Hyppää pääsisältöön

Kiveen hakatut – urheilulegendojen hautojen äärellä

Arto Teronen ja Jouko Vuolle pohtivat urheilusuuruuksien hautojen äärellä heidän elämäänsä ja uraansa. Millaisia ajatuksia syntyy hautakirjoituksia katsellessa?

Ville RitolaViiden olympiakullan Ritola aloitti uransa Yhdysvalloissa, jonne hän muutti 17-vuotiaana. Mikä sai pelottoman pilvenpiirtäjien rakentajan juoksemaan? Ritolan ura sai katkeran lopun riitoihin suomalaisten urheilupomojen kanssa.

Kyösti Lehtonen Itsenäisyyspäivänä 1956 voitti Kyösti Lehtonen olympiakultaa kreikkalais-roomalaisen painin kevyessä sarjassa. Uransa jälkeen hänestä tuli mestarivalmentaja.

Voitto HelstenPikajuoksutähti Voitto Helsten on siitä erikoinen suomalainen urheilijasuuruus, että hän ei ole arvokisavoittaja. Hänen maineensa on kuitenkin erityisesti Ruotsi-ottelusta ja 400 metrin olympiapronssista vuodelta 1956.

Mona-Lisa Pursiainen
Mona-Lisa Pursiainen oli maailman nopein nainen vuonna 1973. Samana vuonna hän voitti universiadimestaruuden sekä 100 metrillä että 200 metrillä. Seuraavina vuosina hän sortui yliharjoitteluun, mutta mitalikaappia täydensi vielä EM-pronssi.

Jonni Myyrä
Jonni Myyrä voitti kaksi kertaa olympiakultaa keihäänheitossa, vuosina 1920 ja 1924. Hänen muistoaan on kuitenkin tahrinut hänen rötöksensä. Kavallettuaan Savitaipaleen kunnan rahoja hän pakeni Pariisin olympialaisista Yhdysvaltoihin, eikä koskaan enää palannut Suomeen.

Juha Tiainen
Olympiavoittaja Juha Tiainen voi moukarikultaa Los Angelesin olympialaisissa 1984

Volmari Iso-Hollo
Kahdesti 3000 metrin esteiden olympiakultaa juossut Iso-Hollo oli viimeisiä niin sanottuja lentäviä suomalaisia.

Sten Suvio
Ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyn olympiavoittaja Sten Suvio oli nuorena lupaava vähän lajissa kuin lajissa. Berliinin olympiakisoissa 1936 hänestä tulikin kansallissankari, kun muutoin vähän alakanttiin menneistä kisoista Suvio toi välisarjan kultaa.

Veikko HakulinenKolminkertainen olympia- ja MM-voittaja Veikko Hakulisen suosiosta kertoo se, että hänet valittiin vuoden urheilijaksi Helsingin olympialaisten vuonna 1952, kuten myös neljänä muuna vuonna.

Elmer NiklanderOitin kanuunana tunnettu Elmer Niklander on kaikkien aikojen nuorin olympiakisoihin osallistunut suomalaisyleisurheilija. Lontoon olympiakisoissa hän heitti kiekkoa 18-vuotaana. Olympiavoiton hän saavutti Antwerpenissa 1920. Niklander tunnetaan myös siitä, että hän heitti kiekkoa melkein yhtä pitkälle kummalla kädellä vaan.

Curt LincolnEläintarhan valtias Curt Lincoln voitti Eläintarhan ajot kaikkkiaan 14 kertaa. Moottoriurheilun suurmies oli mukana monessa, muun muassa rakentamassa Keimolan rataa ja voittamassa Angolan GP:n. Hän myös edusti Suomea tenniksen Davis Cupissa.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?