Hyppää pääsisältöön

Me kaupunkilaiset opetti urbanisaation termit

Me kaupunkilaiset -sarja kertasi kaupungistumisen vaiheita ja pohti ja rakennetun ympäristön vaikutuksia ihmisten elämään vuonna 1975. Esimerkkejä nähtiin Suomesta ja ulkomailta sekä historiasta että 70-lukulaisen nykyhetken kaupunkilaisuudesta.

"Me kaupunkilaiset olemme Suomessa nyt enemmistönä." Maalaisten ja kaupunkilaisten voimasuhteet olivat vaihtuneet juuri 1970-luvulle tultaessa. Vielä 80 vuotta aiemmin oli suomalaisista kaupunkilaisia vain joka kymmenes.

Me kaupunkilaiset -sarjan aloitusjaksossa Juuret menneessä käydään läpi kaupunkien syntyä keskiajalta lähtien Suomessa ja etelämpänä Euroopassa. Ohjelmassa analysoidaan kaupunkirakenteen syntyä ja merkitystä kaupunkilaisen identiteetin muodostumisessa.

Sarjan toisessa jaksossa oltiin Muurien suojassa. Keskiajan eurooppalaisessa kaupungissa muuri näytteli tärkeää osaa. Suomessa vieraillaan Viaporissa eli Suomenlinnassa Helsingissä, Savonlinnassa ja Haminan kaupungissa.

Julkiset rakennukset hallitsevat kaupunkia: niitä on arvostettu pysyvyyden merkkeinä, niistä on tullut kaupungin tunnuksia ja niistä matkailijat kokevat saavansa kiteytyneenä vaikutelman koko kaupungista. Kolmannessa Julkisuuden kehykset -nimisessä jaksossa paneudutaan kaupunkilaisuuteen mm. Helsingissä ja Leningradissa vuonna 1975.

Me kaupunkilaiset -sarjan neljännessä jaksossa Puuta ja kiveä tutkitaan, miten rakennusmateriaalit vaikuttavat kaupunkirakentamiseen. Suomalaisen puukaupunkirakenteen esimerkkeinä tutustutaan Loviisaan, Tammisaareen ja Helsingissä Puu-Vallilaan.

Viides jakso vie tien päälle, vesille ja raiteille. Liikenne ja liikkuvat -nimisen jakson aiheena on eri liikennemuotojen vaikutus kaupunkien syntyyn. Vesitiet, satamat ja rautatiet vaikuttaneet monien kaupunkien kehitykseen, kuten Suomessa Savonlinnassa, Kotkassa, Riihimäellä ja Imatrankoskella. Ulkomaisena esimerkkinä on Venetsia Italiassa.

Kaupunkielämän keskeiset pulmien kerrottiin olevan luonteeltaan sosiaalisia mutta heijastavan myös ympäristökysymyksiä. Ohjelman mukaan 70-luvun nykyaikainen kaupunki lähiöineen ja ahtaine slummeineen vaikutti asukkaisiin monella tavalla. "Helsinki on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Onko suunta oikea?" kysytään Me kaupunkilaiset -sarjan päätösjaksossa Lähiöt ja lähimmäiset.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto