Hyppää pääsisältöön

YYA — 25 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä vuonna 1973

Kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus vuonna 1973 täytti 25 vuotta, juhlistettiin sitä iloisen värikylläisellä YYA-filmillä. Haastatteluissa Suomen ja Neuvostoliiton kansalaiset ja vallanpitäjät kertovat ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta.

Suomalaisen Fennada-filmin ja Leningradin dokumenttifilmistudion yhdessä toteuttama YYA — 25 vuotta ystävyyttä -filmi on Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden juhlaa.

Uudenvuodenaattona suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyöelokuvan tekijät kyselevät Moskovan, Leningradin ja Helsingin kaduilla ihmisiltä, mitä nämä haluaisivat toivottaa ystävilleen uutenavuotena. Toiveissa oli sotien loppuminen, maailmanrauha, onni ja menestys.

Vuonna 1973 ystävyyden ja rauhan ajan koululaisten oli vaikea ajatella, millaisia vaikeita vaiheita maiden välisissä suhteissa oli ollut. Ohjelmassa presidentti Urho Kekkonen kertookin ensimmäisistä sodanjälkeisistä vuosista. Kansalaisten tuntemuksia muistelevat myös lapualaiset puuseppä Paavo Holma ja kunnallisneuvos Kustaa Tiitu.

1970-luvulla ystävyyden merkit näkyivät kuitenkin monin tavoin: SNL-seura vietti suomalais-neuvostoliittolaista juhlaa ja Turussa liputettiin Neuvostoliiton ja Suomen lipuilla Neuvostotasavaltojen liitto 50 vuotta -juhlassa.

Taloudellisisa ja kulttuurillisia suhteita pyrittiin jatkuvasti lujittamaan. Tämän ajatusmaailman toteuttamisesta Valmetin toiminnassa kertoo toimistusjohtaja ja ministeri Olavi J. Mattila: – Valmetille sopii erittäin hyvin yhteistyö Neuvostoliiton kanssa. Meidän naapurimaallammehan on suunnitelmatalous, mikä sopii erittäin hyvin erityisesti raskaan metalliteollisuuden harjoittajalle. Me voimme laskea yhteyksiämme jo monia vuosia eteenpäin, se on erittäin tärkeätä. Meillä on pitkäaikaiset suhteet, meidän viennistämme noin 50 prosenttia suuntautuu Neuvostoliittoon.

Kansainvälisen yhteistyön edut oli todettu myös laivanrakennusalalla: Wärtsilä oli rakentanut Neuvostoliitolle suuren määrän jäänmurtajia. Työntekijän mukaan yhteistyö Neuvostoliiton kanssa oli antanut mahdollisuuden pysyviin työpaikkoihin ja mahdollisuuden tutustua neuvostoliittolaisiin erilaisissa illanvietoissa.

Neuvostoinsinöörit arvostivat suomalaista työtä ja tuotteita, Suomessa taas suosituksi mainittiin neuvostoliittolainen henkilöauto Lada.

Yhteistyötä tehtiin myös Loviisan ydinvoimalan rakentamisessa. Neuvostoliittolaiset asiantuntijat olivat tyytyväisiä päästessään osallistumaan suomalaiseen atomivoimalaohjelmaan. Huolta oli ollut Itämeren puhtauden säilymisestä, kun atomivoimaloita rakennettiin kiihtyvällä vauhdilla. Insinööri Aleksis Semjonkin mukaan tällainen huoli oli kuitenkin aiheeton: "Uiminen, kalastaminen ja lomailu voi jatkua kuten ennen. Meri pysyy täysin puhtaana."

Suomalaisnuoria Neuvostoliitto houkutti opiskelemaan. Erikoistumisen mahdollisuudet olivat hyvät, eikä velkataakka kasvanut, koska Neuvostoliitossa sai opiskelijapalkkaa.

Presidentti Urho Kekkosen mukaan YYA-sopimus on suomalaisille erityisen tärkeä, koska vasta tämän sopimuksen avulla oli saatu Suomen ja Neuvostoliiton naapuruussuhteet niin lujalle pohjalle, että Suomen hallituksen ja kansan oli mahdollisuus ryhtyä kehittämään rauhantahtoiseen puolueettomuuteen perustuvaa politiikkaamme.

Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Nikolai Podgornyi päättää puheensa YYA-sopimuksen merkityksestä juhlallisiin sanoihin: "Neuvostoihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että se monipuolinen yhteistyö Neuvostoliiton ja Suomen välillä, joka rakentuu vuoden 1948 sopimuksen horjuttamattomalle perustalle, tulee edelleen kehittymään kansojemme eduksi sekä rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi."

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto