Hyppää pääsisältöön

Me kaupunkilaiset opetti urbanisaation termit

Me kaupunkilaiset -sarja kertasi kaupungistumisen vaiheita ja pohti ja rakennetun ympäristön vaikutuksia ihmisten elämään vuonna 1975. Esimerkkejä nähtiin Suomesta ja ulkomailta sekä historiasta että 70-lukulaisen nykyhetken kaupunkilaisuudesta.

"Me kaupunkilaiset olemme Suomessa nyt enemmistönä." Maalaisten ja kaupunkilaisten voimasuhteet olivat vaihtuneet juuri 1970-luvulle tultaessa. Vielä 80 vuotta aiemmin oli suomalaisista kaupunkilaisia vain joka kymmenes.

Me kaupunkilaiset -sarjan aloitusjaksossa Juuret menneessä käydään läpi kaupunkien syntyä keskiajalta lähtien Suomessa ja etelämpänä Euroopassa. Ohjelmassa analysoidaan kaupunkirakenteen syntyä ja merkitystä kaupunkilaisen identiteetin muodostumisessa.

Sarjan toisessa jaksossa oltiin Muurien suojassa. Keskiajan eurooppalaisessa kaupungissa muuri näytteli tärkeää osaa. Suomessa vieraillaan Viaporissa eli Suomenlinnassa Helsingissä, Savonlinnassa ja Haminan kaupungissa.

Julkiset rakennukset hallitsevat kaupunkia: niitä on arvostettu pysyvyyden merkkeinä, niistä on tullut kaupungin tunnuksia ja niistä matkailijat kokevat saavansa kiteytyneenä vaikutelman koko kaupungista. Kolmannessa Julkisuuden kehykset -nimisessä jaksossa paneudutaan kaupunkilaisuuteen mm. Helsingissä ja Leningradissa vuonna 1975.

Me kaupunkilaiset -sarjan neljännessä jaksossa Puuta ja kiveä tutkitaan, miten rakennusmateriaalit vaikuttavat kaupunkirakentamiseen. Suomalaisen puukaupunkirakenteen esimerkkeinä tutustutaan Loviisaan, Tammisaareen ja Helsingissä Puu-Vallilaan.

Viides jakso vie tien päälle, vesille ja raiteille. Liikenne ja liikkuvat -nimisen jakson aiheena on eri liikennemuotojen vaikutus kaupunkien syntyyn. Vesitiet, satamat ja rautatiet vaikuttaneet monien kaupunkien kehitykseen, kuten Suomessa Savonlinnassa, Kotkassa, Riihimäellä ja Imatrankoskella. Ulkomaisena esimerkkinä on Venetsia Italiassa.

Kaupunkielämän keskeiset pulmien kerrottiin olevan luonteeltaan sosiaalisia mutta heijastavan myös ympäristökysymyksiä. Ohjelman mukaan 70-luvun nykyaikainen kaupunki lähiöineen ja ahtaine slummeineen vaikutti asukkaisiin monella tavalla. "Helsinki on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Onko suunta oikea?" kysytään Me kaupunkilaiset -sarjan päätösjaksossa Lähiöt ja lähimmäiset.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto