Hyppää pääsisältöön

Kymmenen hutia ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos on saanut uuden epäilijän, tietokoneasiantuntija Petteri Järvisen. Hän on pohtinut ilmastouhkan turhuutta ainakin parissa blogikirjoituksessaan. Viimeisimmässä jutussaan “Ilmastonmuutos ja neljä muuta uhkakuvaa” hän epäilee minun olevani väärässä syyttäessäni skeptikoita – tai denialisteja – siitä, ettei päästöjä ole leikattu riittävästi.

Lyhyeen juttuunsa Järvinen saa mahdutettua ainakin kymmenen hutia ilmastonmuutoksesta. Käyn ne alla lyhyesti läpi, niiden alkuperäisessä järjestyksessä.

 

1. ”On lohdullista muistaa, ettei suomalaisten uskolla tai uskomattomuudella ole käytännössä mitään vaikutusta globaalin ilmastonmuutokseen.”

Suomalaistenkin tekemisillä on vaikutusta. Me voimme olla suunnannäyttäjiä muulle maailmalle. Toisaalta, Järvisen logiikalla mikä tahansa yhteisö voi redusoida oman tekemisensä merkityksettömäksi: Eihän nyt juuri Texasin päästöillä ole maapallon mitassa merkitystä. Eihän nyt kaupunkimaasturit paljoa vaikuta. Eihän nyt PC:t maapalloa pilaa…

Sitä paitsi – nationalistisen itsekkäästi ajatellen – ekologinen energiavallankumous on tulevaisuuden suuri bisnes. Siinä kannattaisi olla mukana, ja eturintamassa.

2. ”Vaikka viimeinenkin epävarmuus poistuisi ja kaikki olisivat yhtä mieltä ilmastonmuutoksen haitallisuudesta, se ei saisi meitä pudottamaan päästöjä vaaditulla 50 prosentilla. … Pelkkä tietoisuus ei takaa toimintaa. Turha syyttää tästä denialisteja.”

On totta, ettei tietoisuus yksin riitä, mutta jos emme ole tietoisia, emme ainakaan tee mitään. Toki denialistien lisäksi muutoksen tiellä on muitakin esteitä, kuten poliittisen järjestelmän rakenteet ja vallitsevan talousjärjestelmän ihanteet jne. Mutta kyllä saumat olisivat huomattavasti paremmat ilman uhkan turhanpäiväistä kiistämistä.

YK:n ilmastokokouksissa on haettu sitovaa globaalia ilmastosopimusta. Kuva: Pasi Toiviainen.

3. ”Emme halua luopua yksityisautoilusta, kesämökeistä tai halvoista ulkomaanmatkoista -- eiväthän niin tee edes ne, jotka nyt äänekkäimmin saarnaavat muutoksen välttämättömyydestä.”

Tämä väite taitaa lähinnä paljastaa jotain Järvisen omasta lähipiiristä. Minä tunnen lukemattomia ihmisiä, jotka ovat ”luopuneet” paljostakin.

Itse luovuin ilmastoherätykseni vuoksi arkkitehdin urastani ja ryhdyin ympäristötoimittajaksi. Ja kerrottakoon, että olin menestynyt hyvin, saanut palkintoja arkkitehtuurikilpailuissa ja juuri valmistunut arkkitehdiksi arvosanalla erittäin hyvä. Lisäksi, autoa viisilapsisella fuusioperheellämme ei ole. Kesämökkiä en omista ja ulkomaille on tullut lennettyä lomalle viimeisten parinkymmenen vuoden aikana peräti kolmasti.

4. ”Oli helppo uskoa ilmastonmuutokseen kun Suomessa oli leutoja talvia. Kylmyys ja lumi piti lisätä ennusteisiin jälkikäteen”.

On totta, että viime vuosien suhteellisen viileät (eli oikeastaan varsin ”normaalit”) ja erityisen lumiset talvet olivat jonkinlainen pieni yllätys. Olkoonkin, että talvisateiden lisääntyminen varsinkin pohjoisilla leveysasteilla on ollut alusta asti tiedossa ja nyt alkuun nämä tulevat lumena, mutta myöhemmin, lämpenemisen jatkuessa, silkkana vetenä.

Sitä paitsi, tämä muutos on seurausta nimenomaan maapallon lämpenemisestä. Pohjoisen jäämeren sulamisen seurauksena Arktis on lämmennyt, yläilmakehän suihkuvirtaukset muuttuneet ja talviset matalapaineet työntyneet etelämmäksi.

5. ”Maapallon lämpötila vaihtelee luonnollisista syistä.”

Kyllä, ja luonnolliset vaihtelut ovat hyvin ilmastotutkijoiden tiedossa. Myös se, mitä menneistä ilmastonmuutoksista tiedetään, antaa syytä huoleen.

6. ”Todellinen ympäristökatastrofi koettiin 10 000 vuotta sitten, jolloin paksu jääpeite tappoi Suomesta kaiken elämän.”

Höpö höpö. Jääkausi alkoi jo yli 100 000 vuotta sitten, ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Jääkauden kehittyminen oli kymmenien tuhansien vuosien prosessi, mutta se kylläkin päättyi geologisessa mielessä varsin nopeasti, noin 5000 vuodessa. Nyt maapallon ennustetaan voivan lämmetä saman verran, noin 5 astetta, jo tällä vuosisadalla.

7. ”Lähihistoriasta löytyy vastaavasti nykyistä lämpimämpiä jaksoja.”

Niin löytyy, mutta vain paikallisesti. Globaalia keskilämpötilaa esimerkiksi keskiajan lämpökausi nosti vain noin puoli astetta. Samaan aikaan, kun pohjoisella pallonpuoliskolla oli lämpimämpää, eteläisellä oli viileämpää. Nyt maapallo on lämmennyt esiteollisesta ajasta noin 0,8 astetta.

8. ”Maailmanlopun ennustajia on ollut aina ennenkin. Muistan, miten 1970-luvulla luin huolestuneena Rooman klubin raporttia. Kaikki skenaariot osoittivat, että maailma tuhoutuu vuoden 2000 tienoilla ylikansoitukseen tai raaka-aineiden loppumiseen. Jos silloisia tiedemiehiä olisi uskominen, olisimme kaikki jo kuolleita.”

Väärin. Kasvun rajat -teoksen johtopäätös oli, että mikäli kehitys jatkuu yhtään vallitsevaa rataa, ”kasvun rajat tällä planeetalla saavutetaan lähimmän sadan vuoden kuluessa” – eli ennen vuotta 2072. Olemme yhä pelottavan hyvin tällä polulla.

9. ”En ihan ymmärrä, miksi juuri lämpötilan nousu olisi se kaikkein vakavin ympäristöuhka? Maapallo on sopeutunut lämmönvaihteluihin ennenkin.”

Maapallo on, mutta monet lajit ovat pyyhkiytyneet planeetalta ikiajoiksi ilmastonmullistusten mukana. Nyt edessä oleva ilmastonmuutos olisi toteutuessaan rajuin mullistus vähintään 50 miljoonaan vuoteen – ja uusimpien tutkimusten mukaan jopa 65 miljoonaan vuoteen. Ihmisen yhteiskunnat eivät moista muutosta kestäisi.

10. ” Sen sijaan haluan jakaa … tiedemiesten vetoomuksen tulevaisuuden puolesta. Tässä paperissa ilmastonmuutos on vain yksi viidestä huolenaiheesta.”

Eipäs ole "vain" yksi viidestä, vaan nimenomaan se numero yksi - kuten alla olevasta otteesta näkyy. Lisäksi se on vieläpä yksi suurimmista syyllisistä kohtiin 2 ja 3.

Ote: Consensus Statement from Global Scientists.

Että näin tällä kertaa.

 

Kommentit