen tapahtui vuonna 1976, jolloin Haurun itsensä mukaan nimetty yhtye esitti ohjelmassa vain yhden kappaleen Günther Angstin. Syynä oli progeilun ylenpalttinen pituus (17:45 min).

Haurun kanssa ohjelman jakanut Nono Söderbergin yhtye täytti oman osuutensa kahdella yli yhdeksänminuuttisella kappaleella. Koosteessa kuullaan psykedeelinen Tide-sävellys kitaristin Nono(Hi-Hat, 1976) albumilta.

Vuonna 1974 Pepe & Paradise intoutui jammailemaan Carlos Santanan tutuksi tekemää Jin-Go-Lo-Ba -kappaletta. Viidakkohuuteluksi kasvava yhdeksän minuutin tulkinta poikkesi yhtyeen levytysten perustyylistä.

Kitaravirtuoosi Jukka Tolonen ei myöskään minuutteja laskenut vieraillessaan soolobändeineen ohjelmassa vuonna 1975. Tolonen päätti esityksensä Hysterica (Love Records, 1975)-levyn Django-kappaleeseen. Biisi muokkaantui Liisankadulla yli kaksitoista minuuttia pitemmäksi kuin kahden ja puolen minuutin albumiversio.

Tolonen oli Popstudiossa mukana jo vuonna 1973, kun Tasavallan Presidentti esitteli samana vuonna äänittämänsä Milky Way Moses (Love Records, 1974) -levyn kappaleen Lennosta kii. Albumille kappale päätyi englanniksi sanoitettuna, laulettuna ja nimellä Caught from the Air. Koosteen live-versio on koko Popstudio-ohjelmasarjan pisin yksittäinen kappale.

Jäsenrikkaita bändejä, potpureita ja sukulaissuhteita

Kirjaimellisesti suurimmalla kokoonpanolla ohjelmassa vieraili Maarit Hurmerinnan ja Frank Robsonin orkesteri. Yksitoistahenkinen big band sooloili Liisankadulla 1977 esittäen cover-kappaleita muun muassa Jimi Hendrixiltä, jonka Axis Bold As Love ja If 6 Was 9 yhdistettiin taidokkaasti.

Vastaavia potpureita kuultiin usein. Hectorin ja Anki Lindqvistin lauluyhtye Cumulus esitti 1973 Lemmenpotpurin yhdistellen perinteisiä ja lapsellisiakin suomalaisralleja. Kirkan ja Islanders-yhtyeen esityksessä 1975 niputettiin klassikot Sweet Soul Music ja I Can’t Turn You Loose. Hieman tuntemattomammaksi jäänyt Sami Hurmerinnan yhtye Taivaanvuohi taas esitteli 1973 oman kaksiosaisen kappaleensa Gloom/Muukalaiset yössä.

Neljän veljeksen ydinryhmän ympärille rakennettu Petri & Pettersson Brass esitti 1973 Petri Petterssonin säveltämän Now if You Really Wanna Listen to Men, joka julkaistiin lopulta suomenkielisenä Kaiken muun unohdan -nimellä yhtyeen Vauhdissa-levyllä vuonna 1974.

Salolaisen Nimbus-yhtyeen riveissä vaikuttivat serkukset Jussi ja Matti Jokiranta, jotka muodostivat bändin rytmiduon. Nimbus esitti 1974 kappaleen Myrskyjen välillä, jota ei julkaistu yhtyeen ainoaksi jääneellä Obus (Satsanga, 1974) -levyllä.

Niin ikään veljesten, Pekka ja Jukka Tegelmanin, johdossa oli kuopiolainen Finnforest-yhtye, joka jakoi ohjelman porilaisen Elonkorjuun kanssa 1977. Finnforest toimi samana vuonna Petri Petterssonin soololevyllä Nuoruus (Love Records) taustabändinä.

Keräilylevyjä ennen ja niiden jälkeen

Porilainen Elonkorjuu jäi 1970-luvun lopulla yli kahdenkymmenen vuoden tauolle ja sen debyyttialbumi Harvest Time (EMI, 1972) nousi keräilijäpiireissä halutuimpien suomalaisäänitteiden joukkoon. Koosteessa yhtyeeltä kuullaan kappale Hey Brother, jota ei levytetty.

Myös lahtelaisen Haikara-yhtyeen debyyttialbumi on vuosien saatossa noussut halutuksi äänitteeksi. Popstudio ehti kuitenkin ensin, ja Haikara esiintyi vuoden 1972 lokakuussa, ennen bändin nimeä kantaneen albumin julkaisua (Haikara, RCA, 1973).

Yhtenä 70-luvun merkittävimmistä suomalaisista progelevyistä on pidetty Kalevala-yhtyeen People No Namesia (Finnlevy, 1972). Laulaja Harri Saksala sanoitti kappaleet suomeksi, mutta koska Kalevala tavoitteli kansainvälistä menestystä, käännettiin ne levytykseen englanniksi. Popstudiossa yhtye vieraili vuonna 1973 ja esitti kappaleen Jokaiseen, jokaiseen selvällä suomen kielellä.

Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band, jossa soittivat Dave Lindholm vasemmalla, Mike Westhues, Tiitta Spout, Zape Lepp
Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band. Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band, jossa soittivat Dave Lindholm vasemmalla, Mike Westhues, Tiitta Spout, Zape Lepp Kuva: Yle/Leif Öster/Håkan Sandblom Yle Elävä arkisto
Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band, jossa soittivat Dave Lindholm vasemmalla, Mike Westhues, Tiitta Spout, Zape Lepp
Mike Westhues Band: Dave Lindholm vasemmalla, Mike Westhues, Tiitta Spout, Zape Leppänen Liisankadun stereostudio oli entinen Suomen Filmiteollisuuden elokuvahalli. Yleisradion viimeisessä Popstudio-sarjan konsertissa toukokuussa 1977 esiintyi Mike Westhues Band, jossa soittivat Dave Lindholm vasemmalla, Mike Westhues, Tiitta Spout, Zape Lepp Kuva: Yle/Leif Öster/Håkan Sandblom Yle Elävä arkisto
Mike Westhues Band esiintyy stereostudiossa.
Mike Westhues Band esiintyy stereostudiossa. Mike Westhues Band esiintyy stereostudiossa. Kuva: Yle/Leif Öster/Håkan Sandblom Yle Elävä arkisto

Lähteet: Esko Lehtonen: Suomalaisen rockin tietosanakirja (Soundi-kirja 1983)

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.