Hyppää pääsisältöön

Urheiluruudusta tuli vuonna 1963 penkkiurheilijoiden pyhähetki

Urheilu-uutiset saivat ensi kertaa Suomessa oman ohjelman, kun Urheiluruutu avautui sunnuntaina 18:ntena elokuuta 1963. Ensilähetyksen aiheet ovat osoittautuneet suomalaisten kestäviksi suosikeiksi: ralli, yleisurheilu ja jalkapallo.

Ensimmäisen Urheiluruudun esitteli toimittaja Anssi Kukkonen. Ohjelma tulisi puimaan ajankohtaisia urheilun suurtapahtumia "mahdollisimman televisionomaisin keinoin – siis filmein, valokuvin, kommentein ja tietysti myöskin pakollisten tuloslukujen kera".

Seppo Kannaksen kokoamassa ensilähetyksessä nähtiin välähdyksiä Jyväskylän suurajoista, Nurmijärven jousiammuntakilpailuista, Kalevan kisoista sekä jalkapallo-ottelusta HIFK–TaPa. Selostusraita on tallella vain Kalevan kisoja käsittelevässä osuudessa. Muissa oheisissa ohjelmanäytteissä on mukana mm. suunnistusta, ratsastusta, käsipalloa, painia, ampumahiihtoa, pesäpalloa ja mikroautoilua.

Urheiluruutu nähtiin aluksi vain sunnuntai-iltaisin 15 minuutin pituisena. Myöhemmin ohjelmaa alettiin lähettää myös torstaisin ja lauantaisin. Päivittäiseksi Urheiluruutu muuttui vuonna 1993.

Tietolaatikko

Television alkuvuosina ei tv-urheilua varten ollut palkattuna erillisiä toimittajia. Paavo Noponen selosti kisoja urheilukisoja niin radiossa kuin ruudussa, ja hänen keskityttyään radiotyöhön tv-urheilu jäi radion urheilutoimituksen hoidettavaksi. Vuonna 1961 pestattu Anssi Kukkonen oli ensimmäinen pelkästään tv:lle työskentelevä urheilutoimittaja. Ennen Urheiluruutua tv:n urheilu-uutiset luettiin normaalien uutisten lopuksi (menettelyä käytettiin toki tarvittaessa myöhemminkin). Varsinainen tv-urheilutoimitus perustettiin vasta vuonna 1967.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto