Hyppää pääsisältöön

Lorusta loitsuksi, manauksesta moraliteetiksi, laulusta näytelmäksi – Runoilija Ilpo Tiihonen sai suunvuoronsa

Henkilökuva leinoisin keinoin ja mannisin mutkin runoilija Ilpo Tiihosesta vuodelta 2005.

Ilpo Tiihonen oppi lukemaan Aku Ankasta niin kuin monet muutkin suomalaislapset. Sittemmin hän on tehnyt kielellä temppuja, joista useimmat vain uneksivat. Tiihosen vanhemmat olivat Savosta ja Karjalasta ja kotona puhuttiin niin paljon, ettei nuori Ilpo saanut suunvuoroa.

Kapinallinen nuori osallistui Nuoren Voiman kirjoituskilpailuun, meni Oriveden kirjoittajakursseille ja debytoi runoilijana vuonna 1975. Leinoisin keinoin ja mannisin mutkin runoileva Tiihonen on taivutellut säkeitään moneen käyttöön, teatterien näyttämöille, tv-oopperaan, lastenkirjoihin ja -musikaaleihin ja palkittuihin runoteoksiin.

Atro Lahtelan ohjaamassa henkilökuvassa Tiihonen liikkuu kotikaupunginosansa Kallion kaduilla ja kallioilla ja kertoo mikä häntä innostaa — kielessä ja maailmassa. Ääneen päästetään myös runoilijan näyttelijäpoika Ville, joka kertoo oman näkemyksensä runojen lukemisen taidosta.

Ilpo Tiihonen sain dokumentin kuvausvuonna 2005 Yleisradion Tanssivan karhun runopalkinnon. Samana vuonna hänet palkittiin Savonia kirjallisuuspalkinnolla, Kirjallisuuden valtionpalkinnolla ja Pro Finlandia -mitalilla.

Runoilija kuoli äkillisen sairaskohtauksen johdosta kesäkuussa 2021. Tiihonen oli kuollessaan 70-vuotias.

Teksti: Ylen Kulttuuritoimitus & Ville Matilainen