Hyppää pääsisältöön

Me kaupunkilaiset opetti urbanisaation termit

Me kaupunkilaiset -sarja kertasi kaupungistumisen vaiheita ja pohti ja rakennetun ympäristön vaikutuksia ihmisten elämään vuonna 1975. Esimerkkejä nähtiin Suomesta ja ulkomailta sekä historiasta että 70-lukulaisen nykyhetken kaupunkilaisuudesta.

"Me kaupunkilaiset olemme Suomessa nyt enemmistönä." Maalaisten ja kaupunkilaisten voimasuhteet olivat vaihtuneet juuri 1970-luvulle tultaessa. Vielä 80 vuotta aiemmin oli suomalaisista kaupunkilaisia vain joka kymmenes.

Me kaupunkilaiset -sarjan aloitusjaksossa Juuret menneessä käydään läpi kaupunkien syntyä keskiajalta lähtien Suomessa ja etelämpänä Euroopassa. Ohjelmassa analysoidaan kaupunkirakenteen syntyä ja merkitystä kaupunkilaisen identiteetin muodostumisessa.

Sarjan toisessa jaksossa oltiin Muurien suojassa. Keskiajan eurooppalaisessa kaupungissa muuri näytteli tärkeää osaa. Suomessa vieraillaan Viaporissa eli Suomenlinnassa Helsingissä, Savonlinnassa ja Haminan kaupungissa.

Julkiset rakennukset hallitsevat kaupunkia: niitä on arvostettu pysyvyyden merkkeinä, niistä on tullut kaupungin tunnuksia ja niistä matkailijat kokevat saavansa kiteytyneenä vaikutelman koko kaupungista. Kolmannessa Julkisuuden kehykset -nimisessä jaksossa paneudutaan kaupunkilaisuuteen mm. Helsingissä ja Leningradissa vuonna 1975.

Me kaupunkilaiset -sarjan neljännessä jaksossa Puuta ja kiveä tutkitaan, miten rakennusmateriaalit vaikuttavat kaupunkirakentamiseen. Suomalaisen puukaupunkirakenteen esimerkkeinä tutustutaan Loviisaan, Tammisaareen ja Helsingissä Puu-Vallilaan.

Viides jakso vie tien päälle, vesille ja raiteille. Liikenne ja liikkuvat -nimisen jakson aiheena on eri liikennemuotojen vaikutus kaupunkien syntyyn. Vesitiet, satamat ja rautatiet vaikuttaneet monien kaupunkien kehitykseen, kuten Suomessa Savonlinnassa, Kotkassa, Riihimäellä ja Imatrankoskella. Ulkomaisena esimerkkinä on Venetsia Italiassa.

Kaupunkielämän keskeiset pulmien kerrottiin olevan luonteeltaan sosiaalisia mutta heijastavan myös ympäristökysymyksiä. Ohjelman mukaan 70-luvun nykyaikainen kaupunki lähiöineen ja ahtaine slummeineen vaikutti asukkaisiin monella tavalla. "Helsinki on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Onko suunta oikea?" kysytään Me kaupunkilaiset -sarjan päätösjaksossa Lähiöt ja lähimmäiset.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto