Lukion erityisopettajat Tuomo Loukomies ja Sinikka Willberg vastasivat abien kysymyksiin opiskelutekniikoista sekä keskittymisestä ja mielenhallinnasta. Lue, mitä asiantuntijat ovat vastanneet abien kysymyksiin ja poimi itsellesi vinkkejä tulevia kirjoituksia varten.
Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat ovat vuodesta toiseen samojen pulmien edessä. Kirjoituksiin valmistautuminen on stressaavaa: yhtäkkiä pitäisi kyetä kertaamaan ja omaksumaan samanaikaisesti tuhansia sivuja tietoa.
Moni menettää stressin takia yöunensa, toiset jättävät lukemisen viime tippaan ja keskittyminen kirjoituksissa saattaa tuntua mahdottomalta suuressa salissa taustahälyn keskellä. Usealle abille on myös pulmana oikeanlaisen opiskelu- ja lukutekniikan löytäminen. Syksyllä 2010 kaksi lukion erityisopettajaa antoi abeille vinkkejä opiskeluun ja mielenhallintaan liittyviin pulmiin.
Opiskelumenetelmät ja lukutekniikat
Lukion erityisopettaja Tuomo Loukomies vastasi abien kysymyksiin opiskelumenetelmistä ja lukutekniikoista syksyllä 2010.
Abeja askaruttaneita asioita olivat esimerkiksi: Miten painaa luettuja asioita pitkäaikaiseen muistiin? Miten parantaa omaa lukutekniikkaa? Miten harjoitella matematiikan kokeeseen? Miten nopeuttaa oman koevastauksen kirjoittamista?
Hei!
Olen kaksi ensimmäistä lukiovuottani lukenut kokeisiin lähinnä vain opetellen ulkoa käsitteet ja koko koealueen, mikä on osoittautunut siinä suhteessa hyväksi menetelmäksi, että lukuaineiden keskiarvo on todistuksessani hieman yli yhdeksän. Huonona puolena on se, etten muista jälkeenpäin koealueesta kuin muutamia yksittäisiä asioita sekä se, että syksyn (ja kevään) ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa tällainen menetelmä ei taida olla kovinkaan hyvä. En ole koskaan tehnyt kokeisiin valmistautuessa ajatuskarttojakaan tai mitään vastaavia. Minkälainen lukutekniikka minun kannattaisi ottaa käyttöön, nyt syksyllä kun olen kirjoittamassa terveystiedon ja keväällä taasen psykologian?
Nimim. Kinsca
Vastaus:
Hei,
Oppimisessa ja muistamisessa tärkeää on oman tietorakennelman rakentaminen mieleen. Toisin sanoen tietorakennelma on oma kokonaiskäsitys siitä, miten asiat ovat. Yksityiskohtien muistaminen on joillekin ihmisille helppoa sellaisenaan, mutta yleisesti ottaen on niin, että yksityiskohtia ymmärtää ja muistaa vasta sitten kun ymmärtää laajemman kokonaisuuden, johon yksityiskohdat liittyvät. Ihminen siis muistaa ja oppii sen, minkä ymmärtää ja ymmärtää sen, josta pystyy muodostamaan kokonaiskuvan ja oman tietorakenteen mieleen. Yksityiskohdat voivat kuitenkin auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa. Niitä kannattaa liittää opittavaan asiaan. Toiset ihmiset kokoavat käsityksen opittavasta kokonaisuudesta pikkuhiljaa yksityiskohtia keräämällä ja täydentämällä. Toiset taas haluavat tietää ensin mihin kokonaisuuten yksityiskohdat liittyvät ja mitä merkitystä niillä on. Tämä voi olla hyvinkin yksilöllistä.
Kokonaiskäsityksen ja oman tietorakennelman rakentamisessa voi käyttää useita keinoja. Olennaista on opittavan asian prosessoiminen ja oman käsityksen muodostaminen. Usein sanotaan, että kannattaa alleviivata tekstistä tärkeitä asioita ja käsitteitä. Se on totta, mutta oppimisen kannalta se ei vielä riitä. Alleviivaus sinällään on tietoa toteava strategia, siis jonkun muun prosessoiman tiedon toteamista. Jos alleviivauksista kerää esim. tiivistelmän, muistiinpanot omin sanoin tai käsitekartan, tällöin joutuu itse miettimään ja prosessoimaan käsiteltävää asiaa. Vasta tällöin asiaa vasta oikeasti käsitellään aivoissa ja tämä edistää asian ymmärtämistä ja muistamista. Tällä tavoin opittuja asioita pystyy myös paremmin soveltamaan. Soveltamista vaaditaan nykyään melkein kaikissa kokeissa, joissa pitää kirjoittaa esseevastaus. Soveltaminen tarkoittaa monen eri asian yhdistämistä ja mahdollisesti eri oppiaineidenkin sisältöjen yhdistämistä vastauksissa.
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Esim. terveystieton YO-kokeeseen valmistautumisessa olen käyttänyt opiskelijoiden kanssa menetelmää, jossa kurssikirjojen sisällysluetteloa apuna käyttäen muodostamme isolle lakanalle käsitekartan, jossa on vain otsikot. Opiskelija kerää lukiessaan kirjasta tärkeimmät asiat ja täydentää ne lakanaan sitä mukaan kun ne oppii ja ymmärtää. Käsitekartassa kannattaa käyttä värejä eri kokonaisuuksien erotteluun toisistaan. Tämä auttaa myös visuaalista muistia ja asiat olla helpommin palautettavissa mieleen myös stressaavassa koetilanteessa.
Vastaus kysymykseesi siis on, että ota käyttöön sellaisia strategioita, joilla pystyt muodostamaan kokonaiskuvan asiasta itse, käsittelet opittavaa tietoa ajattelun avulla ja muodostat oman tietorakennelman sekä autat muistiasi liittämällä opittavaan tietoon mielenkiintoisia yksityiskohtia ja muistettavia pienempiä kokonaisuuksia. Ymmärtävän lukemisen vaiheet voisivat olla esim. seuraavat:
- Ennakointi (sisällysluottelo, vanhan kertaaminen, otsikot, tekstin jako osiin)
- Tiedon keruu (varsinainen lukeminen, alleviivaukset, muistiinpanot ranskalaisin viivoin jne.
- Prosessointi (Tiivistelmä, miellekartta, käsitekartta, aikajana, sarjakuva jne....)
- Kertaus
On hirveän vaikea tietää miten olisi paras tapa harjoitella matematiikan kokeeseen? Kaikki tietää, että no laskemalla tietenkin, mutta mitä tehtäviä? Onko hyvä laskea esimerkiksi vanhoja ylioppilastehtäviä?
Nimim. pulassa
Vastaus:
Vanhat ylioppilastehtävät ovat varmasti hyviä mittaamaan osaamisen tasoa. Oppikirjojen esimerkkitehtävien läpi käyminen ajatuksella ja itse vaihe vaiheelta mukana laskien auttaa, jos on suuria puutteita osaamisessa. Tämä vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja aikaa.
Ongelmani ei ole se, etten osaisi vastata kysymyksiin, mutta vastaan hitaasti! Tarvitsen parin sivun esseeseen ehkä 50min, mutta jokerikysymyksiin luultavasti tuplamäärän aikaa! En millään ehdi tällä menolla vastata kahteen jokeriin ja neljään tavalliseen kuudessa tunnissa. (kirjoitan yhteiskuntaopin)
Onko tahdin nopeuttamiseen mitään kullanarvoisia vinkkejä?
Tuntuu, että on liian myöhäistä alkaa hankkimaan rutiinia essentekoon... En ole edes millään abikurssilla, missä kirjoittamista saisi harjoiteltua.
Nimim. Maija
Vastaus:
Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Vaikuttaa siltä, että sinulla saattaa olla jonkinlainen oppimisvaikeus, esim. lievä lukivaikeus. Lukivaikeus on erittäin yleinen ja moni ei tiedä, kärsivänsä lukivaikeudesta. Kuitenkin esim. kuvailemasi hitaus saattaa olla merkki siitä. Ehdottomasti kannattaisi se testata. Jos kyseessä on lukivaikeus, niin silloin voit saada YO-kokeisiin lisäaikaa. Valitettavasti nyt on myöhäistä enää tämän syksyn kokeita ajatellen, mutta jos jatkat keväällä, suosittelisin selvittämään asiaa.
Toki voi olla, ettei hitautesi liity lukivaikeuteen. Tähän minulla ei ole antaa mitään taikatemppua. Yleensä esseevastauksen kirjoittamissessa auttaa kun suunnittelee vastauksen etukäteen esim. miellekartan muotoon ja siitä kirjoittaa asiat oikeaan muotoon ja rakenteeseen.
Miten saisin jäämään englannin saanat "päähäni" ? Muistan ne hetken, mutta sen jälkeen ne unohtuu. Välillä tosi vaikeaa jäädä mieleen sanoja...
Nimim. Tiina
Vastaus:
Kielten sanojen oppimisen vaikeus on erittäin yleinen ongelma lukiolaisilla. Pitäisi muistaa, että emme muista ja opi asioita, jotka eivät liity mihinkään tai joilla ei ole meille merkitystä. Yksittäisten vieraiden kielten sanojen lukeminen sanalistasta tuntuu todella tehottomalta tavalta oppia niitä, sillä sanat eivät välttämättä luo minkäänlaista assosiaatiota (mielleyhtymää) mihinkään. Sanojen tai suomennosten peittäminen ei juurikaan auta asiaa. Yritä mieluummin tehdä jokaisesta opittavasta sanasta merkittävä liittämällä se johonkin asiaan, kuvaan, esineeseen, lauseeseen tai mielikuvaan. Näin luot assosiaation tai mielikuvan, josta sana on helppo "hakea".
Käytännössä tämä tarkoittaa esim. seuraavaa:
- Kirjoitat lauseita, joissa opittava sana esiintyy. Jos lauseella on sinulle jokin merkitys tai lause on hauska, niin aina parempi (luo tehokkaammin muistijäljen)
- Luokittelet sanoja ryhmiin esim. sanaluokkien tai aihepiirien perusteella ja annat ryhmille värit. Kirjoitat sanoja oman ryhmän väriselle paperille ja teet niistä julisteita, liität niihin kuvia yms. Laitat julisteet esille ja muodostat mielikuvan julisteesta paikan perusteella (näet julisteen sanoineen mielessäsi omassa paikassaan)
- Kirjoitat tarinan, runon, laulun yms. johon laitat opeteltavia sanoja, kun muistat runon, muistat myös uudet sanat
- Teet muistipelin sanoista.
- Käytät kavereita apuna ja luotte yhdessä jonkun pelin, leikin tai muun systeemin, jolla opettelette sanoja yhdessä
- Teet sanapareja, jotka assosioituvat toisiinsa ja luovat näin muistijäljen
Millainen opiskelutekniikka sopisi masennusta sairastavalle lukiolaiselle. Olen yrittänyt lukea yo-kirjoituksiin, mutta pitkäjänteinen ja perusteellinen lukeminen tai muistiinpanojen tekeminen ei luonnistu. Mikä tekniikka sopisi paremmin? :)
Nimim. minävain
Vastaus:
Valitettavasti en ole lääkäri enkä masennuken asiantuntija. Kuitenkin tärkeää on mitoittaa opiskeluun käytettävä aika ja energia omien voimavarojen mukaan. Suunnitelmallisuus saattaisi auttaa. Kokeile tehdä lukusuunnitelma kalenteriin. Muista tehdä siitä riittävän helppo noudattaa, jotta et kokisi turhia epäonnistumisia suunnitelman noudattamatta jättämisestä. Suunnitelmaan voisit merkitä mitä luet, missä, kuinka kauan ja minkälaisia tavoitteita asetat itsellesi.
Voisit yrittää lukea n. puoli tuntia kerrallaan ja suosittelisin sen ajan kuitenkin yrittämään muistiinpanojen tekemistä. Yksityiskohtien pänttäämisen sijaan yritä saada kokonaiskuva luettavista asioista. Lue aikaisempi vastaukseni yksityiskohdista ja ymmärtävästä lukemisesta.
Tsemppiä!
Hei. Kirjoitan historian nyt syksyllä ja olen katsellut vanhoja yo kokeita ja huomannut että niiden kysymykset ovat todella haastavia eikä niissä tunnuta kysyvän mitään selvästi vaan pitäisi itse se tajuta. hetki sitten luin 4 kurssin kirjan ja katoin siihen liittyviä yo kysymyksiä niin en olisi varmaan osannut vastata mihinkään kunnolla koska kysymykset olivat outoja eikä niitä mielestäni juuri käsitelty kirjassa.
Nimim. nile
Vastaus:
Tässä on kyse tiedon soveltamisesta. Pyydän lukemaan aiemman vastaukseni yksityiskohdista ja ymmärtävästä lukemisesta. Nykykoulussa ja yhteiskunnassa tarvitaan kykyä omaksua tietoa ja soveltaa sitä muuttuvissa tilanteissa. Historian YO-kokeessakin kysymykset käsittelevät usein sellaisia tilanteita, joissa opiskelija joutuu soveltamaan oppimaansa laajemmin koko kurssin aihepiiristä, usealta eri kurssilta tai jopa eri oppiaineiden väliltä.
Kuinka tällaiseen kokeeseen sitten pitäisi valmistautua? Vastaus löytyy ymmärtävästä lukemisesta ja kokonaisuuksien hahmottamisesta. Ulkoa opitut tekstikappaleet kirjasta eivät paljoa auta, ellei osaa soveltaa opittua tietoa laajemmin eikä ymmärrä suurempia tietokokonaisuuksia.
Hei!
Miten kannattaisi lukea historian ylppäreihin niin, että asiat jäisivät hyvin päähän? Mitkä ovat parhaat menetelmät saada asioista hyvä kokonaiskuva (jos ei oteta mukaan mindmappejä, joita en itse osaa kunnolla tehdä!)?
Nimim. Mins
Vastaus:
Hei,
Historian ollessa kyseessä suosittelisin käyttämään aikajanaa hahmottamaan kokonaisuutta. Teet yhden ison aikajanan jokaisesta kurssista, johon kokoat tärkeät tapahtumat ja teemat. Tämä auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja yhdistämään eri puolilla maailmaa tapahtuneet asiat samaan aikaperspektiiviin. Voit käyttää värejä eri teemojen havainnollistamiseen: esim. politiikka punaisella, kulttuuri keltaisella, sodat sinisellä, talous vihreällä jne... Tärkeää olisi pystyä muodostamaan oma kokonaiskuva asioista ja vieläpä niin, että pystyisi assosioimaan asioita ja paluttamaan ne tarvittaessa muistista.
Kirjoitat aikajanalle lyhyitä muistiinpanoja ja tiivistelmiä asioista niin, että itse ne ymmärrät ja sisäistät.
Tsemppiä
Olen todella laiska lukemaan. Miten saisin lisää opiskelumotivaatiota kirjoituksia varten? Mitkä olisivat hyviä keinoja oppia asiat niin, että ne oikeasti jäisivät mieleen?
Nimim. Elli
Vastaus:Laiskuus ja motivaatio ovat todella monimutkaisia asioita. Olennaista on kuitenkin oma käsityksesi itsestäsi oppijana ja opiskelijana. Pystytkö halutessasi vaikuttamaan omiin oppimistuloksiisi ja jos pystyt, niin miten?
Jos sinulla on se käsitys, että et opi etkä osaa vaikka kuinka paljon yrittäisit, niin silloin luultavasti et jaksa kovinkaan paljon enää yrittääkään. Tästä syntyy ns. negatiivinen kierre, jossa epäonnistumiset ruokkivat yrityksen puutetta joka taas selityksenä ja tekosyynä sille ettei osannut, koska ei lukenutkaan (yrittänytkään). Näin epäonnistuminen ei tunnu enää niin pahalta. Lopputulos kuitenkin on, että osaaminen ja oppiminen jäävät vajaaksi ja epäonnistumisen todennäköisyys vaikkapa kokeissa on erittäin iso.
Tällaisessa tilanteessa motivoituminen tavoitteiden, suunnitelmien ja palkitsemisen avulla voi olla vaikeaa ja saatat tarvita ulkopuolista apua asiassa.
Jos taas uskot, että opit ja osaat, jos vaan yrität, luet ja opiskelet, on tilanteesi paljon parempi. Tällöin on varmaankin mahdollista motivoitua suunnitelmalliseen toimintaan, jossa asetat tavoitteita, teet lukusuunnitelmia ja palkitset itsesi noudatettuasi suunnitelmaa. Olennaista on sisäistää tavoite ja sen saavuttamiseen tarvittavat keinot. (tavoite: päästä ylioppilaaksi, keinot: kalenteriin tehtävä opiskelusuunnitelma, josta pidetään kiinni. Lopuksi palkinto.
On hyvä huomata, että edellä on käsitelty ulkoista motivaatiota opiskeluun. Jos motivaatio olisi sisäistä, sitä ei juurikaan tarvitsisi auttaa. Ulkoisessa motivaatiossa kuitenkin tavoitteella on jokin välinearvo ja ihminen joutuu motivoimaan itseään jaksaakseen ponnistella tavoitteen suunnassa. Jos esim. toteat haluavasi menestyä jossain reaaliaineessa tietyllä tasolla, asetat sen tavoitteeksi, mietit, kuinka paljon aikaa ja mitä toimenpiteitä tavoitteen saavutaminen vaatii, suunnittelet opiskelusi kalenterin kanssa, toteutat suunnitelman ja palkitset itsesi jos ja kun tavoite saavutetaan. Tärkeintä on tiedostaa tilanne ja olla johdonmukainen ja määrätietoinen. Jos teet sen valinnan, että et lue tai käytä aikaa opiskeluun, ymmärrät sen, että tuloksetkin ovat keikkoja ja kannat tästä itsellesi vastuun.
Kuinka tieto sitten jäisi päähän niin, että sen muistaa, oppii ja osaa vielää kirjoittaa paperillekin kokeissa? Pyydän lukemaan aiemmat viestini ymmärtävästä lukemisesta ja tiedonkäsittelystä.
Mielenhallinta, jännittäminen ja keskittyminen
Lukion erityisopettaja Sinikka Willberg vastasi abien kysymyksiin mielenhallinnasta, kuten keskittymisestä ja jännittämisestä syksyllä 2010.
Abeja askarruttaneita asioita olivat muun muassa: Miten parantaa omaa keskittymiskykyä kielten kuunteluissa? Miten voi välttää jännittämistä kuuntelukokeessa? Miten voi välttää lukkoon menemisen kirjallisessa kokeessa? Miten voi unohtaa taustamelun ja keskittyä olennaiseen kirjoituksissa?
Mikä on paras keino välttää paniikki yo-koetilanteessa?
Nimim. Moi
Vastaus:
En tiedä, osaanko kertoa, mikä on paras keino. Kehotan sinua lukemaan aikaisemmat vastaukseni, jos saisit niistä lisävinkkejä.
Vahvista jo etukäteen uskoa itseesi myönteisten mieli- ja kielikuvien avulla!
Aivosähkökäyrämittauksilla on voitu tutkia rentoutumisen syvyyttä. Kun ihmisen tajunnan tila laskee normaalilta valveillaolon beeta-tasolta alfa-tasolle, tietoinen, kontrolloiva puoli vähenee. Tajunnan taso vaihtelee vuorokauden eri aikoina. Alfa-tila on sinulle jo entuudestaan tuttu. Se on hetki, jolloin olet juuri unen ja valveen rajamailla. Käytä ne hetket hyväksi ja kerro silloin itsellesi itsestäsi kaikkea hyvää, kehu ja kannusta itseäsi, näe tavoitteesi toteutuneena.
Kokeile mielikuvaharjoitusta juuri ennen kuin nukahtamista. Kuvittele näkeväsi itsesi yo-kirjoituksissa rauhallisena ja keskittyneesti lukemassa ja vastaamassa kysymyksiin. Näe myös se hetki, kun viet paperit opettajalle ja poistut tyytyväisenä salista/luokasta.
Rentoutumisella on paljon myönteisiä vaikutuksia: hengitys tasaantuu, rauhoittuu, piristyy, ärtyneisyys vähenee/katoaa, keskittymis- ja suorituskyky lisääntyy, helpompi saada unta ja nukkua koko yö rauhallisesti, lihasjännitykset vähenevät. Tee siis harjoituksia ennen kirjoituksia ja joitakin kirjoitusten aikana. Muistutan vielä kerran hengityksen tärkeydestä, koska syvä rauhallinen hengittäminen on helppo tapa rauhoittaa itsensä. Jos mieli myllertää kovin paljon, tee lisäksi jotain muuta, esim. laske 1+1, 2+2 jne tai luettele aakkosia.
Suositeltavia kirjoja, joissa tietoa ja harjoituksia:
Katajainen, Lipponen, Litovaara: Voimavarat käyttöön, Hippokrates, Duodecim
Jukka Kataja, Rentoutuminen ja voimavarat, Otava
Kaisa Leitola, Oppimisen NLP, Tammi
Taru Leppänen, Rentoutuminen – avoin ovi jaksamiseen, Kuntoutus Orton, Työturvallisuuskeskus
Raimo Lindh, Mielikuvaoppiminen, WSOY
Jos jatkat/aloitat yo-kirjoitukset keväällä, aloita rentoutumisharjoitusten säännöllinen harjoittelu jo nyt. Siten voit varmistaa, että sinulla on hallinnassa juuri sinulle sopivia, helposti toteutettavia keinoja. Moni osaa rentouttaa itsensä vapaa-ajalla jollain mukavalla keinolla, esim. liikunnalla, saunalla, mutta opettele myös sellaisia menetelmiä, joita voit käyttää koulussa, kokeessa.
Tutustu myös aivojumppaan http://www.kinesiologia.fi Näiltä sivuilta löydät tietoa aivojumpasta sekä muutamia harjoitusohjeita.
Paljon naurua, hymyä, iloa!
Minun on hankala keskittyä kuullunymmärtämiskokeissa: ajatukset karkailevat helposti muualle. Miten saisin parhaiten keskityttyä kokeeseen?
Nimim. Abi
Vastaus:
Lue aiemmat vastaukseni! Erityisesti ne, joissa käsiteltiin vieraan kielen kuunteluita, mutta myös muista saat neuvoja keskittymiseen!
Helli itseäsi, pyydä ylimääräistä huolenpitoa kotijoukoilta! Abitreenisivulla on avautunut mahdollisuus harjoitella vieraan kielten kuunteluita. Sovi itsesi kanssa, milloin harjoittelet ja minkä verran.
Kesän aikana motivaatio opiskelua kohtaan katosi olemattomiin. Nyt on tärkeä vaihe lukiota menossa, ja pänttääminen olisi ehdottoman tärkeää, mutta siitä ei vain tule mitään. Kaikki muu menee lukemisen edelle, ja päässä pyörii lähinnä ajatus:” Kyl mä ehin vielä…..” Miten saisi kerättyä hieman motivaatiota kirjoituksia varten?
Nimim. Missä motivaatio?
Vastaus:
Kiitos kysymyksestäsi! Luulen, että joku muukin on pohtinut motivaation puuttumista. Ensimmäiseksi haluan sanoa, että älä pänttää vaan käytä tehokkaita opiskelumenetelmiä! Lue Tuomon kirjoittamia vastauksia tehokkaista opiskelumenetelmistä.
Motivaation lisäämistä auttavia menetelmiä:
- Aseta itsellesi tavoite ja myös osa-tavoitteita. Tavoitteen tulee olla sinun mielestäsi sopivan vaativa ja samalla realistinen. Kirjoita tavoite muotoon – Minä haluan… Aseta lause näkyville.
- Sitoudu täysin tavoitteeseesi. Sehän on sinun, ei kenenkään toisen asettama.
- Anna tavoitteellesi jokin mukava lempinimi. Voi kuulostaa oudolta, mutta se auttaa sinua sitoutumaan tavoitteesi. Voisitko ajatella, että tavoitteeseesi liittyy jokin kuva tai symboli?
- Tee aikataulusuunnitelma
- Kerro tavoitteestasi jollekin ja pyydä tukea ja apua. Millaista apua? Sellaista kuin itse toivot.
- Listaa voimavarasi, omat vahvat puolesi, sen mistä pidät, missä olet hyvä. Listaa myös heikot puolesi, mutta muista rajata vaikeutesi.
- Muistele jotain aiempaa onnistunutta oppimiskokemusta, joka ei liity kouluun. Mitä hyödyllisiä opiskelumenetelmiä ja taitoja hallitset jo nyt?
- Ehdit vielä opiskella käyttäen sinulle sopivia tehokkaita opiskelumenetelmiä. Pidä sopivan pituisia taukoja, jotta et väsy. Voit vielä kehittää työskentelytapojasi.
- Opiskele yhdessä jonkun kanssa tai ryhmässä. Keskustelkaa, kyselkää, kertokaa, vertailkaa tietojanne, ihmetelkää, innostukaa, iloitkaa oppimisesta yhdessä.
- Olisiko sinulla mahdollisuus keskustella jonkun kanssa, joka on innostunut opiskelemastasi aiheesta? Ystävän, perheenjäsenen, sukulaisen, opettajan?
- Arvioi omaa oppimistasi. Mikä sujui hyvin? Mikä ei? Miten omaa toimintaa pitää muuttaa? Mitä pitää harjoitella lisää/toisin? Jos mahdollista, pyydä palautetta toisilta.
- Pohdi, mitä hyötyä sinulle on tavoitteen toteutumisesta?
- Ota vastuu omasta toiminnastasi!
- Kiitä auttajia!
- Kiitä itseäsi!
Pelaa varman päälle ja toteuta jokainen listan kohta! Paljon onnea Sinulle ja kaikille muille tämän syksyn kirjoittajille!
