Hyppää pääsisältöön

Lasse-jänis ja kaupallisuuden peikot vilistivät MM-kisoissa 1983

Kun Suomessa järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut, yhtenä kisalajina oli myös bisnes. Helsingin MM-kisojen symbolina ja tuotemarkkinoinnin vetonaulana oli Lasse Virénin mukaan nimetty Lasse-jänis.

Lähes jokaisessa MM-kisoja käsittelevässä ajankohtaisohjelmassa kiinnitettiin huomiota urheilun sponsorointiin ja oheistuotebisnekseen, jotka olivat meillä vielä verraten uusia ilmiöitä. "Paavo Nurmi ei olisi arvannut, millaista markkinahumua hänen ympärillään käydään", toteaa tv-uutisten raportti kisojen avajaisista.

"Korealaissyntyisen" Lasse-maskotin hahmo koristi lukuisia eri tuotteita. Lasse sai myös kunnian olla mukana Otaniemen kisakylän avajaisissa, joissa hänet tosin saman tien laskettiin liihottamaan taivaalle ilmapallojen varassa.

A-studion raportissa ajankohtaistoimittaja Kari Mänty (sittemmin TV1:n urheilutoimituksen päällikkö) erittelee MM-kisoihin liittyvää liiketoimintaa, jota riitti suuresta pieneen. Huikeita vuokria kiskovia asunnonvuokraajia muistettiin satunnaistulojen ilmoitusvelvollisuudesta.

Eniten rahaa pyöri kisojen mainos- ja televisiointisopimuksissa. Suomalaisfirmoista kisayhtiöinä olivat mukana mm. Pukeva, Salora ja Finnair. Kisaorganisaation pääsihteerin Lauri Tarastin mukaan suomalaisyritykset olivat kuitenkin yleensä ottaen heränneet liian myöhään huomaamaan kisojen arvon liikekontaktien kannalta. Myöskään Matkailun edistämiskeskukselta ei ollut odotettavissa kisavieraisiin kohdistettua tehoiskua.

A-raportissa seurataan italialaisen autojätti Ivecon kampanjaa Olympiastadionin liepeillä ja Kalastajatorpan puutarhajuhlassa. Yhtiön suomalaisedustaja Heikki Järvinen arvioi mainoskampanjan "suurimmaksi toisen maailmansodan jälkeen". Kaksi vuotta valmisteilla olleen hankkeen teemana oli urheilulliselta kalskahtava "voitto kotiin".

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto