Hyppää pääsisältöön

Urheiluruudusta tuli vuonna 1963 penkkiurheilijoiden pyhähetki

Urheilu-uutiset saivat ensi kertaa Suomessa oman ohjelman, kun Urheiluruutu avautui sunnuntaina 18:ntena elokuuta 1963. Ensilähetyksen aiheet ovat osoittautuneet suomalaisten kestäviksi suosikeiksi: ralli, yleisurheilu ja jalkapallo.

Ensimmäisen Urheiluruudun esitteli toimittaja Anssi Kukkonen. Ohjelma tulisi puimaan ajankohtaisia urheilun suurtapahtumia "mahdollisimman televisionomaisin keinoin – siis filmein, valokuvin, kommentein ja tietysti myöskin pakollisten tuloslukujen kera".

Seppo Kannaksen kokoamassa ensilähetyksessä nähtiin välähdyksiä Jyväskylän suurajoista, Nurmijärven jousiammuntakilpailuista, Kalevan kisoista sekä jalkapallo-ottelusta HIFK–TaPa. Selostusraita on tallella vain Kalevan kisoja käsittelevässä osuudessa. Muissa oheisissa ohjelmanäytteissä on mukana mm. suunnistusta, ratsastusta, käsipalloa, painia, ampumahiihtoa, pesäpalloa ja mikroautoilua.

Urheiluruutu nähtiin aluksi vain sunnuntai-iltaisin 15 minuutin pituisena. Myöhemmin ohjelmaa alettiin lähettää myös torstaisin ja lauantaisin. Päivittäiseksi Urheiluruutu muuttui vuonna 1993.

Tietolaatikko

Television alkuvuosina ei tv-urheilua varten ollut palkattuna erillisiä toimittajia. Paavo Noponen selosti kisoja urheilukisoja niin radiossa kuin ruudussa, ja hänen keskityttyään radiotyöhön tv-urheilu jäi radion urheilutoimituksen hoidettavaksi. Vuonna 1961 pestattu Anssi Kukkonen oli ensimmäinen pelkästään tv:lle työskentelevä urheilutoimittaja. Ennen Urheiluruutua tv:n urheilu-uutiset luettiin normaalien uutisten lopuksi (menettelyä käytettiin toki tarvittaessa myöhemminkin). Varsinainen tv-urheilutoimitus perustettiin vasta vuonna 1967.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto