Hyppää pääsisältöön

Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

Vuonna 2008 Ahtisaari vieraili Ykkösaamussa tuoreeltaan nobelistiutensa julkistamisen jälkeen. Ohjelmassa hän reflektoi uraansa ja vaiheita, jotka veivät hänet tähän pisteeseen urallaan.

Hän kertoo kaikista hänen vaikeista rauhanneuvotteluistaan vaikeimman olleen Kosovon. Venäjällä oli halua luoda Kosovosta Kyproksen ja Lähi-idän tyylinen jäätynyt konflikti.

"Ei minua eikä YK:takaan ole perustettu tähän maailmaan, että näitä jäätyneitä konflikteja tulisi lisää, vaan ne täytyy ratkaista ja pitää periaatteista kiinni", Ahtisaari kommentoi.

Samassa ohjelmassa hän myös kertoi presidenttikautensa tavoitteistaan. Suurimmat tavoitteet liittyivät Suomen Euroopan unioniin viemiseen ja työllisyyden parantamiseen.

Vuonna 2010 hän vieraili samaisessa ohjelmasssa. Tuolloin keskustelun aiheet vaihtelivat nobelisteista ja eläkeläisen ajankäytöstä Kosovon parlamenttivaaleihin ja Euroopan talousvaikeuksiin.

Hän kertoo myös Elders-ryhmän toiminnasta. Ryhmässä toimivat muun muassa Jimmy Carter, Nelson Mandela, Kofi Annan, Mary Robinson ja Ahtisaari itse. Ryhmä on paneutunut Lähi-idän kysymykseen ja se vaatii, että olemassa olevat valtioiden rajat tulisi virallisesti hyväksyä ja näin legitimoida Palestiinan valtio.

Tietolaatikko

Ohjelmista on poistettu otteita tekijänoikeussyistä.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto